Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
toyopet kirjoitti: ↑To Kesä 08, 2023 9:39 am
Ei niillä mitään sanktiotavoitetta ole.
Mutta ei taida oikein olla semmoista johtajaakaan, joka antaisi selkeät tavoitteet. Siellä on eri tukien valmistelusta vastaavia ryhmiä, jotka eivät alkuvalmisteluissa vaikuta keskustelevan juurikaan keskenään ja sitten kun kaikilla on valmista huomataan, ettei tämä toimi kokonaisuutena ja sitten tehdään paikkauksia ja osa niistä paikkauksista tulee sitten aina sitä mukaa kun huomataan.
Tuota siemenjuttua en ymmärrä, miksi sitä on pitänyt mennä muuttamaan.
Se on muuten seuraavan ohjelmakauden valmistelu menossa, nyt jos on suhteita yhtään mihinkään päin MMM:ään, RuoViin tai MTK, niin lobbausta vaan kehiin.
Nojoo ei varmaankaan sanktiotavoitteita ole, niinkuin ei poliisillakaan sakotustavoitteita Mutta eikös Suomi saanu aikoinaan noottia EU:lta kun ei tahtonu tarpeeksi löytyä rikkeitä maataloustukivalvonnoissa? Epäiltiin onko valvonta riittävää Kyllä noi vanhat piennar- ym vaatimukset on omasta mielestä tehty juurikin niin että on helppo valvoa mittanauhalla ja todeta vedenpitävät perusteet sanktioille. Vaikka pientareen sijainnilla vaikkapa yläpuoliseen piiriojaan nähden ei olisi käytännössä mitään merkitystä valumien suhteen.
Ja tietty tuo että EU:n CAP:t myöhästyvät säännönmukaisesti & pahasti tavoiteaikatauluistaan ei auta paikallista maataloushallintoakaan tekemään asioita järkevästi. Helppo uskoa tuo että tässä maatalouspolitiikassa on aivan liian monta kokkia soppaa sekoittamassa eikä kokonaisuus ole hallinnassa missään.
Ja sitten asiaan, on kyllä viikossa kylvökset kuivunu aika dramaattisesti ja orastuminen tuskaisen hidasta ja epätasaista. Ja sadekuurot menee taas ihan mistä sattuu
sja kirjoitti: ↑To Kesä 08, 2023 12:14 pm
Nojoo ei varmaankaan sanktiotavoitteita ole, niinkuin ei poliisillakaan sakotustavoitteita Mutta eikös Suomi saanu aikoinaan noottia EU:lta kun ei tahtonu tarpeeksi löytyä rikkeitä maataloustukivalvonnoissa? Epäiltiin onko valvonta riittävää Kyllä noi vanhat piennar- ym vaatimukset on omasta mielestä tehty juurikin niin että on helppo valvoa mittanauhalla ja todeta vedenpitävät perusteet sanktioille. Vaikka pientareen sijainnilla vaikkapa yläpuoliseen piiriojaan nähden ei olisi käytännössä mitään merkitystä valumien suhteen.
No ei siellä oikeasti ole mitään sanktiotavoitteita. Komissiolla oli aikanaan näkemys, että kun muissa maissa on keskimäärin tietty määrä sanktioita eikä täällä ole, niin jossain on mätää ja ne kävi tekemässä "laadunvalvontaa" ja sitten nillitettiin jostain ihan olemattomasta millä ei ollut merkitystä.
Nyt kuitenkin varsinaista valvontaa on vähennetty entisestä 5%:sta 2%:iin, koska niitä vakavia puutteita ei ole ollut, joten eu-rahoitukselle ei ole suurta uhkaa.
Ne piennarjutut ja monet muutkin vanhat ympäristökorvauksen jutut oli kansallista tuotantoa ja ne oli vaan melko helposti toteuttavia ja kuitenkin perusteltavia asioita, millä saatiin korvaukselle maksuperusteita. Ei siis aina käytännön tarpeesta vaan ihan tuen maksuehtoa vaan täyttämässä. Ja nämä perustelut siis sinne EU:n suuntaan. Nämä mielletään aina kiusanteoksi tai muuten hölmöilyksi mutta kyllä siellä kotimaan virkamies on tehnyt kuitenkin perusteluita, että suomalaiselle viljelijälle on saatu enemmän maksaa tukia, vaikkakin kansallisen rahoituksen osuudesta puhutaan.
Nythän pientareita ei ole, on vain suojakaistat vesistön varrella.
Mitähän noista entisistä LHP-niityistä tai viherkesannoista tulisi tänä vuonna, Merkkaisikohan vain viherkesannoksi, jos niin helpoiten pääsisi. Ei ole isoja aloja, ei mitään tuotantonurmea uskalla merkitä..
Case 1594-4HS
Case 1494-4HS+isme 140
Case 1690-4T
Case 1390
Sampo 680 -89
VM 300SK
Valtra N101H -11
tiko kirjoitti: ↑To Kesä 08, 2023 9:15 pm
Mitähän noista entisistä LHP-niityistä tai viherkesannoista tulisi tänä vuonna, Merkkaisikohan vain viherkesannoksi, jos niin helpoiten pääsisi. Ei ole isoja aloja, ei mitään tuotantonurmea uskalla merkitä..
Kesannolla on keveimmät vaateet mutta rikkakasvien leviäminen on niilläkin estettävä ja niitto viimeistään 31.8. mennessä.
Luonnonhoitonurmilla niittovelvoite vain joka toinen vuosi mutta kasvusto silti oltava nurmea.
Mikä lie nykytilanteen tulkinta mutta aiemmin ohjeissa oli, että esim. mesiangervoa täynnä oleva alue ei ole enää maatalousmaata.
tiko kirjoitti: ↑To Kesä 08, 2023 9:15 pm
Mitähän noista entisistä LHP-niityistä tai viherkesannoista tulisi tänä vuonna, Merkkaisikohan vain viherkesannoksi, jos niin helpoiten pääsisi. Ei ole isoja aloja, ei mitään tuotantonurmea uskalla merkitä..
Kysyin tota koulutuksessa, lhp nurmen voi merkitä nyt säilörehunurmeksi eli satokasvi. Mutta sen on oltava oikeesti kunnollinen nurmi josta voi vaikka sadon korjaa. Mikä vaan 20v vanha pellonreuna vesakolla ei käy. Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Lhp nurmi säilörehunurmeksi tarkoittaa lähinnä 25% pinta alan vapauttamista rahakkaampaan riistapeltoon.
tiko kirjoitti: ↑To Kesä 08, 2023 9:15 pm
Mitähän noista entisistä LHP-niityistä tai viherkesannoista tulisi tänä vuonna, Merkkaisikohan vain viherkesannoksi, jos niin helpoiten pääsisi. Ei ole isoja aloja, ei mitään tuotantonurmea uskalla merkitä..
Kysyin tota koulutuksessa, lhp nurmen voi merkitä nyt säilörehunurmeksi eli satokasvi. Mutta sen on oltava oikeesti kunnollinen nurmi josta voi vaikka sadon korjaa. Mikä vaan 20v vanha pellonreuna vesakolla ei käy. Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Lhp nurmi säilörehunurmeksi tarkoittaa lähinnä 25% pinta alan vapauttamista rahakkaampaan riistapeltoon.
Jos ilmoittaa noita ekojärjestelmäkasveja niin, että rajoitteet ylittyy, maksuun menee ensin monimuotoisuuskasvit, sitten riistakasvit ja viimeisenä luonnonhoitonurmi eli missä vaiheessa 25% (tai 10% luonnonhoitonurmi C-alueella) maatalousmaasta ylittyy. Jos ilmoittaa riistaa 25% ja luonnonhoitonurmea vähän päälle, niin se maksaa sen riistan täysin.
Ristus. Kauran oraat ovat pöllähtäneet nätisti pintaan. On kahdella lehdellä ja kortta on 3-5cm. Yksi sivuverso on muodostunut. Sinappi taas juroo. On justiinsa piikillä kosteimmista kohtia, mutta mikäli muistelen takavuosia, niin pintaan tulo oli hidasta, mutta kun pääsi kunnolla pinnalle niin kortta tuli jopa 5cm/pv. Ne lohkot, joille tein muokkauksen sängestä äkeellä, ovat kasvaneet häijysti rikkaruoholle. Mahtaisikos sinapille käydä rikka-aineeksi Trio tai Express? Molempia on hyllyssä
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Tänään oltiin sen juolaisen pellon kimpussa mistä aiemmin kirjoitin. Joustopiikkikarhi läpäisi juolaiset kohdat yllättävän hyvin ja kivenkeruukin niistä sujui ongelmitta. Kuitenkin yhdestä kohti kävin maanantaina repimässä juolaa testimielessä Grubber kultivaattorilla. Se repi juolan hyvin pintaan kuivumaan, mutta sen karhitteminen oli yhtä tuskaa ja kivenkeruukin kamalaa. Aika näyttää oliko sillä juolanhävityksen kannalta mitään merkitystä. Vielä siihen pitää maanparannuskasvi seos kylvää. Onneksi ei ole laahavannaskonetta sillä siitä ei tulisi mitään.
No huhhuh Ompa hinta. Vajaa 200€/l. Uskaltaiskohan tuommoiselta just ja just piikillä olevalta sinappimaalta käydä vetämässä paskaruohot äkeellä vai onko liian suuri riski teloa kasvustoa?
Tietty kun noi käy vetämässä silppurilla ennen syysviljaa niin saa ajettua Rangerin ja kynnettyä. Annetaankos syysviljoille rikkatorjunta lumihomeiden yhteydessä vai vasta keväällä?
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Osmo_ kirjoitti: ↑La Kesä 10, 2023 3:45 pm
No huhhuh Ompa hinta. Vajaa 200€/l. Uskaltaiskohan tuommoiselta just ja just piikillä olevalta sinappimaalta käydä vetämässä paskaruohot äkeellä vai onko liian suuri riski teloa kasvustoa?
Tietty kun noi käy vetämässä silppurilla ennen syysviljaa niin saa ajettua Rangerin ja kynnettyä. Annetaankos syysviljoille rikkatorjunta lumihomeiden yhteydessä vai vasta keväällä?
En kyllä millään normaalilla karhilla lähtisi sinappi maata haromaan. En tiedä tohtisinko edes rikkaäkeellä vetää, ei ole kokemusta sinapista eikä rikkaäkeestä niin paha mennä sanomaan. Mutta jos siellä pellossa on ns. perusrikkaa saviheinää yms. yksivuotista niin siemeniä ne ehkä ehtivät tuottaa osin, niin en näe Rangerin ajamista ennen syysviljan laittoa välttämättömänä varsinkin jos aikoo kyntää. Jos on juolaa tms. monivuotista rikkaa niin sitten voisi ajaa.
Me ei ruiskutettu syysvehnillä viimesyksynä mitään ja eilen ajettiin Avoxa toiselle säästyneelle lohkolle ja kohta puoliin toiselle. Vähän pitkäksi se kerkesi kun aiemmin ei tätä "työhuipun tasaajaa" ehditty ruiskuttaa.
Pellossa on kyllä jonkun verran juolaa ja ajattelin ajaa Rangerin jo senkin takia että jos sinappi lähtee itämään murskauksen jälkeen. Rangeri on kumminkin sen verran halpaa, että ei kannata ottaa riskiä seuraavan vuoden paskaruohoista. Vaikka noi kynnetään niin silti. Saa ainakin desinfioitua kunnolla.
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Osmo_ kirjoitti: ↑La Kesä 10, 2023 7:06 pm
Pellossa on kyllä jonkun verran juolaa ja ajattelin ajaa Rangerin jo senkin takia että jos sinappi lähtee itämään murskauksen jälkeen. Rangeri on kumminkin sen verran halpaa, että ei kannata ottaa riskiä seuraavan vuoden paskaruohoista. Vaikka noi kynnetään niin silti. Saa ainakin desinfioitua kunnolla.
Sinappi kannatta murskata heti kukinnon jälkeen niin ei siemeniä tee, saattaa tosin kukkia toisen kerran jos ei heti ole kyntämässä.
Se pinnalle tullut sinappi saattaa ottaa sellaisen lähdön että kaikki muu peittyy alle ja kuoleentuu.
Lisänä mehiläissiedätys, kävele sinappipellon läpi kun kukinto parhaimmillaan...
Nojuu, jos muistikuvat pitää paikkansa niin sinappi on semmonen s@@tna verrattuna viljoihin et kestää kauan tulla pintaan ja sit kasvaa helkkarin nopeesti. Käyn tuhoomassa kasvuston juur ennen kuin alka siementämään. Rangeria on pakko ajaa paskaruoho- ja juolavehnäpaineen takia.
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Ensivuoden viljelysuunnitelma alkaa tuntuu että kaikki heinää, sama sataa tai hellettä.
Koko kevään ja kesäkuun sade alle 20mm, häme uusimaa rajalla on alueita jossa ei vaan nyt sada. Sateet kiersi molemminpuolin myös tutkan mukaan.
Kirvat syö kovin viljoja ja rypsiä ja hellettä vain luvataan ensviikolle.
Noh eipä tässä muutakuin ruisku täyteen jos käy viikolla ruiskuttaa. Osa epäilee jo nyt että toissavuoden kato voi toistua, meillä nyt satanut vähemmän kuin silloin.
Suorakylvö on nyt ainoo joka kasvaa normisti, muokatut savet ei tahdo kasvaa kun liian kuivaa.
poweri kirjoitti: ↑Su Kesä 11, 2023 10:10 am
Koko kevään ja kesäkuun sade alle 20mm, häme uusimaa rajalla on alueita jossa ei vaan nyt sada. Sateet kiersi molemminpuolin myös
Samoilla kulmilla ilmeisesti yritellään. Sadetutkaa kun seurailee, niin näyttää kaikki lännen/lounaan suunnalta tulevat sateet kulkevan Salpausselän (Hanko-Lappeenranta) pohjoispuolelta. Etelästä tulevat pudottavat vetensä rannikolle.
Suorakylvötkin paikoitellen ovat jääneet pieniksi, maa oli aluksi kylmää ja märkää. Ne räpidkylväjät, jotka äestivät sänget, ovat saaneet viljan kasvamaan tuuheaksi. Jos kasvusto ei peitä maata, peli on menetetty.
On tuossa esimerkkejä, kokonaiset mäet loistavat valkeina ja itämättöminä.
Rypsi ei tullut nurmeenkylvössä pintaan ollenkaan. Eipä mikään muukaan vihreä äestetystä nouse. Nyt lienee ainoana mahdollisuutena ilmoittaa riista- monimuodoksi, ajaa yli kylvökoneella ja sekoittaa kauran joukkoon auringonkukkaa. Löytyy ainakin siemenet maasta. Eikä syyskylvöäkään tarvitse enää haikailla, vehnä voi olla alle sataviisikymppiä -24 syksyllä.
Niin, olihan niitä erinomaisen kuivia vuosia joskus aikaisemmin, yhtenä oliko se nyt 90-luvun alun vuotena toukokuun 1. ja heinäkuun 22. päivän välillä satoi vain 2,5 mm. Silti kaurasta saatiin 3,3 tn/ha, koska pelto oli ahdettu lehmänlannalla ja oli alin piste siinä aukealla. Lajike, ryhtikaura oli vahvimmillaan kuivassa. Metsiin rajoittuvilla rinteillä 10 ha:n alalta kertyi yksi(!) Velsa 85 kärryllinen Puhti-kauraa.
Suuri ongelma oli saada matalakasvuinen ohra puimuriin. Meillä oli puhtaammissa paikoissa 2018 ongelma saada Vertti pöydälle, mutta hurja savikkakasvusto pelasti sadonkorjuun. Ne pitköt kuivuneet savikkakräkit vetivät ohrat syöttökierukalle. Toki piti lajitella se "rypsinsiemen" ohrasta pois.