Kasvukausikeskustelu 2023

[Woodsman]

Sain lopultakin rantalohkon kylvettyä. Talvella täyttönotkoon ajettu lisämaa oli niin kovassa jäässä että kasojen pohjat kesti sulaa , vaikka levitettiin huhtikuun puolella.
Kauraa ja heinä alle. Kylvö eilen ja jyräys tänään.
Tämä taisi olla minun viljelijäurani viimeinen kylvö. Ensi vuonna kaikki heinällä.

[porhaltaja]

Rountupin ruiskutus kauran sänkeen on kyllä vihoviimeistä hommaa. No viime syksynäkin sitä pakon edessä tehtiin, kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Yksi pelto johon sitä ajoin pitäisi kylvää nyt sille maanparannuskasville. Se vain kun ne kohdat joihin rountopin ruiskutin rehottavat nyt ihan valtoimenaan juolaa. Pelto on kynnetty syksyllä, niin nyt on mietinnässä mennäänkö sinne millä muokkausvehkeellä (joustopiikkikarhi, lautasmuokkain, kultivaattori, kelajyrsin) vai peräti ruiskulla. Syksyllä sinne kylvetään mahdolisesti syysvehnää. Sana on vapaa mitä tekisit tässä tilanteessa?

[poweri]

Satoi oikein millin yöllä, koko kevään sade on alle 15mm. Viikkotolkulla kuivaa ja nyt tuulista.
Noh tuskin kirpatkaan syö pilkkihaalarit päällä kun on kylmä.

[Matsikka]

Viime yönä satoi 7 mm.
Lämpö käväisi yöllä 2,9˚.
Rypsi pikkutaimelle tulossa. Ainakin eilen näytti rauhalliselta.
Osalle maista sade teki hyvää vaikka ihan rutikuivaa ei olekkaan.

[-SS-]

Satoi oikein millin yöllä, koko kevään sade on alle 15mm. Viikkotolkulla kuivaa ja nyt tuulista.
Noh tuskin kirpatkaan syö pilkkihaalarit päällä kun on kylmä.

Kirpat ovat tuhonneet meikäläisen rapsit vain kosteina ja kylminä kylvöaikoina. Olen miettinyt, mikä siinä on, mutta epäilen, että se neonikoitidi- peittausaine laimenee ja valuu siemenkuorien päältä pois, eikä kylmyyden takia hitaasti kasvava taimi saa riittävästi myrkkyä itseensä, joten muutamakin kirppa pystyy nävertämään sirkkalehden alut pois.

Kirppakoppiainen kestää aamupakkasia erinomaisesti, ne ilmestyvät kevään kulonurmilta näkyviin jo huhtikuun alkupuolella.

-SS-

[toyopet]

-1°C oli mittarissa minimi ja mittarin anturi on tuossa terassin kaiteen sivussa eli avoimella paikalla enempi pakkasta.

[sja]

Pottua tuntu täällä paleltuneen kotitarveviljelijöiltä viime yön seurauksena

Edit: ja omasta pihasta paleltu kesäkurpitsat aiemmin tällä viikolla

[poweri]

Satoi oikein millin yöllä, koko kevään sade on alle 15mm. Viikkotolkulla kuivaa ja nyt tuulista.
Noh tuskin kirpatkaan syö pilkkihaalarit päällä kun on kylmä.

Kirpat ovat tuhonneet meikäläisen rapsit vain kosteina ja kylminä kylvöaikoina. Olen miettinyt, mikä siinä on, mutta epäilen, että se neonikoitidi- peittausaine laimenee ja valuu siemenkuorien päältä pois, eikä kylmyyden takia hitaasti kasvava taimi saa riittävästi myrkkyä itseensä, joten muutamakin kirppa pystyy nävertämään sirkkalehden alut pois.

Kirppakoppiainen kestää aamupakkasia erinomaisesti, ne ilmestyvät kevään kulonurmilta näkyviin jo huhtikuun alkupuolella.

-SS-

Yrittäny lämpöseen kylvää juuri tuon takia et kasvais nopeasti sirkalta kasvulehdille.
Kävin pellolla steppailemassa ja syöty on mutta ei katastrof.
Ensviikolla jos lämpii ja sais edes vähän vettä menee paikoin rivinvälit umpeen et kasvua on.

[tiko]

Rountupin ruiskutus kauran sänkeen on kyllä vihoviimeistä hommaa. No viime syksynäkin sitä pakon edessä tehtiin, kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Yksi pelto johon sitä ajoin pitäisi kylvää nyt sille maanparannuskasville. Se vain kun ne kohdat joihin rountopin ruiskutin rehottavat nyt ihan valtoimenaan juolaa. Pelto on kynnetty syksyllä, niin nyt on mietinnässä mennäänkö sinne millä muokkausvehkeellä (joustopiikkikarhi, lautasmuokkain, kultivaattori, kelajyrsin) vai peräti ruiskulla. Syksyllä sinne kylvetään mahdolisesti syysvehnää. Sana on vapaa mitä tekisit tässä tilanteessa?

Erikoinen tilanne, vissiin aineen ruiskuttamisen jälkeen tullu sade, paikallinen esim, jota ei huomannut. Oisko niin ettei muokkaa mitenkään. Eihän maanparannuskasvi tartte kovin syvää kylvöä. Oulun seudulla pehmeetä hietaa ymmärtääkseni lähes kaikki.
Jos tasurilla ajaa vaan tai joustoäkeellä. Ripottelee pintaan siemenet. Glyfottaa kaikki sitten ennen suoraan syyskylvöä..

Vaihtoehtoiseti tietenkin kyntää pitkän kaavan mukaan ja kylvää. Mutta hietamaalla kyntö ei sillai ilmasta maata syyskylvölle mitenkään. Omasta mielestäni. Yhtä tiivis se on äestämisen ja kylvön jälkeen. Tässä korostuu se salaojituksen toiminta myös talvellakin, kun varmistetaan syyskylvöisten kasvien talvehtiminen.

[tiko]

Satoi oikein millin yöllä, koko kevään sade on alle 15mm. Viikkotolkulla kuivaa ja nyt tuulista.
Noh tuskin kirpatkaan syö pilkkihaalarit päällä kun on kylmä.

Kirpat ovat tuhonneet meikäläisen rapsit vain kosteina ja kylminä kylvöaikoina. Olen miettinyt, mikä siinä on, mutta epäilen, että se neonikoitidi- peittausaine laimenee ja valuu siemenkuorien päältä pois, eikä kylmyyden takia hitaasti kasvava taimi saa riittävästi myrkkyä itseensä, joten muutamakin kirppa pystyy nävertämään sirkkalehden alut pois.

Kirppakoppiainen kestää aamupakkasia erinomaisesti, ne ilmestyvät kevään kulonurmilta näkyviin jo huhtikuun alkupuolella.

-SS-

Yrittäny lämpöseen kylvää juuri tuon takia et kasvais nopeasti sirkalta kasvulehdille.
Kävin pellolla steppailemassa ja syöty on mutta ei katastrof.
Ensviikolla jos lämpii ja sais edes vähän vettä menee paikoin rivinvälit umpeen et kasvua on.

Omat rypsit jo napaan asti, keltaisia ovat. Mehiläisillä kova homma pysyä kylmällä kukkasien päällä..

[Ferkku]

Rountupin ruiskutus kauran sänkeen on kyllä vihoviimeistä hommaa. No viime syksynäkin sitä pakon edessä tehtiin, kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Yksi pelto johon sitä ajoin pitäisi kylvää nyt sille maanparannuskasville. Se vain kun ne kohdat joihin rountopin ruiskutin rehottavat nyt ihan valtoimenaan juolaa. Pelto on kynnetty syksyllä, niin nyt on mietinnässä mennäänkö sinne millä muokkausvehkeellä (joustopiikkikarhi, lautasmuokkain, kultivaattori, kelajyrsin) vai peräti ruiskulla. Syksyllä sinne kylvetään mahdolisesti syysvehnää. Sana on vapaa mitä tekisit tässä tilanteessa?

Erikoinen tilanne, vissiin aineen ruiskuttamisen jälkeen tullu sade, paikallinen esim, jota ei huomannut. Oisko niin ettei muokkaa mitenkään. Eihän maanparannuskasvi tartte kovin syvää kylvöä. Oulun seudulla pehmeetä hietaa ymmärtääkseni lähes kaikki.
Jos tasurilla ajaa vaan tai joustoäkeellä. Ripottelee pintaan siemenet. Glyfottaa kaikki sitten ennen suoraan syyskylvöä..

Vaihtoehtoiseti tietenkin kyntää pitkän kaavan mukaan ja kylvää. Mutta hietamaalla kyntö ei sillai ilmasta maata syyskylvölle mitenkään. Omasta mielestäni. Yhtä tiivis se on äestämisen ja kylvön jälkeen. Tässä korostuu se salaojituksen toiminta myös talvellakin, kun varmistetaan syyskylvöisten kasvien talvehtiminen.

Liekö myöhäinen puinti jolloin ei oo enää tullu juolaan uutta kasvulehteä ja/tai iltaruiskutus ja kaste laimentanut aineet.
Mutta mitäs hätää tuolla, ruiskuttaa elokuulla sitten.

[Ferkku]

Satoi oikein millin yöllä, koko kevään sade on alle 15mm. Viikkotolkulla kuivaa ja nyt tuulista.
Noh tuskin kirpatkaan syö pilkkihaalarit päällä kun on kylmä.

Kirpat ovat tuhonneet meikäläisen rapsit vain kosteina ja kylminä kylvöaikoina. Olen miettinyt, mikä siinä on, mutta epäilen, että se neonikoitidi- peittausaine laimenee ja valuu siemenkuorien päältä pois, eikä kylmyyden takia hitaasti kasvava taimi saa riittävästi myrkkyä itseensä, joten muutamakin kirppa pystyy nävertämään sirkkalehden alut pois.

Kirppakoppiainen kestää aamupakkasia erinomaisesti, ne ilmestyvät kevään kulonurmilta näkyviin jo huhtikuun alkupuolella.

-SS-

Yrittäny lämpöseen kylvää juuri tuon takia et kasvais nopeasti sirkalta kasvulehdille.
Kävin pellolla steppailemassa ja syöty on mutta ei katastrof.
Ensviikolla jos lämpii ja sais edes vähän vettä menee paikoin rivinvälit umpeen et kasvua on.

Tällaisina kylminä alkukesinä on mulla aina rypsit epäonnistuneet, se ei vain siedä kylmässä juromista. Vaikka säästyis kirpoiltakin, niin ei vain satoa tule. Onneksi moista roskaa ei enää oo vaivoona. 20 v sitä oli ja vain kahtena vuonna tuli yli 2 tn. Joko lakoontui aikaisin pahoin tai oli kylmää kesäkuuta tai hirmuhelteet lyhensi kukinnan lyhyeksi. Sitten loppuvuosina kuoriaisiin ei enää aineet kunnolla tehonneet ja lopuksi vielä kaalikoit tuli riesaksi.

[porhaltaja]

Rountupin ruiskutus kauran sänkeen on kyllä vihoviimeistä hommaa. No viime syksynäkin sitä pakon edessä tehtiin, kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Yksi pelto johon sitä ajoin pitäisi kylvää nyt sille maanparannuskasville. Se vain kun ne kohdat joihin rountopin ruiskutin rehottavat nyt ihan valtoimenaan juolaa. Pelto on kynnetty syksyllä, niin nyt on mietinnässä mennäänkö sinne millä muokkausvehkeellä (joustopiikkikarhi, lautasmuokkain, kultivaattori, kelajyrsin) vai peräti ruiskulla. Syksyllä sinne kylvetään mahdolisesti syysvehnää. Sana on vapaa mitä tekisit tässä tilanteessa?

Erikoinen tilanne, vissiin aineen ruiskuttamisen jälkeen tullu sade, paikallinen esim, jota ei huomannut. Oisko niin ettei muokkaa mitenkään. Eihän maanparannuskasvi tartte kovin syvää kylvöä. Oulun seudulla pehmeetä hietaa ymmärtääkseni lähes kaikki.
Jos tasurilla ajaa vaan tai joustoäkeellä. Ripottelee pintaan siemenet. Glyfottaa kaikki sitten ennen suoraan syyskylvöä..

Vaihtoehtoiseti tietenkin kyntää pitkän kaavan mukaan ja kylvää. Mutta hietamaalla kyntö ei sillai ilmasta maata syyskylvölle mitenkään. Omasta mielestäni. Yhtä tiivis se on äestämisen ja kylvön jälkeen. Tässä korostuu se salaojituksen toiminta myös talvellakin, kun varmistetaan syyskylvöisten kasvien talvehtiminen.

Liekö myöhäinen puinti jolloin ei oo enää tullu juolaan uutta kasvulehteä ja/tai iltaruiskutus ja kaste laimentanut aineet.
Mutta mitäs hätää tuolla, ruiskuttaa elokuulla sitten.

En nyt viitsi kalenterista katsoa tarkkoja päivänmääriä, mutta puinti oli syyskuun alkupäivinä. Ruiskutus oli joskus syyskuun 20 päivän hujakoilla, juola oli kohtuu hyvin esillä. Sadetta ei tullut, pelto on noin 500metriä pihasta, niin olisi ehkä huomannut. Ruiskutuksen ja kynnön välissä aikaa ainakin kaksi viikkoa. Aika hyvin sijaintini olet päätellyt mutta pehmeän hiedan lisäksi löytyy savea ja muhakkoa. Monelta lohkolta vähintään kahta edellä mainituista. Maalaji siis vaihtelee tuollakin lohkolla. Hieman hullunkurisesti juola on juuri savikohdalla, hieta alueet ovat puhtaampia. Kyllä se joustopiikkikarhilla pitää karhita kun kivejäkin on jotka on tarkoitus kerätä Kivikarhulla. Pitää vielä katsoa meneekö joustopiikillä suoraan vai kokeileeko testi mielessä jotain muuta ensin.

Mahdollista on että ruiskutetaan nyt ensiviikolla tai sitten vaan muokataan... Syysruiskutus on tietysti myös mahdollinen, mutta kasvusto pitää murskata joka tapauksessa ennen pellon muokkausta syysvehnää varten (sen kylväminen ei ole varmaa) Toki vehnälle on mahdollista ruiskuttaa Avoxaa tms. juolaan tehoavaa ainetta. Nyt meillä on Avoxaa vehnille ekaa kertaa, saa nähdä miten toimii.

Jos noihin maanparannuskasvi lohkoihin laitetaan syysviljaa niin muokkaustapa on vielä auki. Joko kyntö tai kultivointi se on. Viime syksynä syysvehnä lohkot (2) pääosin kynnettiin, toiselle lohkolle tein kultivaattorilla koealueen, ja kun siementä jäi kultivoitiin noiden kahden pellon lisäksi yksi pelto ja kylvettiin siihen loput. Yhtä hyvin/huonosti talvehti molemmilla muokkaustavoilla. Helmikuun plussa kelit olivat pääsyy tuhoon ja kyllä se kokonaan tuhoutunut lohko melko laineilla oli lumien sulaessa.

[Agripower]

Keskiviikkona tuli kylvettyä viimeiset kaurat maahan. Viikon verran otti että kuivahti lohko kunnolla joka jäi syksyllä puimatta. Oli vissiin routa alla kun kyntäes 80-90 painui 30-40cm syvälle mutta nyt kylväes pöläji niinkuin talkkarin suu. Vielä pitäs kivet kerätä ja laitteet huoltaa ja pestä niin saa odotella ruiskutuksia.

Kylmää on piisannu että nyt sais lämmetä. Jonkin verran vettä on satanut mutta lisää sais tulla.

Apulantaa meni keskimääräisesti 260kg/hehtaari. Enempää ei uskaltanut nykyisen viljan hinnan takia.ja halpaa yaralta,en maksanut kuin 940€/tonni sis.veron. no harrastukset maksaa

[tiko]

Rountupin ruiskutus kauran sänkeen on kyllä vihoviimeistä hommaa. No viime syksynäkin sitä pakon edessä tehtiin, kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Yksi pelto johon sitä ajoin pitäisi kylvää nyt sille maanparannuskasville. Se vain kun ne kohdat joihin rountopin ruiskutin rehottavat nyt ihan valtoimenaan juolaa. Pelto on kynnetty syksyllä, niin nyt on mietinnässä mennäänkö sinne millä muokkausvehkeellä (joustopiikkikarhi, lautasmuokkain, kultivaattori, kelajyrsin) vai peräti ruiskulla. Syksyllä sinne kylvetään mahdolisesti syysvehnää. Sana on vapaa mitä tekisit tässä tilanteessa?

Erikoinen tilanne, vissiin aineen ruiskuttamisen jälkeen tullu sade, paikallinen esim, jota ei huomannut. Oisko niin ettei muokkaa mitenkään. Eihän maanparannuskasvi tartte kovin syvää kylvöä. Oulun seudulla pehmeetä hietaa ymmärtääkseni lähes kaikki.
Jos tasurilla ajaa vaan tai joustoäkeellä. Ripottelee pintaan siemenet. Glyfottaa kaikki sitten ennen suoraan syyskylvöä..

Vaihtoehtoiseti tietenkin kyntää pitkän kaavan mukaan ja kylvää. Mutta hietamaalla kyntö ei sillai ilmasta maata syyskylvölle mitenkään. Omasta mielestäni. Yhtä tiivis se on äestämisen ja kylvön jälkeen. Tässä korostuu se salaojituksen toiminta myös talvellakin, kun varmistetaan syyskylvöisten kasvien talvehtiminen.

Liekö myöhäinen puinti jolloin ei oo enää tullu juolaan uutta kasvulehteä ja/tai iltaruiskutus ja kaste laimentanut aineet.
Mutta mitäs hätää tuolla, ruiskuttaa elokuulla sitten.

En nyt viitsi kalenterista katsoa tarkkoja päivänmääriä, mutta puinti oli syyskuun alkupäivinä. Ruiskutus oli joskus syyskuun 20 päivän hujakoilla, juola oli kohtuu hyvin esillä. Sadetta ei tullut, pelto on noin 500metriä pihasta, niin olisi ehkä huomannut. Ruiskutuksen ja kynnön välissä aikaa ainakin kaksi viikkoa. Aika hyvin sijaintini olet päätellyt mutta pehmeän hiedan lisäksi löytyy savea ja muhakkoa. Monelta lohkolta vähintään kahta edellä mainituista. Maalaji siis vaihtelee tuollakin lohkolla. Hieman hullunkurisesti juola on juuri savikohdalla, hieta alueet ovat puhtaampia. Kyllä se joustopiikkikarhilla pitää karhita kun kivejäkin on jotka on tarkoitus kerätä Kivikarhulla. Pitää vielä katsoa meneekö joustopiikillä suoraan vai kokeileeko testi mielessä jotain muuta ensin.

Mahdollista on että ruiskutetaan nyt ensiviikolla tai sitten vaan muokataan... Syysruiskutus on tietysti myös mahdollinen, mutta kasvusto pitää murskata joka tapauksessa ennen pellon muokkausta syysvehnää varten (sen kylväminen ei ole varmaa) Toki vehnälle on mahdollista ruiskuttaa Avoxaa tms. juolaan tehoavaa ainetta. Nyt meillä on Avoxaa vehnille ekaa kertaa, saa nähdä miten toimii.

Jos noihin maanparannuskasvi lohkoihin laitetaan syysviljaa niin muokkaustapa on vielä auki. Joko kyntö tai kultivointi se on. Viime syksynä syysvehnä lohkot (2) pääosin kynnettiin, toiselle lohkolle tein kultivaattorilla koealueen, ja kun siementä jäi kultivoitiin noiden kahden pellon lisäksi yksi pelto ja kylvettiin siihen loput. Yhtä hyvin/huonosti talvehti molemmilla muokkaustavoilla. Helmikuun plussa kelit olivat pääsyy tuhoon ja kyllä se kokonaan tuhoutunut lohko melko laineilla oli lumien sulaessa.

Joo, teki mitenpäin, tulos kumminkin varmaan yhtähyvä.. Avoxaa ajelin syysvehnille, aika hitaasti näkyy saunakukkiin vaikuttavan.. Ettei joutuisi ajamaan jotain zyparia, vaikka kauppias sanoi että tehoaa kaikkiin leveälehtisiin ym..

[porhaltaja]

Niinhän siinä kävi että tänään saatiin viimeiset viljat kylvettyä tälle kevättä. Kokonaisuutena ihan hyvät kelit oli eikä tästä niin myöhäinen kevät tullutkaaan mitä pelkäsi. Ensiviikolla pitää vielä kivetä ja kylvää maanparannuskasvi lohkot.

[poweri]

Rypsi jakaa mielipiteitä niin täälläkin, laitoin vuosien tauon jälkeen välikasviksi. Aiemmin usean vuoden keskisato ollut 1.8t luokkaa, lopetin sen kaalikoin jälkeen jolloin jäi johki 1.3t ha. Paras keskisato oli kevätrypsillä 2.25t ha ja hinta yli 500et , silloin tuotti paremmin kuin mallasohra.
Syksyllä ollaan viisaampia mitä tuli ja mihin hintaan. Edullinen kuivaa ja helppo varastointi.

[porhaltaja]

Vilja markkinoiden osittainen tukkoisuus/ylitarjonta ja laskeva hinta oli yksi syy miksi rypsiä innostuttiin kokeilemaan. Toki myös isompi tuki, kokeilun halu ja vaihtelu virkistää olivat syitä miksi siihen päädyttiin. Herneen viljelyynkin yrittivät houkutella, mutta näin pohjoisessa sen joutuminen on epävarmaa ja jutut siitä että puimuria pestään kuumavesipesurilla kesken puintipäivän jopa useampaan kertaan eivät houkuttaneet sen viljelyyn. Typensidonta kyky herneellä on ilmeisen hyvä ja lanoitustarvettakaan ei ole niin olisi herneessä hyviäkin puolia. Ehkä joskus sitäkin voi kokeilla. Rypsin oletetaan kuivuvan puintikuivaksi (myöhäisen) syksyn lyhyinä päivinä hernettä paremmin.

[-SS-]

Kuivaa on, halkeamiin voi ujuttaa kämmenen sisään. Syysvehnä kituu hiesuisissa kohdissa. Tietenkin voi vaikuttaa sekin, että salpeetaria on vain 200 kg laitettu. Tonnilla kun olisi lyönyt voimaa peltoon, voisi ehkä 170 euron vehnää puida kuusi tonnia. Ehkä. 1020 euroa. Nyt kun laitoin kahdellasadalla voimaa, tulee siitä se kaksi tonnia sentään, 340 euroa.

Typpiliuoksella voi yrittää virkistää kasvua, mutta kyllä se taitaa tämä kesä olla taputeltu. 30 pv sademäärä noin 8 mm, ei oikein riitä, kun maa ei ole vielä kunnolla peitossa. Juhannuksern asti alle 5 mm. Jos miettii, niin 2018 oli hyvin samanlainen täällä, mutta toukokuussa oli kosteampaa.

-SS-

[elk]

Lehtilannosta ruiskutettu oraille, saa nähdä onko apua...
No ainakin Modduksen saa säästää ensi vuoteen, kun ei ole kasvua mitä säädellä ja harvaa kun mikä.
Voi olla melko sekulia syksyllä jos itämättä olevat jyvät itää jossakin vaiheessa.

Kylvöjen jälkeen satanut hyvin monta kertaa, mutta muutama tippa ei auta mitään.
Oliskohan kylvön jälkeen sademäärä noin 4mm.