Kasvukausikeskustelu 2023

[-SS-]

Käsitin tuon Salon tukikoulutuksesta niin, että maaperän seuranta on vuosittainen eli pitäisi olla näytteet 2 lohkolta per vuosi, mutta voi tehdä analyysejä myös varastoon, esm 10 näytettä viideksi vuodeksi.

Ok, näin on siis tukikoulutuksessa kerrottu. Mutta kun lukee noita Ruokaviraston ohjeita niin ei niissä ole tuolla tavalla sanottu. Tai en ainakaan ole löytänyt sellaista kohtaa.

Ohjeessa lukee: "viljelijän on valittava vuosittain..." eli vuonna n kaksi näytettä, ja jos valitsee vuodelle n+1 saman valinnaisen toimenpiteen, pitää taas ottaa kaksi näytettä. Jos ei ota näytettä, pitää sille vuodelle valita joku muu valinnainen toimenpide, joita pitää olla kaksi kunakin vuonna.

Ruokaviraston ohjeessa lisäksi lukee, että "Näytteitä voi ottaa kerralla enemmän kuin kaksi (esimerkiksi 10 näytettä riittää viideksi vuodeksi)." Eli sen toimenpiteen voi kyllä niin sanotusti "hoitaa pois alta" viideksi vuodeksi, jos tekee ne kymmenen analyysia kerralla.

-SS-

[pice]

Ohjeessa sanotaan myös
Viljelijän on teetettävä sitoumuskauden aikana kahdella vähintään 0,5 hehtaarin peruslohkolla joko:
Laaja maa-analyysi, joka sisältää...
Ja sitoumuskausi on 5 vuotta eli tämän mukaan kaksi näytettä riittäisi viideksi vuodeksi jos tuon kirjaimellisesti ottaa.
Ja vähän myöhemmin
Näytteitä voi ottaa kerralla enemmän kuin kaksi (esimerkiksi 10 näytettä riittää viideksi vuodeksi).
Eli tämä sitten kumoaa edellisen.
Sitten tämä
"Viljelijän on teetettävä sitoumuskauden aikana kahdella vähintään 0,5 hehtaarin peruslohkolla"
Eli 5 vuoden sitoumuskaudella, pitääkö ne kaksi lohkoa olla koko ajan samat? Ja joka vuosi niistä maanäytteet laajaan maa-analyysiin?

[Lemmy]

sitoumuskauden aikana

Sitoumuskausi hämää, kun ympäristötuen sitoumuskausi on 5 vuotta, mutta maaperäseurannan sitoumuskausi on vain yksi vuosi. Eli joka kevät on mahdollisuus sitoutua seuraamaan sitä maaperää ja sitoumuskausi on vuodeksi eteenpäin. Ei ole järkeä teettää noita analyysejä joka vuosi samasta paikasta, kun ei ne siinä ajassa mihinkän muutu. Mutta enemmän järkeä on analysoida heti vaikka 6 lohkoa ja sitten kolmena vuonna valita tuo toimenpide.

Varmaan proagria Neuvo-rahalla tulkitsee sitten niitä näytetuloksia, mutta ei se kai tuen saamisen ehto ole. Eli voihan niistä itsekin löytää jotain hyödyllistä, koska ne kertoo muutakin kuin nämä perinteiset viljavuustutkimukset.

[-SS-]

Pice, haluat väen vängällä käsittää väärin.

Ympäristösitoumuksessa on kolme tasoa, tilakohtaiset pakolliset toimenpiteet (A) , joita on noudatettava koko 5v sitoumuskauden ajan. Pakollisia on kolme, viljavuustutkimukset, viljelymuistiinpanot ja yksi ilmasto-ja ympäristösuunnitelma.

Sitten tulevat tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet (B), joita pitää olla valittuna kunakin yksittäisenä vuotena viidestä, kerrallaan kaksi kappaletta. Eivät muuten ole yksivuotisia sitoumuksia, vaan vuodeksi kerrallaan valittavia tilakohtaisia toimenpiteitä.

1. ilmasto- ympäristökoulutus
2. monivuotiset monimuotoisuuskaistat
3. maaperän seuranta
4. orgaaniset ravinteet
5. pölyttäjien ravintokasvit
6. täsmäviljelymenetelmät
7. kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

Nämä siis valitaan jokaisena vuotena erikseen, paitsi monivuotiset monimuotoisuuskaistat, joka lukitaan kyseisille kahdelle lohkolle niin pitkäksi aikaa kun niillä viljellään yksivuotista kasvia. Kun monimuotoisuuskaistalohkoilla kasvaa monivuotista kasvia, voi toimenpiteen vaihtaa toiseksi.

Mutta siis maaperän seuranta on yksivuotinen toimenpide, joka on tehtävä vähintään kahdelle lohkolle sinä vuonna. Sitä ei tarvitse valita useampana vuonna, mutta jos valitsee toisena vuotena, on oltava kaksi muiden kuin ensimmäisen vuoden lohkojen näytetulosta. (Jos lohkojen lukumäärä antaa myöten)Jos toimenpiteen valitsee joka vuonna, näytteitä tulee yhteensä 10. Ruokavirasto hyväksyy sellaisen poikkeuksen, että näytteet voidaan tehdä kaikki ensimmäisenä vuotena, jos viljelijä on varma siitä, että hän meinaa valita toimenpiteen jokaisena vuotena, tietenkin kymmeneltä eri lohkolta, ja tulokset viedään dokumentteihin, niin että aina kaksi tulosta kerrallaan kohdistuu yhteen tiettyyn vuoteen. Eihän tuota ole vielä kerrottu, miten ne näytteenotot todennetaan. Ehkä samassa kansiossa kuin viljavuustutkimukset.

Se, että teettää ne kaksi näytettä erikseen jokaisena vuotena, jolloin valitsee toimenpiteen, on järkevää, koska ei välttämättä ole selvää, valitseeko juuri sen toimenpiteen kaikkina vuosina, koska siis ei ole pakko valita kaikkina vuosina niitä kahta samaa toimenpidettä (poikkeus ne monimuotoisuuskaistat) sitten taas, jos viljelijällä on liian vähän peltoa, esimerkiksi vain kaksi peruslohkoa, toki sen näytteen voi tehdä aina niistä kahdesta. Mutta jos peruslohkoja on enemmän, miksi ihmeessä kenellekään tulisi edes mieleen alkaa nakuttaa samaa laajaa tutkimusta vuosittain yksistä ja samoista lohkoista ?

Sitten ympäristökorvauksessa ovat ne lohkokohtaiset valinnaiset "raha"toimenpiteet (C), jotka ovat melko tuttuja vanhalta tukikaudelta, joten niiden käyttö on vsrnasti jo tuttua useimmille.

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatal ... hdot-2023/

-SS-

[poweri]

Ehkä tyhmä välikysymys, voiko vanhalla 600 sarjan sampolla puida hernettä? Onko erityistä huomioitavaa?

[-SS-]

Ehkä tyhmä välikysymys, voiko vanhalla 600 sarjan sampolla puida hernettä? Onko erityistä huomioitavaa?

Jos vastaa MF 430 niin mielestäni voi. Herneelle on ohjeessa säätöjäkin. Itse olen harkinnut herneen lisäämistä pienestä määrästä tos-siemenvarastoksi, koska herne on tuotantotukikasvi ja sillä voi täydentää riistapeltojen ja vastaavien kasvilajivalikoimaa. Saatiin me sampo 657 ja 10- malleillakin herne säkkiin asti.

Jos käyttää tukiviljaa, kulkee hernekin kuljettimissa hellävaraisemmin. Viljan saa pois vanhallakin viljanlajittelijalla.

-SS-

[vehkis]

Nyt kun nämä tukioikeudet poistui, niin minkälaisia dokumentteja maataloustoimistoon pitää viedä vuokramaiden osalta, vai viedäänkö sinne enää mitään?

[toyopet]

Nyt kun nämä tukioikeudet poistui, niin minkälaisia dokumentteja maataloustoimistoon pitää viedä vuokramaiden osalta, vai viedäänkö sinne enää mitään?

Lohkojen hallintaa tarkastellaan jossain vaiheessa Ruokaviraston tuottaman otantalistan perusteella eli RuoVi toimittaa kuntiin listan lohkoista, joiden hallinta pitää tarkastaa ja siinä vaiheessa kunta pyytää vuokrasopimukset. Ja suullisista sopimuksista pitää toimittaa vuokranantajan yhteystiedot, suositellaan kovasti kuitenkin kirjallisia sopimuksia.

Tästä on eri viranhaltijoiden näkemyseroja, että olisiko hyvä vuokrasopimukset toimittaa jo suoraan kuntiin vai vasta pyydettäessä. Ehkäpä vasta pyydettäessä laittaisin.
Peltotukihaun yhteydessä voi laittaa vipuun pdf-muotoisia liitteitä ja jos niitä vuokrasopimuksia ei ihan mahdottoman monta ole, niin sitten voi laittaa sähköisenä liitteenä ne sopparit. Mutta ei paperilla kuntaan ennenkuin pyydettäessä.
Suullisista voi haun yhteydessä laittaa vaikka puh.nron tai sp-osoitteen peruslohkon lisätietoihin mutta ei pakollista, ne kysytään tarvittaessa.

Kunta sitten vertaa tietoja ktj:n tietoihin.

Edit: lyhyesti siis, ei viedä kuntaan yhtään mitään paperia enennkuin pyydetään.

[OIU]

Masokistina hankin vaikeuksia ja pettymyksiä lisää, joten nyt on rypsin lisäksi myös Proximo -rapsia menossa kylvöön

[poweri]

Mulla oli parina vuonna Proximoa, en saanut siitä oikein mitään irti muutakuin myöhäisemmän puinnin, ei niistä mitään 3t satoja tule. Kevätrypsillä hyvän öljypitoisuuden lajikkeella sama nettotulos meillä, 2,2t oli paras keskisato kevätrypsillä ja 20e lisähintaa öljystä.

[pAy79]

Olen ennen teettänyt viljelysuunnitelman, mutta nyt aion tehdä itse vaikka ei se enää pakollinen olekkaan. Sirppi ohjelmaa aion käyttää, riistapellolle ohjelma näyttää typpi, fosfori ym. katto arvoiksi 0kg, mutta kylvettäessä saa starttilannoittaa?
Jos maksimi fosfori määrä on 5kg/ha ja laittaisin ensimmäisenä ja toisena vuotena 2,5kg/ha/vuosi ja satoa ei korjata niin enkö saa laittaa enää kolmantena ja neljäntenä vuotena lainkaan fosforia, jos siis kolmantenakin vuotena on riistapeltona, jonka satoa ei korjata ja neljäntenä laitan vaikka kauraa? Vai eikö ole pakko käyttää Fosforintasausta ja fosfori nollautuisi seuraavalle vuodelle?

[tiko]

Hmm. Peruslohkoja 18kpl, ois vissiin helpoin nuo pölyttäjäkasvit, tavanomaisesti viljeltynä ja monimuotoisuuskaistat niille 2 kpl lohkoille, jotka metsänkainaloita kiertelee.

Sotkee hieman ymmärrystä nyt, pölyttäjäkasvien peltoja ei saa käsitellä torjunta-aineilla, ymmärsinkö nyt oikein. Silloinhan se sotkee ajatuksen helposta sadontuotosta.

[tiko]

Olen ennen teettänyt viljelysuunnitelman, mutta nyt aion tehdä itse vaikka ei se enää pakollinen olekkaan. Sirppi ohjelmaa aion käyttää, riistapellolle ohjelma näyttää typpi, fosfori ym. katto arvoiksi 0kg, mutta kylvettäessä saa starttilannoittaa?
Jos maksimi fosfori määrä on 5kg/ha ja laittaisin ensimmäisenä ja toisena vuotena 2,5kg/ha/vuosi ja satoa ei korjata niin enkö saa laittaa enää kolmantena ja neljäntenä vuotena lainkaan fosforia, jos siis kolmantenakin vuotena on riistapeltona, jonka satoa ei korjata ja neljäntenä laitan vaikka kauraa? Vai eikö ole pakko käyttää Fosforintasausta ja fosfori nollautuisi seuraavalle vuodelle?

Ei sinne tarvi mitään laittaa. Kasvaa ne muutenkin, ei kannata asioista tehdä liian vaikeita.

[MF265]

Onkohan kaikki lohkot hyväksyttäviä siihen monimuotoisuuskaistahommaan? Jostain katoin, että Vipussa pitäs näkyä, mutta ei ainakaan vielä ollu. Ja onko pölyttäjäkasvipelloilla kasvinsuojelu kiellettyä? Nämä 2 toimenpijettä suunnittelin valita, mutta tuo kasvinsuojelun kielto hankaloittaa kyllä.

[pAy79]

Olen ennen teettänyt viljelysuunnitelman, mutta nyt aion tehdä itse vaikka ei se enää pakollinen olekkaan. Sirppi ohjelmaa aion käyttää, riistapellolle ohjelma näyttää typpi, fosfori ym. katto arvoiksi 0kg, mutta kylvettäessä saa starttilannoittaa?
Jos maksimi fosfori määrä on 5kg/ha ja laittaisin ensimmäisenä ja toisena vuotena 2,5kg/ha/vuosi ja satoa ei korjata niin enkö saa laittaa enää kolmantena ja neljäntenä vuotena lainkaan fosforia, jos siis kolmantenakin vuotena on riistapeltona, jonka satoa ei korjata ja neljäntenä laitan vaikka kauraa? Vai eikö ole pakko käyttää Fosforintasausta ja fosfori nollautuisi seuraavalle vuodelle?

Ei sinne tarvi mitään laittaa. Kasvaa ne muutenkin, ei kannata asioista tehdä liian vaikeita.

Huonosti kasvaa jos ei laita, riippuu maan ravinnetasoista. Ja halusin nyt tietää kunka nämä virallisesti menee.

[pAy79]

Onkohan kaikki lohkot hyväksyttäviä siihen monimuotoisuuskaistahommaan? Jostain katoin, että Vipussa pitäs näkyä, mutta ei ainakaan vielä ollu.

Ei varmaankaan ole, tulee näkyviin Vipuun myöhemmin.

Ja onko pölyttäjäkasvipelloilla kasvinsuojelu kiellettyä? Nämä 2 toimenpijettä suunnittelin valita, mutta tuo kasvinsuojelun kielto hankaloittaa kyllä.

Edit. Et tarkoittanutkaan "Monimuotoisuuskasvit, pölyttäjähyönteis-ja maisemakasvit" En tiedä sitten tuosta.

Itse valitsen täsmäviljelymenetelmät (automaatti gps ohjaus on) ja ilmasto- ja ympäristökoulutuksen, saa netissä suorittaa, ei luulisi olevan paha rasti.

[MF265]

Ei siellä tosiaan lue, että ois kasvinsuojelu kiellettyä pölyttäjien ravintokasvit -pelloilla. Mutta oltava vähintään 2 yli 0,5ha lohkoo ja ko. Kasvia koko lohkolla.

[toyopet]

Jos maksimi fosfori määrä on 5kg/ha ja laittaisin ensimmäisenä ja toisena vuotena 2,5kg/ha/vuosi ja satoa ei korjata niin enkö saa laittaa enää kolmantena ja neljäntenä vuotena lainkaan fosforia, jos siis kolmantenakin vuotena on riistapeltona, jonka satoa ei korjata ja neljäntenä laitan vaikka kauraa? Vai eikö ole pakko käyttää Fosforintasausta ja fosfori nollautuisi seuraavalle vuodelle?

Tuo on hyvä kysymys, jos riistapeltona on, niin miten se fosfori. Lannoitus menee muut peltokasvit kategorian mukaan. Periaatteessa riista hoitaa sadonkorjuun mutta lasketaanko se.

Muilla kasveilla se menee niin, että korjaamattomalle satokasville annettu fosfori siirtyy semmoisenaan seuraavalle vuodelle.

[Osmo_]

Onkohan kaikki lohkot hyväksyttäviä siihen monimuotoisuuskaistahommaan? Jostain katoin, että Vipussa pitäs näkyä, mutta ei ainakaan vielä ollu. Ja onko pölyttäjäkasvipelloilla kasvinsuojelu kiellettyä? Nämä 2 toimenpijettä suunnittelin valita, mutta tuo kasvinsuojelun kielto hankaloittaa kyllä.

Monimuotokaistat ja pölyttäjäpelto kiinnostaa. Samoten jos kävis sen hippikoulutuksen. Tilasin sinappia, mutta täytyy järkeillä että mihin kohtaan veikkauskuponkia laittaa. Periaatteessa pölyttäjille sais pari lohkoo ja yhden saneeraukselle. Koitan sitä esikasviarvon takia. Yksi lohko sisältää märän mettänsyrjän ja märän saran niin sen vois ilmottaa monimuotokaistana. Mietinnässä on ollut, josko kylväisi tuon yhden lohkon kokonaan nurmelle kun päisteet ovat suht soukat eikä oo lohkoista parhaita. Mutta tossa olis kyllä idea. Lisäks ajattelin tilata kipsiä piruuttani.
Saakohan monimuotosuuskaistan ilmottaa jo kylvövuonna jos perustaa suojaviljan kanssa?
Näyttää epäilyttävästi siltä, että teen hakemuksen neuvojan kanssa kun siihen saa jotain avustustakin

[Ferkku]

Jotenkin ei yhtään huvittaisi päntätätä tätä *itun byrokratiaa. Mitä saa ja mitä pitää ja mitä voi ja.....