Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Mistäs kannattaa alasimen jalusta tehdä ja mitä kannattaa huomioida kun jalustaa tekee.
Alasimen liikuteltavuus olisi tietysti hyvä asia, ja se että vasarat ja muut varusteet kulkisi alasimen mukana.
Myös oikea jalustan korkeus on tärkeää, eli miten mitoittaa tuo jalusta oikein ja mikä on paras keino kiinnittää alasin jalustaan?
Liekkö perinnekirjallisuudessa jotain neuvoja tuleville sukupolville vai tarinoidenko ja kokeilujen varassako nykyään mennään
Mistäs sinun alasimen jalusta on tehty ja miten se on kiinni jalustassa ja miksi se on hyvä vaihtoehto?
Alla yksi vaihtoehto jos tuohon lisäisi vielä vasaratelineet, vaan onkohan tuollainen rautakantinen puujalusta sittenkään kuinka toimiva?
Ei rautaa alasimen ja pölkyn väliin, ainakaan mitään rihlalevyä. Luulisi tuossa hyppivän kuin viererin nokassa.
Korkeus, suosikki vasaralla käsi varsi suorana ja siihen muutama sentti päälle.
Hymas Typ 3
Chaseside Loadmaster 800TC -59
Fordson Super Major -61
Fordson Super Dexta -63
Fordson Super Major Manuel -63
Ford 3000 SoS -66
Sisu Karhu L-137 CIT-4x4 -79
Hiab 650/1 -79
Hiab 950/2 -82
Volvo 740 GLE -84
Copma C1830 N3L -89
Tico 1080HT -91 Ruiskutuspumppuhuolto
Jos nyt kuvaa oikein vahtasin niin tossa on ilmeisesti varmisteltu kiinnitystä. Alasimen sideraudat näyttäis hitsatun kanteen, kansi kaulukseen ja vasta kaulus kiinni pölkyssä. Mä laittaisin suoraan pölkylle niinkuin ne on "aina" tehty. Vastaavat sideraudat mutta vaikka viistoon lyötynä. Jos siirtopyörät haluaa niin nehän voi olla jollain kyljellä ja ottavat lattiaan kallistaessa.
Joku taika siinäkin on että sen pölkyn pitää olla puuta ja joustaa vaikkakin minimaalisesti. Tyhjää alasintakaan ei kuulemma saisi lyödä.
Sepän ammatti on niin vanha ja seppä on itse suunnitellut ja valmistanut työkalunsa että luulis alasimen pölkkyineen olevan loppuun asti ajateltu.
Kantikas varmaan pysyy nokkakärryssä paremmin ja vois saada "kävelytettyäkin". Itte tein pienelle alasimelle jalan betonilla täytetystä 150 mm RHS palkista. palkki pystyyn ja 15 mm levy siihen päälle. Jalat tuli pienenpienestä ratakiskosta. karmee pyydys, mutta piti käyttää tuota palkkia ja kiskoo johonkin kun sitä naapurilta sain ja oli joku vimma saada tehdä jotakin ulkona.
Kaksi isoa jarru rumpua päälekkätä siihen istuu satasen Lokomo helppo liikutella hallissa ja työ korkeus noin 100 cm, tuommonen on ja on hyvä, vieläpä reiät valmiina jalustassa vasaroille ja moskille!
Porilaisen maamoottorin kampiakseli, josta iso painava vauhtipyörä maata vasten ja toisen pään siivapyörään alasin kiinni.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
Eli seuraava lainaus on Mäki-Rossin sepän kirjasta vuodelta 1950
"Meidän täytyy siis alasimen painon lisäämisen asemesta käyttää toista tietä saadaksemme mahdollisimman suuren osan iskun vaikutuksesta hyödylliseen työkappaleen muodon muutokseen.
Tämä saavutetaan tekemällä alasimelle perustus jostakin halvemmasta aineesta kuin teräksestä. Mitä painavampi on tämä perustus, sitä suurempi voima tarvitaan sitä lepoasennostaan järkyttämään, ja mitä laajemmalta perustus koskettaa maata, sitä vähemmän tulee maanpinnalle painoa pintayksikköä kohden. Sentähden onkin nykyään luovuttu entisestä hyvin tunnetusta puisesta alasinpölkystä ja alettu käyttää betonia, joka ollen n. 2.5 kertaa niin raskasta kuin puu, parantaa vasaran työvaikutusta. Lyhyesti: iskut tulevat kovemmiksi."
Näin siis jo 50- luvun ammattioppaassa
Havainne- ja mittakuvassa on kuvattu Lokomon C80 mallin alasin joka siis itse painaa 80kg istutettuna 800kg painavalle betonijalustalle
Jyhkeä paketti kyllä mutta ei tuollaista enää kovin helpolla mihinkään siirrellä.
Puolestaan juuri hankkimassani opetushallituksen Heimo Rosellin kirjoittamassa Sepän taidot, julkaistu 2011, kirjassa todetaan että alasimen ja betonijalustan kimmoisuus voi olla jopa niin suuri että siitä voi olla jopa haittaa
Vaarana on esim. takokappaleesta ohilyönnin seurauksena alasimesta kimpoava vasara. Tämän ehkäisemiseksi ja kovan äänen vaimentamiseksi voidaan alasimen alle laittaa lattahihnaa tai nahkaa
Sopivan alasin koon todetaan tavallisiin sepäntöihin olevan 60-100kg painoinen ja jos alasinta on tarkoitus siirrellä on sen alustan parasta olla puuta ja kiinteään alasimeen puolestaan suositellaan betonia.
Korkeudesta on sen verran että tavallisesti alasimen yläpinta on 75cm korkeudella lattiasta, mutta raskaammat alasimet voivat olla matalampia ja kevyet puolestaan korkeampia
Ruuvipuristimelle ja alasimelle on joku tuntematon tekijä tehnyt alustat, jotka ovat malliltaan kuten puiset kaapelikelat tai lankarulla. Päätyjen pyöreät levyt on 20mm teräksestä ja niiden välillä on teräsputki, jonka paksuus on noin hieman vajaa 200mm. Teräsputken materiaalivahvuutta en tiedä, koska sitä ei voi tutkia kuin pilkkomalla alusta osiin. Maassa olevassa levyssä on reikiä, joista alustan voi kiinnittää lattiaan. Yläpuolisessa päätylevyssä on myös reikiä ja aivan reunassa puolikas reikä, joita tulee käytetty joskus myös tankojen tai pienten lattojen taivutteluun. Ainakin ruuvipuristimen pienet siirrot on helppo tehdä yksinkin käsin, kun alustaa kallistaa hieman ja pyörittää sen uuteen paikkaan pohjalevyn varassa.
Alasimen koko ja jalustan materiaali ovat riippuvaisia siitä mihin alasinta käyttää. Pienessä naputtelussa on ihan sama vaikka alasin olisi laitettu olkipaalin päälle. Kisällin lyödessä lekalla on jo jalustalla, alasimella .pajan lattiamateriaalilla ja varsinkin kuinka tasan alasin ja jalusta ovat alustaan nähden merkitystä. Keikkuva alasin on varsin hyvä hankaloittamaan työntekoa. Newtonin voimalait pätevät takomisessakin.
Valitse alasin ja jalusta tarpeesi mukaan, aivan kuten vaikkapa auto tai puoliso.
Magneetti toimii soimisen estona melko hyvin mutta haittapuolena että kerää pajahilseen itseensä. Muutama kierros kettinkiä alasimen uuman ympäri toimii mainiosti , muista toki aina kuulosuojaimet.
Itsellä alasimet liimapuupalkkialustalla, kuusipöllillä, koivupöllillä ja teräsalustalla.Lisäksi keikka-alasin 50 kg laitetaan sille alustalle kun löytyy. Pajalla pihdit ja vasarat ovat omissa telineissään käsien ulottuvilla.
Tsaari kirjoitti: ↑Pe Maalis 31, 2023 1:07 am
Magneetti toimii soimisen estona melko hyvin mutta haittapuolena että kerää pajahilseen itseensä. Muutama kierros kettinkiä alasimen uuman ympäri toimii mainiosti , muista toki aina kuulosuojaimet.
Ihmettelinkin jossain kuvassa sitä ketjua mut nyt tuli selitys. Harmikseni multa jäi alasin ex-anoppilaan. Käyttämätön joka tuli yhden "romukuorman" mukana. Pitkään on ollut mielessä et jos löytyy jostain naapurin navetan takaa alasin heinikosta niin vois tarjoutua siivoamaan rautaromut pois vaikka olis muutakin...
