Bror Wahlroos ja matematiikan tärkeys.

[Jiitek]

Otsikossa mainittu merkittävä suomalainen vaikuttaja on aikoinaan kommentoinut osuvasti matematiikan ja laskentataidon tärkeydestä.

En vain muista, enkä löydä sitä mistään.

Mulla ei myöskään ollut hänen poikansa numeroa ylhäällä, että olisin voinut soittaa ja kysyä.

Mahtaako masinistit muistaa tai tietää paikan mistä etsiä?

[Jumunen]

Vastausta kysymykseen minulla ei ole, mutta merkittävänä suomalaisena vaikuttajana häntä ei voitane pitää. Totta kyllä, että kommentoi ja ohjeisti jatkuvasti sellaisia asioita, jotka eivät hänelle mitenkään kuuluneet, kuten TUPO-neuvotteluja.

[Velman]

Mitäpä sitä paskaa kaivamaan

[jarikos]

Ei mitään tietoa mutta yliopistolla meille sanottiin, täällä meillä luonnontieteellisellä on matematiikkaa, lukiossa ja ammattikorkeassa laskentoa.

[juntunen]

En tiedä mutta ainakin jo tai vielä 90-luvulla oli lukiossa muutakin kuin laskentoa eli aritmetiikkaa. Tokikaan ei matematiikan tutkimustyötä tehty, mutta opiskeltiin integraali, tilasto- ja todennäköisyysmatematiikkaa.

[Jäärä]

Ei mitään tietoa mutta yliopistolla meille sanottiin, täällä meillä luonnontieteellisellä on matematiikkaa, lukiossa ja ammattikorkeassa laskentoa.

Eri oppilaitoksilla on taipumusta ylentää itseään. Teknillisten yliopistojen matematiikasta sanoisin, että funktioteoriaa, numeerisia menetelmiä ja osaa lineaarialgebraa lukuunottamatta kursseista olisi päässyt läpi, jos olisi osannut lukiomatematiikan täydellisesti. Pienellä vaivalla olisi silloin saanut kiitettävät arvosanat.

Wahlroosin taloustieteestä voi sanoa, että sillä voi erinomaisesti selittää menneitä tapahtumia. Tulevien tapahtumien mallintamiseen taloustieteestä taas ei ole. Tosin se ei ole kokonaan taloustieteen vika, koska toimintaympäristöä tai toimijoiden – ihmisten – käyttäytymistä ei pystytä mallintamaan, vaan jokainen tuleva tilanne on uudenlainen. Se sitten on kokonaan arvostuskysymys, onko taloustiede ollenkaan tästä syystä "tiede".

[juntunen]

Teknillisten korkeakoulujen perusmatikat olivat aika pitkälti lukio-opintojen kertausta, toki sitten moneen opintokokonaisuuteen kuului matikankursseja, sähköpuolella kompleksimuuttujien funktiot taisi olla mukava perusopintoihinn kuuluva kurssi.

[Jammu]

Lukion laaja matematiikka sisälsi kyllä algebraa.

Ammattikorkeakoulussa sähköpuolella tuli matriisilaskentaa, fourier ja laplacemuunnokset, differentiaaliyhtälöitä jne. Ainakin lukion matikkaa vaikeampia itselle.

Bror Wahlroosista en osaa sanoa

[mauri]

Ei mitään tietoa mutta yliopistolla meille sanottiin, täällä meillä luonnontieteellisellä on matematiikkaa, lukiossa ja ammattikorkeassa laskentoa.

Sellastako siellä yliopistolla tarinoitiin?
Piti oikein kaivaa esille Teknillisen koulun ja Teknillisen opiston päästötodistukseni vuosilta 1967 ja 1972. Niissä on annettu arvosanat muun muassa matematiikassa. Vaatimattomuuttani en mainitse mitkä arvosanat sain, kuitenkin riittävät siihen että sain myös todistuksen kykeneväisyydestä harjoittaa opintoja Teknillisessä korkeakoulussa.
Ammattikoulun todistustani en löytänyt, ei siellä helmitaulua käytetty, laskutikkua kyllä.

Näistä opinnoista, oppiarvoista ja niiden merkityksestä työelämässä sen verran että ryhmässä jonka päälliköksi olivat minut nimittäneet oli myös diplomi-insinööri (nykyisin tekniikan tohtori), koko vajaan tuhannen henkilön yksikköä johti opistoinsinööri.
Eikä esimiestehtävissä tarvitse edes derivointia osata, luonnetta kylläkin, jotkut käyttää keppiä toiset porkkanaa.

[juntunen]

Asiantuntijoiden johtamisessa on myös etua siitä jos suurin piirtein ymmärtää siitä mitä he tekevät ja jos on vielä kiinnostunutkin mutta ei käytännössä pysty kaikessa neuvomaan koska ovat asiantuntijoita. Alkaa tuota asiaa olla maailmassa niin paljon että joka alalla tarvitaan paljon eri osa-alueiden tuntijoita.

[mauri]

Juntusen kanssa samaa mieltä. Silloin kun työpaikallani kovasti saneerattiin niin porukasta pistettiin puolet pois. Kun sitten valittiin niin lähdin siitä että jokaiseen tehtävään valittavan tulee olla siinä tehtävässä parempi kuin minä. Ei siis pidä pelätä valita parempaansa vaan nähdä kokonaisuus joka tuottaa organisaatiolle parhaan lopputuloksen.

[Jäärä]

En ole koskaan ollut mitenkään erityisen ihastunut matematiikkaan. Minulle se on ollut pelkkä työkalu, ja työkalujahan hankitaan aina lisää tarpeeseen. Lineaarialgebra, differentiaaliyhtälöt ja numeeriset menetelmät ovat olleet tärkeimpiä osattavia taitoja.

Itselle oli aikoinaan suuri ahaa-elämys, kun huomasi, etteivät numeeriset menetelmätkään toimineet tietokoneohjelmassa siten kuin numeeristen menetelmien teoriassa kerrottiin, mm. ratkaisu ei käytännössä ollut stabiili, vaikka sen ehtojen mukaan olisi pitänyt. Asiaan vihkiytymättömille sanottakoon, että tämä tarkoittaa, ettei tulosta saatu, vaikka näin aivan syystä otaksuttiin. Äärellisellä numeerisella tarkkuudella laskettaessa saadaan eri tulos kuin äärettömällä numeroiden määrällä. Sen jälkeen ohjelman muuttujien kaksinkertainen tarkkuus ja patologisten parametriyhdistelmien havaitseminen on ollut arvossaan.

[m_kane]

Juntusen kanssa samaa mieltä. Silloin kun työpaikallani kovasti saneerattiin niin porukasta pistettiin puolet pois. Kun sitten valittiin niin lähdin siitä että jokaiseen tehtävään valittavan tulee olla siinä tehtävässä parempi kuin minä. Ei siis pidä pelätä valita parempaansa vaan nähdä kokonaisuus joka tuottaa organisaatiolle parhaan lopputuloksen.

Nykyaika on kyllä tältä osin eritavalla haastavaa kuin ennen. Esimerkkinä oma alani, eli IT. Ala on niin nopeasti kehittyvä ja nimikkeen alla on niin monenlaista että jos haluaa olla monipuolista tarjontaa toteuttava talo, jokaisen työntekijän on keskityttävä aika pieneen sektoriin. Tästä seuraa luonnollisesti se että johtoporras ei ole missään parempi tai yhtähyvä kuin alaisensa, on vaan tiedettävä perusteet kaikesta ja koetettava osata pitää paketti kasassa.

[Superdextaaja]

Taloustieteessä äärimmäisen tarkkaan laskemisen lopputuloksena on yleensä päätelmät, että esim. Venäjään kannattaa luottaa.

[Jiitek]

Wahlroosin taloustieteestä voi sanoa, että sillä voi erinomaisesti selittää menneitä tapahtumia. Tulevien tapahtumien mallintamiseen taloustieteestä taas ei ole. Tosin se ei ole kokonaan taloustieteen vika, koska toimintaympäristöä tai toimijoiden – ihmisten – käyttäytymistä ei pystytä mallintamaan, vaan jokainen tuleva tilanne on uudenlainen. Se sitten on kokonaan arvostuskysymys, onko taloustiede ollenkaan tästä syystä "tiede".

Niin kyse oli siinä lainauksessa pelkästään matematiikasta ja laskutaidosta yleisesti mutta toki Wahlroosin kohdalla todennäköisin soveltamisala on ollut juurikin talous.