Purjevene upposi

[vaniljacreme]

ite en nukkuisi varmaan sekunttiakaan jos paatti ei ole ankurilla köytetty johonkin. toki tuolla se on kai mahdotonta ja oletettavasti? kivikkoihin yms on useita kilometrejä matkaa.

[ZET]

Mitään veneistä tai merenkulusta muutenkaan en ymmärrä mutta ihmettelin todella kovasti sitä, että vene oli kuuskytluvulta. Vaikka kuinka olikin uudelleen rakennettu. Luulin että nämä maailmanympäripurjehduksissa käytettävät kilpaveneet ovat aina viimeistä huutoa. Ehkä se tosiaan on niin että suomen rikkaat ovat maailman mittakaavassa rutiköyhiä......

[haller]

Koko tuon kilpailun idea on käyttää 60-luvun menetelmiä, ei gps:ää tai muutakaan modernia tekniikkaa. Ei vanha tekniikka ja uusi runko tietenkään ole mitenkään toisiaan poissulkeva yhdistelmä, mutta tietynlaisesta asennoitumisesta koko kilpailun konsepti kertoo. Asteria oli vanhin mukaan lähteneistä aluksista, mutta en mä kyllä pitäisi vanhaa hyvin tehtyä lasikuituvenettä mitenkään riskinä. Jos siinä on ollut hyvä pinta koko ajan, niin ei se miksikään ole mennyt. Lasikuituruttioinen tai pahasti kolhittu runko on sitten toinen asia. Kuulostaa kyllä tosi erikoiselta että uudelleen tehty laipio olisi pettänyt.

[Superdextaaja]

Uponnut vene ja sen peräsin-kölimalli ei ehkä ole alun perinkään suunniteltu raskaaseen valtamerikäyttöön, missä talon korkuiset mainingit ja hyökyt paiskoo Afrikan eteläpuolella venettä laidasta laitaan ja peräsin ottaa tällöin suurta sivupainetta vastaan jatkuvasti molemmilta puolilta. Siinä tulee aallot sivulta ja vene heittelehtii omalla massallaan sivuille peräsimen ottaessa vastaan.
Ennemmin noin pienet veneet on tehty vapaa-ajan hupipurjehduksiin sisä- ja rannikkovesillä nopeita käännöksiä tehden välillä hyvinkin tiheään tahtiin esim. luoviessa vastatuuleen ja saaria sun muita esteitä väistellessä. Pienemmän veneen käsiohjaus pinnasta kiinni pidellen mahdollistaa veneen nopeat käännökset tiuhaan ja virtaustuntuma käsiin on välittömämpi, jolloin trimmataan sen mukaan purjeet niin, ettei pinnaa tarvitse jatkuvasti pidellä voimalla estäen sen kanssa perän painautuminen sivulle. Pinna on tekniikaltaan myös yksinkertaisempi ruorimalleihin verrattuna. Nyt vaan pystyperäsinakseli on ollut varsin pitkä ulottuessaan kannelta asti kölin alapäähän, että kierteistä vääntömomenttia on kyllä päässyt tulemaan. Käynyt lopulta kuin Estonian visiirille että naps vaan ja heti irti kokonaan.
Kuulostaa myös aika uskomattomalta, että pohjan läpivientiä peräsimelle ei ole petrattu remonttien yhteydessä yksinpurjehdusta valmistellessa läpivientiä niin, että akselointi olisi muutettu jollakin kaulaputkella niin, ettei läpivienti olisi jäänyt vesilinjan alapuolella. Harva se kerta on valtameripurjehduksissa juuri peräsimen rikkoontuminen ollut syynä keskeytyksiin ja korjauksia jouduttu tekemään kesken touhun. Toisaalta perän varastokotelon ja moottoritilan erottavan väliseinän olisi pitänyt estää veden tulo peräkotelosta moottoritilaan mutta ei sitten olekaan kestänyt että sekin olisi pitänyt petrata remonteissa vahvemmaksi. Vanhat vehkeet vaan tahtovat hajota käytön yhteydessä ja kyllä varsinkin veneet hajoaa, vaikka ei käytäkään.

[ihmehitsari]

Se muinaisen tarinan valas, mikä Joonaan nieli. Voisiko, olisiko mahdollista? Läimäsi purtiloa tiedetyin seurauksin, purkki meren pohjaan.

[Talumees]

Siinä hiukan tietoa. Sama kisa oli jo kerran menty sillä ennen tätä uppoamista.
https://www.nordicrefitcenter.fi/Benell ... -S%26S-36/

[Superdextaaja]

Tuolla on pari kaavakuvaa näkyvissä, mistä voi verrata tuon uponneen 45 asteen ja tavanomaisemman pystyakseli- ja erillisen takaperäsinratkaisun eroa juuri samaisessa veneessä: https://www.google.fi/search?source=uni ... YTG7Sdm4sM
Yksi mahdollisuus on pitkän peräsimen alasaranan ja samalla alatuen pettäminen (pamaus, jonka ääni saattanut kantautua peräsinakselista runkoon ja epämääräisesti kuulunut Lehtisen kertoman mukaan vain jostain takaa tai kannelta). Jos veneessä ollut samalla vauhtia, on sen takia saattanut vääntää alhaalta peräsinakselia niin, että runko ja pohja on läpiviennin tienoilta ratkennut isommalle reiälle. Tuo peräsin irrotessaan alasaranasta vääntää tuossa kummallisessa 45 asteen kulmassa akselia jo omalla painollaan kölistä erilleen ja siihen laahausvoimaa veneen useiden tonnien liikemassalla vasten vettä lisää, niin peräsin jäädessään veneestä jälkeen alhaalla on saattanut vääntää akselia ja se repiä rungonkin.
Muutenhan se vaatisi ilman rungon ratkeamista, että peräsinakseli olisi kokonaan pois, että sen läpivientiaukosta pääsisi edes lähellekään noin paljon vettä sisään tuolla tahdilla, että on ollut jo polviin asti sisällä heti punkasta kömmittyä. Uskoisin, että akseli on ollut tanko lähes tuuman paksuista akseliterästä, että se ei kyllä noilla rasituksilla katkea ihan vähästä.

[vaniljacreme]

Se muinaisen tarinan valas, mikä Joonaan nieli. Voisiko, olisiko mahdollista? Läimäsi purtiloa tiedetyin seurauksin, purkki meren pohjaan.

kyllähän se erikoiselle kuulostaa jos tyyni ilma ja yhtäkkiä joku kolahtaa ja purkki pohjassa keskellä merta.. se voisi ehkä olla valas tai merihirviö..

[skuikka]

https://www.cargo-partner.com/hu/trendl ... -overboard

Tuolla esitetään arvio että toistakymmentä tuhatta konttia kelluisi maailman merillä.

[MF165SMP]

Näitä masinistien skepulaatioita ja pähkäilyjä asiasta, josta suurin osa kommentoijista ei tunnu tietävän mitään, lukiessa mieleen tulee vain vanha sanonta: "maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu vahinko". Jotenkin vaikuttaa siltä että osa kirjoittajista mahdollisesti on jopa ns. maakrapuja, ilman omaa purjevenekokemusta, ainakaan avomerellä purjehtimisesta?

Ei edes viitsi alkaa oikomaan noita juttuja "venettä ei ole tarkoitettu avomerelle" "kölin takareunaan saranoitu peräsin on altis vaurioille" "viranomaisveneet poltetaan 20 vuoden käytön jälkeen kun lasikuitu hapristuu"

Mielikuvitusta ja mututietoa on kyl paljon. Onhan miustakin mielenkiitoista teoretetisoida asioita joista en mitää ymmärrä ja sehän täs palstassa on hienoa että joskus aina joku joskus tietääkin jostain jotain.

Ite oon purjehtinu yli 30 vuotta, seurasin päivittäin Lehtisen matkaa ja kisan nettisivua. Kuten myös edellistä pallon kiertoa samalla veneellä. Keskustelua Asterian uppoamisesta löytyy purjehdusaiheisilta nettipalstoilta. Osa niiden keskustelijoita tuntee hyvin venetekniikan, mutta minkäänlaista selvää selitystä tapahtuneelle ei vielä ole. Ehkä joku salaliittoteoria olisi nyt tarpeen

[skuikka]

Minäpä se tiedän ihan vallan kauheasti tästä aiheesta mutta lälläslää, enpä kerrokkaan teille, LOL

Et pahastune kun referoin tekstisi sisällöstä olennaisen tuohon?

[MF165SMP]

Minäpä se tiedän ihan vallan kauheasti tästä aiheesta mutta lälläslää, enpä kerrokkaan teille, LOL

Et pahastune kun referoin tekstisi sisällöstä olennaisen tuohon?

Ymmärsit väärin sisällön, se on tässä "minkäänlaista selvää selitystä tapahtuneelle ei vielä ole."

Eli tiedän asiasta (Asterian uppoaminen) paljon vähemmän kuin muut tähän ketjuun kirjoittaneet, vaikka tiedänkin purjeveneistä aika paljon. Tiedän sen että köliin saranoitu peräsin on paljon vahvempi kuin lapioperäsin. Tiedän että venettä ohjasi lähes koko ajan tuuliperäsin, kuten muitakin ko. kisan veneitä, eikä sitä ohjattu millään jatkopinnalla koska se on hätävaruste. Tiedän että Asterialla ei tällä reissulla ollut juurikaan antifouling ongelmia. Tiedän että ko. venetyyppi, Swan 36:n edeltäjä on rakennettu valtameriluokituksen mukaiseksi purjeveneeksi. Tiedän että käytännössä Asteria on rakennettu uudestaan suomalaisella venetelakalla, uusittu kansi, sisustusmoduulit, välilaipiot ja vahvistettu runkoa. Tiedän että veneellä on kierretty pallo jo yhden kerran ja sen jälkeen se on ollut uudestaan telakalla jossa on korjattu ja täydennetty valtamerikelpoisuutta. Tiedän paljon muutakin mutta lälläää en tämän enempää viitsi kertoa siitä mitä tiedän koska olellinen tieto, se mistä uppoaminen voisi johtua, puuttuu.

Onko suomalaiselta telkalta veneeseen jäänyt joku heikkous, joka aiheutti täystuhon? Jos on, ja Lehtinen sen tietää, tuskin koskaan sitä tullaan paljastamaan? Mutta mikä ihme se voisi olla. En osaa sanoa

[EKo]

Näitä masinistien skepulaatioita ja pähkäilyjä asiasta, josta suurin osa kommentoijista ei tunnu tietävän mitään, lukiessa mieleen tulee vain vanha sanonta: "maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu vahinko".

Tuolta löytynee selitys
Eikä vaiva koske pelkästään tätä aihetta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivertaisuusvinouma

[mauri]

Näitä masinistien skepulaatioita ja pähkäilyjä asiasta, josta suurin osa kommentoijista ei tunnu tietävän mitään, lukiessa mieleen tulee vain vanha sanonta: "maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu vahinko".

Tuolta löytynee selitys
Eikä vaiva koske pelkästään tätä aihetta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivertaisuusvinouma

Samaa mieltä. Olen esimerkiksi Olkiluoto 3 ja yleensäkin sähkönhintakeskustelujen yhteydessä ihmeekseni havainnut kuinka paljon ydinvoimalaitos ja energiantuotannon tietämystä onkaan tänne kasaantunut. Kirjoittajat joista suurimman osan (nimimerkeistä ja kirjoittelusta päätellen) ydinosaaminen on aivan muualla, osaavatkin lehti- ja radio-tv uutisten perusteella saada ydinvoimalaitoksen tuotapikaa toimimaan ja sähkön kWh hinnan alas. Samat henkilöt eivät muutama vuosi aiemmin olleet noista lainkaan kiinnostuneita, mutta nyt kun alkaa oma takapuoli vetää kuuraan ja sähkölasku kymmenkertaistuu niin kyllä jälkiviisautta löytyy.

Veikko Huovinen kirjoitti kirjassaan Konsta Pylkkäsenä: "Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se katsoo taaksepäin."

[korsteeni]

Onko missään ollut tietoa mitä tuosta asteriasta oli nimenomaan korjattu edellisen pallonkierron jäljiltä? Oliko siinä ollut selkeästi jotain väsyneitä/selkeästi rikkoutuneita, tai rikkoutumassa olevia kohtia?

[Superdextaaja]

Ei edes viitsi alkaa oikomaan noita juttuja "venettä ei ole tarkoitettu avomerelle" "kölin takareunaan saranoitu peräsin on altis vaurioille"

No on se hyvä, että nyt on ilmaantunut oikein purjehduksen asiantuntija keskusteluun, niin voit valaista vähän, mihin purjehduskäyttöön kyseinen 45 astetta linkussa ja kölin perässä kiinni oleva peräsin parhaiten soveltuu ja mihin tavanomaisempi pienempi peräsin taempana veneessä pystyakseloituna?

[MF165SMP]

Ei edes viitsi alkaa oikomaan noita juttuja "venettä ei ole tarkoitettu avomerelle" "kölin takareunaan saranoitu peräsin on altis vaurioille"

No on se hyvä, että nyt on ilmaantunut oikein purjehduksen asiantuntija keskusteluun, niin voit valaista vähän, mihin purjehduskäyttöön kyseinen 45 astetta linkussa ja kölin perässä kiinni oleva peräsin parhaiten soveltuu ja mihin tavanomaisempi pienempi peräsin taempana veneessä pystyakseloituna?

Kyseinen peräsintyyppi oli pääosin kaikissa pitkäkölisissä puuveneissä, ja sittemmin myös pitkäkölisissä lasikuituveneissä. Rakenne on vahva, paljon vahvempi kuin akselin varassa riippuva lapioperäsin. Tyypillisenä esim. pohjoismainen kansanvene, https://www.classicsailboats.info/folkboat mutta hyvin harvassa olivat pitkäköliset purjeveneet joissa kölin takareuna olisi ollut pysty ja siten myös peräsin akseleineen pystyssä.

Kun hoksattiin että lasikuituveneissä eväköli on rakenteellisesti ylivertainen pienemmän märkäpinnan antaman lisänopeuden vuoksi, alkuun peräsin edelleen kiinnitettiin peräsimen etupuolella olevaan ulokkeeseeen "skegiin", koska ei uskottu pelkän akselin varassa olevan peräsimen olevan riittävän vahva.

Nykyisin kuitenkin lähes kaikki uudet veneet ovat hyvinkin kapealla eväkölillä ja akselin varassa riippuvalla peräsimellä varustettuja. Ja kun joku tuolla arveli että peräsinakseli sattaa hyvinkin olla tuuman paksu, niin todellisuudessa ne ovat Asterian kokoluokan veneillä 2-3 tuumaisia.

[MF165SMP]

Jos tosiaan jaksaa miettiä uppoamissyyn vaihtoehtoja, tää on yks parhaita puheenvuoroja tähän mennessä:
https://windpilot.com/blog/en/golden-gl ... G7JbEa4uV0

Facebookin purjevenefoorumissa on myös pitkähkö keskustelu aiheesta, eli kirjautumalla foorumiin pääsee mukaan jakamaan omia mielipiteitään

[korsteeni]

En jaksa kahlata jotain purjevene-foorumin ”miljoonia” sivuja läpi, vaan toistan kysymykseni tänne, että oliko tuossa asteriassa jotain kohtia rungossa, jotka oli pettänyt/murtunut jo edellisellä pallon kierrolla, ja uudelle kierrokselle korjattu?

[Superdextaaja]

En tiedä, mitä korjauksia tehty pettäneisiin rakenteisiin, josko niitä pettäneitä kohtia ollutkaan. Ei ainakaan ole julkisuuteen annettu tietoa. Ei ole nyt kyllä kovin hyvää mainosta Suomalaiselle korjaustelakalle se, että yksinpurjehdukseen maailmanympäri tarkoitukseen oikein maksua vastaan teetätetty välilaiupio tai useampikin onkin pettänyt perän vedellä täyttymisen takia vieläpä ihan kevyessä kelissä. Onko pantu vaan jotakin ohutta vaneria pystyyn pikkuisen lasikuitumatolla ja hartsilla liimaillen ja venevalkoisella maalaten? Kuvien perusteella taitaa olla. On kyllä ison selityksen paikka sillä, kuka tuon pettäneen välilaipion tai jopa kaksikin on tehnyt. Sen nimenomaan olisi pitänyt varmistaa ja estää uppoaminen ja sitä varten sen asennuttamisesta on maksettu.
Varsinaisen peräsimen ohjausakseli Asteriassa on ainakin kuvien perusteella ollut vain pari senttisestä korkeintaan tuumaisesta tangosta. Veikkaan siltä väliltä ja ihan voisi sopia kisariisutun veneen kohdalla painon säästön takia, onhan varsinaisessa peräsintehtävässä toiminut enimmäkseen erillinen tuuliperäsin. Muutenhan vesirajasta reilusti ylös ja kallelleen taakse tuleva akseli painaisi 7,5 senttiä paksuna umpikankena jo niin paljon, etta alkaisi painaa tuossa kuskin kanssa pyllyä veteen.

Sisälle kuulunut pamaus on tullut nyt ilmeisesti joko välilaipion pettämisestä vesimassan takia pettäessään tai jonkin kohdan äkillisestä hajoamisesta jommassa kummassa peräsinsysteemissä. Lehtinen arvioi itse, että laipion pettämisestä. Mitä sitä ennen on tapahtunut ja millä nopeudella onkin vielä mysteeri..