Autolaturi toimimaan laturina irtomoottorin kanssa

[Mauri Tähkä]

Mites onnistuu saada toimimaan niinkön sähköiseltä kytkennältää tommoinen Fordin 2004 vuoden 80A bensiiniauton laturi? Siinä on iso plussanapa (ja minkka on varmasti runko) sekä kolmenapainen liitintöspeli.

Liitintöspelin navat on Lucaksen kuvaan mukaan https://static.aeromotors.ee/assets/018 ... 200872.jpg:

S D FR

[jussi77]

Vaatinee sen akun siihen kimppaan.
S=sense eli jännitteen mittaus. Jos akku kaukana laturista niin tätä käytetään johtojen jännitehäviön eliminoimiseen eli niin saadaan nimenomaan akun latausjännite riittävän suureksi vaikka johtimissa olisi jännitehäviötä. Mittausjohtimeksi riittää vaikka 1,5 mm2
D=latausvalo eli joku 5 W polttimo tämän ja plussan välille
F=kenttä. hyödytin kai tässä tapauksessa.

Rungosta akun miinukseen ja isolta naparuuvilta plussaan.

[mauri]

Jostain taulukosta katsoin että fordilla ne on liitäntöjä auton tietokonetta varten.
Miten laturi toimii ilman tietokonetta - vaikea sanoa. Joissain on tuollaisella säätimellä varustetun laturin virranantokyky rajoitettu ilman auton kompuutterin antamaa tietoa miten milloinkin pitää toimia.
Toimii sitten ilman oikeaa liitäntää tai ei niin akun pitää aina olla kytkettynä laturin pyöriessä. Heräämiseen saattaa tarvita latauksen merkkivalon kytkemisen, perinteisissä vaihtovirtalatureissa se kytketään D+ napaan.

[Mutteriuuno]

Tästä kyseisestä en tiedä, mutta on sellaisiakin latureita joissa ei ole erillistä/sisäänrakennettua säädintä, vaan auton tietokone hoitaa koko säätämisen.

[steami]

Rakentelin 200A auton vaihtovirtalaturista generaattorin. Tästä juttua täällä, viestiketjun loppupuolella..

viewtopic.php?t=115696

[Mauri Tähkä]

Oivat tattikset vastauksista, steamille propsit vinkistä toiseen ketjuun!

Elikä tässä laturissa on ihan itsessään se lataussäädin.
Eli F = kenttä, mitähän se tarkoittaa sitten käytännössä? Eipä sillä mitään väliä ole, jos ilman sitä toimii, mutta muuten vaan kiinnostaa.

Tossa on vielä samaisesta laturista Bochin merkinnät:


Ja tossa siitä Lucaksen laturista:


Eli jos mie kässään sinne päin(kään), niin tossa olis (pakkokin olla) ihan samat, mutta on liittimen vain peilikuvina.

[mauri]

Näyttäisi ainakin 14 V/80 A Bosch-laturia saatavan monillekin eri autovalmistajille (moninapa) liittimillä joissa napoja on kahdesta neljään, myös sellainen malli näkyy olevan että on vain tavalliset (pultti) liittimet B+ (M8) ja D+ (M5), (suluissa olevat merkinnät tarkoittanee liitäntäpultin kokoa). Tuollainen laturi olisi omiaan laitteeseen jossa autoa ja sen energiansäästöön pyrkiviää tietokonetta ei ole käytettävissä. Esimerkiksi nimimerkki "steami" on fiksusti korvannut alkuperäisen säätimen tälläiseen 14 V DC-aggregaatti käyttöön sopivalla.

Kannattanee kokeilla toimiiko ehdotettu laturi omalla säätimellään ilman kytkentöjä tuohon liittimeen. Herääkö laturi ja pystyykö antamaan nimellisvirtansa (kun laturilla on kierroksia riittävästi, arviolta 5000 ... 6000 rpm). Jos näin on niin asia on kunnossa ja laite toimii. Mikäli näin ei tapahdu niin sitten pitää opiskella mitä tuon liittimen eri napojen merkinnät tarkoittavat ja mitä niihin pitäisi kytkeä että laturi toimisi nimellisarvojensa mukaan.

[Mauri Tähkä]

Näyttäisi ainakin 14 V/80 A Bosch-laturia saatavan monillekin eri autovalmistajille (moninapa) liittimillä joissa napoja on kahdesta neljään, myös sellainen malli näkyy olevan että on vain tavalliset (pultti) liittimet B+ (M8) ja D+ (M5), (suluissa olevat merkinnät tarkoittanee liitäntäpultin kokoa). Tuollainen laturi olisi omiaan laitteeseen jossa autoa ja sen energiansäästöön pyrkiviää tietokonetta ei ole käytettävissä. Esimerkiksi nimimerkki "steami" on fiksusti korvannut alkuperäisen säätimen tälläiseen 14 V DC-aggregaatti käyttöön sopivalla.

Kannattanee kokeilla toimiiko ehdotettu laturi omalla säätimellään ilman kytkentöjä tuohon liittimeen. Herääkö laturi ja pystyykö antamaan nimellisvirtansa (kun laturilla on kierroksia riittävästi, arviolta 5000 ... 6000 rpm). Jos näin on niin asia on kunnossa ja laite toimii. Mikäli näin ei tapahdu niin sitten pitää opiskella mitä tuon liittimen eri napojen merkinnät tarkoittavat ja mitä niihin pitäisi kytkeä että laturi toimisi nimellisarvojensa mukaan.

Ei tässä autossa ainakaan minun tietääkseni ole mitään energiansäästöhimmeleitä vaan laturi lataa koko ajan nimellistehollaan. Sitä en tiedä, miten laturi saa herätteen alkaa lataamaan, mutta luulen, että se on se perus, että laturin kierrosluvun täytyy käydä jotain määrättyä kierroslukua korkeammalla, jotta käämi magnetoituu. Se kai selviäisi pyörittämällä vaikka porakoneella ja mittaamalla yleismittarilla tai ihan vaikka 10 Watin lampun avulla. Nimittäin siksi haluaisin tietää, jotta ei mahdollisesti osta turhaan moottoria tätä varten...

[mauri]

Ei tässä autossa ainakaan minun tietääkseni ole mitään energiansäästöhimmeleitä vaan laturi lataa koko ajan nimellistehollaan. Sitä en tiedä, miten laturi saa herätteen alkaa lataamaan, mutta luulen, että se on se perus, että laturin kierrosluvun täytyy käydä jotain määrättyä kierroslukua korkeammalla, jotta käämi magnetoituu. Se kai selviäisi pyörittämällä vaikka porakoneella ja mittaamalla yleismittarilla tai ihan vaikka 10 Watin lampun avulla. Nimittäin siksi haluaisin tietää, jotta ei mahdollisesti osta turhaan moottoria tätä varten...

Ihan aluksi pieni huomautus. Ihan varmasti ei laturi lataa koko ajan nimellistehollaan, sen sijaan se (perinteisesti) pyrkii pitämään akun (tai laturin) napajännitteen esimerkiksi 14 V. Laturin antama virta (teho) määräytyy siis sähköjärjestelmää kuormittavien laitteiden ja akun varaustilanteen mukaan. Vähän kuormittavia laitteita ja täysi akku = pieni laturin antama virta (teho).

Käsitykseni mukaan näistä uusista (minulle kaikki vuoden 2000 jälkeen tehdyt on uusia ...) latureista "vanhojen" vaihtovirtalaturien B+ ja D+ liitäntöjen lisäksi (pois lukien W = pyörimisnopeus ja akun lämpötila-anturi) löytyvät moninapaliittimet on tarkoitettu nimen omaan laturin tuoton (siis energiankulutuksen) minimointiin siten että laturia magnetoidaan (sen antamaa latausvirtaa lisätään) vain kun se ajotilanteen (moottorijarrutus) tai akun varaustilanteen/virrankulutuksen kannalta on toivottavaa/välttämätöntä, muulloin laturin aiheuttama tehontarve moottorilta pyritään minimoimaan.

Tuo keino että laturia pyöritetään esimerkiksi porakoneella on sinänsä ihan näppärää mutta pitää ymmärtää että saadakseen selville tuleeko laturista todella lähellekään nimellinen teho on sitä pyöritettävä jotain 2000 ... 5000 rpm ja samalla kuormitettava myös ihan oikeesti, ei 10 W polttimo riitä. Tuollainen esimerkiksi 14 V ja 80 A teho laturista tarkoittaa runsasta 1000 W sähkötehoa, laturin hyötysuhde huomioiden pyörittävän koneen tehon pitää olla suurempi. Ei sitä ainakaan käsiporakoneella ja käsissä pitelemällä onnistu tekemään. Kunnollinen sorvi tai pylväsporakone parin kilowatin moottorilla, laturiin kunnon kytky ja tiukkaan penkkiin kiinni kävisi mutta riittääkö niissäkään kierrokset?
Itse olen näitä tehnyt kokeilemalla ja katsomalla mitä tulee periaatteella, joskus jopa onnistuen. Steamilla on ihan tuoretta käytännön tietoa, siinä kannustava esimerkki.

[Mauri Tähkä]

Ihan aluksi pieni huomautus. Ihan varmasti ei laturi lataa koko ajan nimellistehollaan, sen sijaan se (perinteisesti) pyrkii pitämään akun (tai laturin) napajännitteen esimerkiksi 14 V. Laturin antama virta (teho) määräytyy siis sähköjärjestelmää kuormittavien laitteiden ja akun varaustilanteen mukaan. Vähän kuormittavia laitteita ja täysi akku = pieni laturin antama virta (teho).

Käsitykseni mukaan näistä uusista (minulle kaikki vuoden 2000 jälkeen tehdyt on uusia ...) latureista "vanhojen" vaihtovirtalaturien B+ ja D+ liitäntöjen lisäksi (pois lukien W = pyörimisnopeus ja akun lämpötila-anturi) löytyvät moninapaliittimet on tarkoitettu nimen omaan laturin tuoton (siis energiankulutuksen) minimointiin siten että laturia magnetoidaan (sen antamaa latausvirtaa lisätään) vain kun se ajotilanteen (moottorijarrutus) tai akun varaustilanteen/virrankulutuksen kannalta on toivottavaa/välttämätöntä, muulloin laturin aiheuttama tehontarve moottorilta pyritään minimoimaan.

Tuo keino että laturia pyöritetään esimerkiksi porakoneella on sinänsä ihan näppärää mutta pitää ymmärtää että saadakseen selville tuleeko laturista todella lähellekään nimellinen teho on sitä pyöritettävä jotain 2000 ... 5000 rpm ja samalla kuormitettava myös ihan oikeesti, ei 10 W polttimo riitä. Tuollainen esimerkiksi 14 V ja 80 A teho laturista tarkoittaa runsasta 1000 W sähkötehoa, laturin hyötysuhde huomioiden pyörittävän koneen tehon pitää olla suurempi. Ei sitä ainakaan käsiporakoneella ja käsissä pitelemällä onnistu tekemään. Kunnollinen sorvi tai pylväsporakone parin kilowatin moottorilla, laturiin kunnon kytky ja tiukkaan penkkiin kiinni kävisi mutta riittääkö niissäkään kierrokset?
Itse olen näitä tehnyt kokeilemalla ja katsomalla mitä tulee periaatteella, joskus jopa onnistuen. Steamilla on ihan tuoretta käytännön tietoa, siinä kannustava esimerkki.

Hyviä ja huonoja uutisia. Hyviä, se että selitit noin hienosti ja ymmärrettävästi asian. Kiitos siitä!

Huonot onkin sitten nuo, että näyttää kuin näyttääkin tämäkin olevan niin sanottu ihmehimmelilaturi. Lieneeköhän sitten jopa niin, että ei lataa ollenkaan, jos ei ole ohjausta? Ken tietää.

No ainakin voi testata, lataako ylipäätään, porakoneella. Muuta mahdollisuutta tämän testaamiseen ei ole, koska tosiaan ei ole mitään moottoria tai tehokasta sorvia tms. jolla testailla.

Ratkaisumalliksi jäänee selvittää tuon moninapaliittimen toiminta. Minkälaista signaalia niihin pitäisi syöttää, jotta laturi lataa 100 %:n teholla? Jos sen tietäisi, voisi jopa rakennella siihen potikalla säädettävän lataustehon säätimen?

[sportswgn]

Tarvitset akun ja vähän johtoja. B+ ja akun + väliin kaapeli, samoin akun miinuksesta laturin runkoon. Akun plussasta ohuempi johto, väliin 3 tai 5 watin polttimo, jolta johto jatkaa edelleen laturin D-napaan. Jos laturi rupeaa lataamaan niin porakoneesta kyllä loppuu potku heti alkuunsa. Kun ei tahdo tavallisessa ruohonleikkurin 3 hepan moottorissakaan riittää potku pienemmällä laturilla, vaikka on hihnavälitys.

Monta noita tuli aikoinaan rakennettua kannettaviksi latureiksi, tosin pienempi tehoisilla latureilla. Tarvitsee oman pienen akun moottorin ja laturin lisäksi. Virta ladattavaan kohteeseen otetaan siltä pieneltä akulta, jota laturi lataa. Jos moottorin teho ei tahdo riittää, vaan sammuu kun laturia kuormitetaan, niin lähtevään kaapeliin päävirtakatkaisija, moottorista kierrokset täysille ja käännetään kytkin päälle.

[mauri]

Tarvitset akun ja vähän johtoja. B+ ja akun + väliin kaapeli, samoin akun miinuksesta laturin runkoon. Akun plussasta ohuempi johto, väliin 3 tai 5 watin polttimo, jolta johto jatkaa edelleen laturin D-napaan.

Tarkoittanet D+ napaan.
Noinhan se menee jos on tuo D+ napa käytettävissä. Tässä on nyt kuitenkin jo 10 viestin verran pähkäilty miten tehdään kun laturissa ei ole (näkyvillä) D+ napaa, vaan moninapaliitin joka lienee tarkoitettu kytkettäväksi auton tietokonesysteemiin. Toimiiko laturi ilman sitä, jos toimii niin paljonko antaa virtaa? Näitä vastaavia älyboksilla ohjattavia on muutettu vaihtamalla laturin säädin "perinteiseksi" jos sellainen on saatavissa. Tai sitten pitää tietää mitä moninapaliittimeen kytketään.

[steami]

Tarvitset akun ja vähän johtoja. B+ ja akun + väliin kaapeli, samoin akun miinuksesta laturin runkoon. Akun plussasta ohuempi johto, väliin 3 tai 5 watin polttimo, jolta johto jatkaa edelleen laturin D-napaan. Jos laturi rupeaa lataamaan niin porakoneesta kyllä loppuu potku heti alkuunsa. Kun ei tahdo tavallisessa ruohonleikkurin 3 hepan moottorissakaan riittää potku pienemmällä laturilla, vaikka on hihnavälitys.

Monta noita tuli aikoinaan rakennettua kannettaviksi latureiksi, tosin pienempi tehoisilla latureilla. Tarvitsee oman pienen akun moottorin ja laturin lisäksi. Virta ladattavaan kohteeseen otetaan siltä pieneltä akulta, jota laturi lataa. Jos moottorin teho ei tahdo riittää, vaan sammuu kun laturia kuormitetaan, niin lähtevään kaapeliin päävirtakatkaisija, moottorista kierrokset täysille ja käännetään kytkin päälle.

Kestääkö vaihtovirtalaturi virran kytkemistä suurilla kierroksilla? Minulla on sellainen käsitys, että diodit voi kärähtää?
Eikö olisi fiksumpaa laittaa kytkin herätinvirtapiiriin. Näin minä olen tehnyt, eikä ongelmia ole ollut. On huomattavasti helpompi saada moottori käyntiin, kun laturi ei lataa moottoria käynnistettäessä?

[sportswgn]

Siinähän se D+ on moninapaliittimessä keskellä.
Kyllä tuossa on vielä ihan perinteinen säädin laturin sisällä. S on akkutunnistus, siihen voi joutua kytkemään plussan akulta. FR joutaa jäädä tyhjäksi, siitä on lähtenyt auton tietokoneelle tieto lataustehosta.

Kyllä nuo ovat kestäneet, vaikka on kytketty isoilla kierroksilla kuorma. Saman ajaa kytkin herätin virtapiirissä ja ehkä parempi diodien kannalta, tuollakin tyylillä on pari tullut tehtyä. Yksi laturi ei tykännyt kun pyöritti ilman herätettä, saattoi kyllä olla viallinen jo valmiiksi.

[Mauri Tähkä]

Juu pitäisi laturi testata nyt ennen moottorin ostamista.

Voisiko joku tiivistää, mitä piti plussan ja miinuksen lisäksi kytkeä, jotta lähtee toimimaan?

Juutupesta kattelin jonkun videon, niin siinä laitettiin herätejohdon väliin myös hehkulamppu? Miksi? Onko välttämätön?

[mauri]

... laitettiin herätejohdon väliin myös hehkulamppu? Miksi? Onko välttämätön?

Ainakin siitä näkee että laturi on herännyt. Sehän on laturin B+ ja D+ napojen välissä ja ilmaisee niiden välisen jännite-eron palaessaan. Esimerkiksi diodivika näkyy siitä.

[Mauri Tähkä]

... laitettiin herätejohdon väliin myös hehkulamppu? Miksi? Onko välttämätön?

Ainakin siitä näkee että laturi on herännyt. Sehän on laturin B+ ja D+ napojen välissä ja ilmaisee niiden välisen jännite-eron palaessaan. Esimerkiksi diodivika näkyy siitä.

¨

Joo. Ei kai tarvitse ylimääräistä akkua? Eli kytkee vain sen D-navan plussaan lampun kautta ja kokeillee pyörittää?

[axe]

Tämmöistä sanoo google:
https://pmmonline.co.uk/technical/regul ... they-mean/

Muutaman vuoden uudemmassa tuonne laturille meni LIN-väylä jolla laturin elämää tavalla tai toisella säädettiin, olettaisin sen olevan tuon FR-liittimen.

[Mauri Tähkä]

Noniin nyt sitä alkaa olla pikkuisen jyvällä että miten tuo kannattaisi kytkeä tuo laturi että sitä voisi alkaa testaamaan.

Korjaa jos tässä on virhe:

- laturin Plussa terminaali akun Plussaan
- runko akun miinukseen
- D hehkulampun kautta akun Plussaan
- S kytketään laturin Plussa terminaaliin

Voiko S:n ja laturin Plussa terminaalin väliin laittaa kytkimen jolla voi ohjata laturia päälle ja pois??? Vai D:n ja laturin väliin? Minustakin tuntuisi hurjalta laittaa kytkin siihen akkujohdon väliin, koska silloinhan sen kautta kulkee valtava virta joka kytketään yhtäkkiä päälle. Ei tunnu normaalilta rasitus tilalta laturille tuollainen.

[JiiSPee]

Tämmöistä sanoo google:
https://pmmonline.co.uk/technical/regul ... they-mean/

Muutaman vuoden uudemmassa tuonne laturille meni LIN-väylä jolla laturin elämää tavalla tai toisella säädettiin, olettaisin sen olevan tuon FR-liittimen.

Tuolla lukee että "output" eli ilmeisesti ehkä sama kuin DF joka on magnetointijännitteen (-säätimen pätkimää pwm kanttiaaltoa) ulostulo jota haistelemalla ECU tietää kuinka paljon laturia magnetoidaan eli kuinka kova kuormitus laturilla on -tiedon perusteella ECU sitten voi kytkeä sähkölaitteita päälle ja pois...