Autolaturi toimimaan laturina irtomoottorin kanssa

[jarikos]

Eli ehkäpä nuo molemmat opampit vain on kylmästi rikki. Hitsi kun en ollenkaan tiennyt, että nämä olisi herkkiä staattiselle sähkölle. Ei olisi ihme, jos siitä olisivat hajonneet. Talvinen villapaitamies kun hommailee keittiönkin pöydällä.

Villapaita on myös vaarallinen. Hiukset rasvoittuneena, pelkkää puuvillaa päällä ja maadoitusranneke kädessä pystyy nuo tuhot välttämään

[Mauri Tähkä]

Autojen vaihtovirtalatureille on ollut ja on edelleen saatavilla valmiita jännitteensäätimiä joissa on myös "pehmokäynnistiominaisuus" eli "soft start" jolloin tyhjänkin akun lataus alkaa hitaasti noin 30 sekunnin aikana. Eikä tuota hitaasti alkavaa latausominaisuutta välttämättä tarvita ollenkaan.
Paljonko on kyseisen laturin roottoripiirin eli magnetointikäämin resistanssi ja induktanssi?
Ilmeisesti Mauri Tähkällä on keskeisin tavoite rakentaa itse säädin jossa on jännitteen säätö ja virtamittaukseen perustuva "pehmokäynnistysominaisuus", olenko oikeassa?

Jep, pehmokäynnistys, virran näyttö ja automaattinen moottorin sammutus. Tavoite on rakentaa toimiva laturin ohjaus, laturi oli siis Fordi laturi, jossa lataussäätimen ohjaamiseen tarvitaan 125 Hz pulssinleveys ja noin 60 prosentin työsuhde saavuttaakseen jonkin verran yli 14 voltin latausjännitteen. En tiedä, onko tähän laturiin saatavilla muunlaista lataussäädintä kuin tämä?

Tietysti järkevintä olisi varmaan alkaa kupata kirpputoreja läpi ja hankkia 1-wirelaturi, mutta ei tätä enää voi lopettaa, kun on näin pitkälle syvennytty pään hakkaamiseen seinään.

https://www.msextra.com/forums/download ... 8c88596be8


EDIT1: No niin, tässä olisi tämmöinen. EasyEDALLA piirretty tämä(kin), mutta eihän johdu ohjelmasta, että BC557:n kannat "on väärinpäin"? Emitteri on alapuolella? Toimiiko tuolla kytkennällä? Ko. ohjelmasta löytyy BC557:ää monenlaisilla jatkomerkeillä (esim. BC557C), mutta onko toimintaperiaate kuitenkin ok. Tarkoitus on nyt tilata kasattu kortti suoraan piirikorttivalmistajalta, kun on vain muutaman kympin monta kappaletta. Ei kannata tuohon hintaan alkaa värkkäämään kotona rumia juotoksia.

[jarikos]

EDIT1: No niin, tässä olisi tämmöinen. EasyEDALLA piirretty tämä(kin), mutta eihän johdu ohjelmasta, että BC557:n kannat "on väärinpäin"? Emitteri on alapuolella? Toimiiko tuolla kytkennällä? Ko. ohjelmasta löytyy BC557:ää monenlaisilla jatkomerkeillä (esim. BC557C), mutta onko toimintaperiaate kuitenkin ok. Tarkoitus on nyt tilata kasattu kortti suoraan piirikorttivalmistajalta, kun on vain muutaman kympin monta kappaletta. Ei kannata tuohon hintaan alkaa värkkäämään kotona rumia juotoksia.

Onko tuo EasyEda ollut toimiva? Miten hyvin siihen saa komponenttikirjastoja? Onko sinulla tuo ilmainen versio vai maksullinen?

[simis]

Aika iso tuo 47k vastuksen kannalle, laita sama 10k. Eiks tossa ohjelmassa ole komponentin flippausta? Emitterin suunnalla ei ole väliä skemassa mutta tietty kivemman näkönen se on kun piirtää "oikein".

[Mauri Tähkä]

Onko tuo EasyEda ollut toimiva? Miten hyvin siihen saa komponenttikirjastoja? Onko sinulla tuo ilmainen versio vai maksullinen?

Hirveesti on kyllä komponentteja tarjolla, sen kun vain pudottelee projektiin mukaan ja voi jopa suoraan ohjelmasta tilata valmiin piirilevyn. Tuo on korttivalmistajan tuottama ohjelma. Ilmaisversio on itsellä käytössä.

Aika iso tuo 47k vastuksen kannalle, laita sama 10k. Eiks tossa ohjelmassa ole komponentin flippausta? Emitterin suunnalla ei ole väliä skemassa mutta tietty kivemman näkönen se on kun piirtää "oikein".

Jep, tätä just hain, että eihän tuolla ole vaikutusta itse komponenttiin vaikka piirrosmerkkiä on kahdenlaista. Jep, flippaus on tosiaan käytössä, pitääpä flipata (siis kuva).

Miten nuo vastukset vaikuttavat tässä kytkennässä? Mitä eroa esim. tekee tuo, että 47k vs 10k vastus? Ainakin tiedän sen, että mitä matalampi vastus, sen korkeampi virta. Mutta eihän tuommoinen trankku varmasti ota juuri mitään.

[Mauri Tähkä]

Toimiiko tuolla 47k vastuksella vai pitääkö olla 10k vastus?

[jiipee]

Toimiiko tuolla 47k vastuksella vai pitääkö olla 10k vastus?

Kokosin testikytkennän satunnaisilla kyseisten tyyppien transistoreilla. Sillä BC547:n 47 kilon kantavastuksella ja 0 / 5 voltin ohjauksella on BC557:n kollektorin jännitetaso (se 12 V PWM lähtö) 0,000 / 11,97 volttia. Viiden voltin linjan jännite oli testissä 5,03 V ja kahdentoista voltin linjan jännite 12,02 V.

Mittarina oli Fluke 26 III.

[Mauri Tähkä]

Eli vastusten tarkoitus tuossa piirissä on käsittääkseni virran rajoittaminen transistoreille. Onko siis mitään eroa käyttää tuossa 10k tai 47k vastusta? "P = U / R"

[jiipee]

Kantavastuksella asetetaan transistorin kantavirta, joka sitten vaikuttaa kollektorivirtaan virtavahvistuskertoimen mukaan. Virtavahvistuskertoimet tuollaissa trankuissa on luokkaa 200-400.

PNP-transistorin kollektorin ja 1k vastuksen kautta kulkeva virta pitää olla riittävä, jotta vastuksen yli vaikuttaa tarpeeksi korkea jännite (PWM-lähtö). Jos lasketaan, että siinä tarvitaan 12 volttia, niin 1k vastuksella se toteutuisi 12 mA virralla. Virtavahvistus 200 huomioiden kantavirtaa tarvittaisiin siis 12 mA / 200 = 60 uA. Kun se tuotetaan kannalle NPN-transistorilla, jonka virtavahvistus arvoidaan olevan myös luokkaa 200, niin NPN-transistorin kantavirraksi tarvitaan karkeasti arvioiden 60 uA / 200 = 300 nA.

NPN-transistorin kantavastuksen yli vaikuttaa jännite, joka on ohjauslogiikan 5 V vähennettynä transistorin kanta-emitteriliitoksen jännitteellä, eli 5 V - 0,7 V = 4,3 V. Siitä voi laskea tarvittavan vastusarvon, kun jakaa jännitteen virralla. Varsin suurella vastuksella tullaan toimeen.

Tässä on vedetty aika rajusti mutkia suoraksi, eli jätetty huomioimatta saturaatiojännitteet, vuotovirrat, arvioitu virtavahvistuskertoimet jne. Mutta siis se 47k vastus käy ihan hyvin 10k:n tilalle, marginaalia on. Toivottavasti laskin päissäni edes vähän oikeaan suuntaan...

[jiipee]

Mikrokontrollerin digitaalilähdöillä on tietty virranantokyky, jota ei suotta kannata liiaksi koetella. Yksittäisen lähdön maksimikuormitettavuus löytyy piirin datalehdiltä. Ilman transistorin kantavastusta lähtö ylikuormittuisi ja virta lämmittäisi suotta transistoriakin. Laitetaan sellainen kantavastus, jolla transistori toimii kytkimenä luotettavasti, mutta ei turhan pientä, jotta kantavirta pysyy kohtuullisena.

[kkuula]

EDIT1: No niin, tässä olisi tämmöinen. EasyEDALLA piirretty tämä(kin), mutta eihän johdu ohjelmasta, että BC557:n kannat "on väärinpäin"? Emitteri on alapuolella? Toimiiko tuolla kytkennällä? Ko. ohjelmasta löytyy BC557:ää monenlaisilla jatkomerkeillä (esim. BC557C), mutta onko toimintaperiaate kuitenkin ok. Tarkoitus on nyt tilata kasattu kortti suoraan piirikorttivalmistajalta, kun on vain muutaman kympin monta kappaletta. Ei kannata tuohon hintaan alkaa värkkäämään kotona rumia juotoksia.

Onko tuo EasyEda ollut toimiva? Miten hyvin siihen saa komponenttikirjastoja? Onko sinulla tuo ilmainen versio vai maksullinen?

Tuo EasyEDA on toimiva ja helppokäyttöinen sillä on tullut muutama piirilevy suunniteltua ja teetettyä JLCPCB:llä.
Niillä on suoraan LCSC electronicsin komponentit suoraan saatavilla. Komponenteissa on kaksi pää kategoriaa toinen on basic ja nämä komponentit on saatavilla ilman aloitusmaksua ja extented joilla on aloitusmaksu.
Kirjastoista huolimatta komponenttien löytäminen on ainakin alaoittelijalle jonkin verran haastavaa varsinkin basic componenttien löytäminen extented seasta. Niitä voi hakea suoraan siitä suunnitteluohjelman kautta ja sitten nettisivun haun kautta voi etsiä.

https://jlcpcb.com/parts

[Mauri Tähkä]

Tuo EasyEDA on toimiva ja helppokäyttöinen sillä on tullut muutama piirilevy suunniteltua ja teetettyä JLCPCB:llä.
Niillä on suoraan LCSC electronicsin komponentit suoraan saatavilla. Komponenteissa on kaksi pää kategoriaa toinen on basic ja nämä komponentit on saatavilla ilman aloitusmaksua ja extented joilla on aloitusmaksu.
Kirjastoista huolimatta komponenttien löytäminen on ainakin alaoittelijalle jonkin verran haastavaa varsinkin basic componenttien löytäminen extented seasta. Niitä voi hakea suoraan siitä suunnitteluohjelman kautta ja sitten nettisivun haun kautta voi etsiä.

https://jlcpcb.com/parts

Jep, hieman kankeaa on komponenttien haku. Se nettihakukonekaan ei kovin intuitiivinen ole, mutta sentään helpompi kuin ohjelmassa. Muuten harvoin löytyy Basic-osia, joten monesti joutuu käyttämään Extended-osia. Esim. tuossa opampissa kannattaa olla vähintään 0,1 % vastukset, niin ei niisä basicina ole. Sitten on vielä se, että nuo komponentit voi olla varastossa, mutta niitä ei ole implementoitu ohjelmaan. Ilmaisessa lisenssissä voi saada kaksi implementoimatonta komponenttia kuukaudessa maksutta pyydettyä ohjelmaan 3 työpäivän sisällä.

EDIT: Itse asiassa nyt huomaan, että kaikki komponentit, yhtä vastusta lukuunottamatta ovat Extended-osia. Kalliiksi tulee tuo kortti, jos ei löydä Basic-osia tilalle! Mitä vilkaisin, niin nuo transistorit esim. BC557, niin sille on pintaliitosversio BC857, niin sekin on silti Extended-osa. Pitää jatkaa hakemista...

EDIT2: Löytyyhän noita, mutta pitää löytää jotkut vastavaat NPN ja PNP -trankut noiden tilalle... Tutkitaan datasheetejä...

EDIT3: Nyt löytyi vaihtoehtoja. Mikähän näistä kävisi: https://jlcpcb.com/parts/1st/Triode_MOS ... tockFlag=1
Voiko virta-arvo esim. olla matalampi? Juuri vastaavilla spekseillä ei minun silmään osu.

Kysymyksiä!


Käykö BC547:n paikalle MMBT5551 ja

käykö BC557:n paikalle MMBT5401?


Oisko tuossa piirissä muuten +5V tulossa mitään järkeä laitta jotain kondensaattoria? Olisko tarpeen suodattaa varmuuden vuoksi jännitettä?

[jiipee]

Tuollaisessa käytössä toimii varmasti melkein mikä vaan perus-halpa BJT-transistori. Jännitetasot ja virrat, siten myös tehonkeston tarpeet on yleensä tuollaisissa jutuissa pienet. Tämä sillä oletuksella, ettei se laturin säädin ime ihan simona virtaa PWM-linjasta, mutta miksi se niin tekisi...

[Mauri Tähkä]

Tuollaisessa käytössä toimii varmasti melkein mikä vaan perus-halpa BJT-transistori. Jännitetasot ja virrat, siten myös tehonkeston tarpeet on yleensä tuollaisissa jutuissa pienet. Tämä sillä oletuksella, ettei se laturin säädin ime ihan simona virtaa PWM-linjasta, mutta miksi se niin tekisi...

Juu, näin varmaa on. Noissa nuo jännitteenkestot on suuret, mutta todella halpoja nuokin on niin sama kai laittaa nuo MMBT:T?

Ei löytynyt tuolta JLCPCB:stä yhtään opampia Basic Partina, jossa olisi ollut alin käyttölämpötila alle nollan. Eli pakko laittaa sitten tuo MCP601.

[jiipee]

Juu, eipä ylimääräisestä jännitteen tai virran kestosta mitään haittaa yleensä ole, jos se ei rankaise selvästi korkeammalla hinnalla tai jonkin muun ominaisuuden heikentymisellä liiaksi. Tällaisissa pienten suureiden (jännite, virta, taajuus) käyttökohteissa kytkintransistorin ominaisuuksien tarpeet on aika helpot/matalat. Aina ei jaksa etsiä sopivampaa, vaan laittaa tarpeet turhankin reilusti ylittävää osaa, kun hinta ei juurikaan suurempi ole, tai ehjän, tarpeet selvästi ylittävän komponentin saa evakuoitua tekemisen vaivalla jostakin muuten SERriin menevästä hylkylaitteesta.

[Mauri Tähkä]

Oisko järkevää laittaa tuohon 12 voltin ja viiden voltin tuloihin joku kondensaattori suodattamismerkityksessä?

[jarikos]

Oisko järkevää laittaa tuohon 12 voltin ja viiden voltin tuloihin joku kondensaattori suodattamismerkityksessä?

12V järjestelmässähän on akku kuitenkin, eikö vaan? Silloin se akku kyllä vakauttaa jännitteet. Yleensä elektroniikan sisääntuloon voi laittaa jonkun vaikka 100nF konkan häiriöiden estämiseksi. Esimerkiksi opampin jännitetuloon laittaisin 100nF kotkan. Samoin jos se 5 volttia tehdään regulaattorilla, siihen peruskytkentään jo tulee konkat.

[Mauri Tähkä]

12V järjestelmässähän on akku kuitenkin, eikö vaan? Silloin se akku kyllä vakauttaa jännitteet. Yleensä elektroniikan sisääntuloon voi laittaa jonkun vaikka 100nF konkan häiriöiden estämiseksi. Esimerkiksi opampin jännitetuloon laittaisin 100nF kotkan. Samoin jos se 5 volttia tehdään regulaattorilla, siihen peruskytkentään jo tulee konkat.

Jep, akkuhan siellä on, toki jännite on laturin ladatessa päälle 14 V, mutta tuskinpa muuttanee tilannetta. Eli ei laiteta 12 voltin piiriin mitään. 5 volttia tulee 9-32 VDC sisääntuloksi hyväksyvällä jännitelähteellä.

[Mauri Tähkä]

Aloin nyt pähkäilemään vielä tuon opampin kanssa. Kun ei löydy just samaa, niin onko noissta MCP601-sarjan opampeissa mitään eroja, joilla olisi merkitystä? Esim. MCP601 vs. MCP601(joku kirjainyhdistelmä)?

Voisiko joku vielä tarkistaa, että nämä kytkennät olisi oikein (irrallaan oleva MCP601 on se vanha, jota ei JLCPCB:llä, joten pitää vaihtaa tuoksi toiseksi):

[jarikos]

Onko tuossa kytkennässä opampin pinnit väärin kytketty tuon softan rajoitusten vuoksi? Siis numeroinnit heittää datasheetin kanssa. Muuten se näyttää oikealta kun vaan pinnit menee oikein.