Ranskalainen ydinvoimala

[rautakasa]

Eikös tässä pohjoismaisessa himmelissä ole yhtenä ajatuksena, että siirretään sähköä sieltä, missä sitä on liikaa sinne, missä siitä on puutetta? Jos kuvitellaan sellaista täysin epärealistista tilannetta, että Suomessa tuotettaisiin sähköä merkittävästi yli oman tarpeen (ja siirtolinjoja olisi riittävästi), niin Ruotsin ja Norjan vesivoimaa voisi käyttää säätövoimana. Tällä hetkellä noiden tuotanto on yli 33 GW eli säätökapasiteettia löytyy. Lisäksi, jos tilanne äityisi oikein pahaksi, sähköä voisi pukata Tanskaan, Saksaan ja Britteihin ja kahden ensinmainitun kautta varmasti pitemmällekin Eurooppaan.

Pienenä ongelmana vain se, että Ruotsi ja Norja taitavat olla ainoat maat, joissa tuotanto kattaa edes oman tarpeen...

[Jantikka]

Parhaillaan Fingrid rakentaa uutta siirtolinjaa Ruotsin ja Suomen välille. Linjarakennetaan entisen vastaavan linjan viereen. Siirtokapasiteetti uudella linjalla on 800 MW. Linjan rakentamisen peruste on Pohjois-Suomen mittava tuulivoimarakentaminen, Eli ilmeisesti osa tämän tuurivoiman tuotannosta voidaan siirtää Ruotsiin jos siirtokapasiteetti Etelä-Suomeen ei riitä.

Huomiselle on taas ennustettu noin 2500 MW tuulivoiman kapasiteetin pudotusta noin 12 tunnissa. Säätövoimaa tarvitaan...

[mauri]

Tässä rönsyilevässsä keskustelussa on pointti se että voiko koko joen virtaamat pistää nollille kun tuulivoima on viisarit kaakossa! Eli voiko kymmeniä kilometreja jokea tyhjentää vedestä kun tuulee? Nuo Kemijoen voimalaitosten kohdalla olevat muutaman kilometrin mittaiset pätkät eivät ole vertailukelpoisia!

Mielestäni on tärkeämpää miettiä sitä mitä tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa verrattuna vesivoimalaitoksiin tai ydinvoimaan. Tuulivoima vaatii säätövoimaa jota nykyään on niukasti (suomessa) käytettävissä ja siihen sopivaa lauhdevoimaa ei haluta ylläpitää tai rakentaa. Toisaalta tuulivoimalat on lyhytikäisiä, ne on romutettava varsin pian rakenteiden väsyessä käytössä ja niiden jäljiltä on luonto nopeasti palautettavissa ennalleen jos/kun korvaavaa voimalaitoskapasiteettia on saatavilla. Vesivoimalat ja niiden vaikutus luontoon on paljon pitempään kestävää, esimerkiksi useat joet joiden patoamisella on niiden vaelluskalat saatu katoamaan. Nyt sitten joitain pikkujokia sentään ennallistetaan. No seuraava jääkausi kyllä viimeistään tasaa jäljet. Ydinvoimaloiden haittavaikutukset on pahimmillaan tiettyjen alkuaineiden puoliintumisajoista riippuvia.
Noita ajatellessa on varsin vähän merkitystä sillä onko jollakin kymmenenkilometrin joenpätkällä (vapaa-ajan) kalastus välillä vaikeampaa.

[tane II]

Parhaillaan Fingrid rakentaa uutta siirtolinjaa Ruotsin ja Suomen välille. Linjarakennetaan entisen vastaavan linjan viereen. Siirtokapasiteetti uudella linjalla on 800 MW. Linjan rakentamisen peruste on Pohjois-Suomen mittava tuulivoimarakentaminen, Eli ilmeisesti osa tämän tuurivoiman tuotannosta voidaan siirtää Ruotsiin jos siirtokapasiteetti Etelä-Suomeen ei riitä.

Mistä tuo ajatus siitä, että uusi siirtoyhteys Ruotsiin olisi tuulivoiman vientiä varten, mahtaa olla peräisin. Ei sitä ainakaan Fingridin tiedotteessa ole.

https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/aurora-line-etenee--rakentamista-jatketaan-ruotsiin/

Eiköhän tuo lähinnä ole tuurivoimaa paikkaavan säätösähkön lisätuontia varten. Pohjois-Ruotsissa ei taida olla isompaa tarvetta Suomen tuulivoimalle ja Etelä-Ruotsiin vientiä rajoittavia pullonkauloja on Ruotsissa jo ennestäänkin. Vientiä ajatellen olisi varmaan järkevämpää vahvistaa Ahvenanmeren yhteyttä tai tehdä uusi linkki Merenkurkkuun.

Huomiselle on taas ennustettu noin 2500 MW tuulivoiman kapasiteetin pudotusta noin 12 tunnissa. Säätövoimaa tarvitaan...

Ja tällä hetkellä Ruotsi tuo sähköä enemmän kuin vie! Suoraan Norjasta Suomeen tuleva tuonti on aina marginaalista, siirtokapasiteetti alle 200 MW?



Lähde: https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/

[rautakasa]

Toisaalta tuulivoimalat on lyhytikäisiä, ne on romutettava varsin pian rakenteiden väsyessä käytössä ja niiden jäljiltä on luonto nopeasti palautettavissa ennalleen jos/kun korvaavaa voimalaitoskapasiteettia on saatavilla.

Eikö ne tuulivoimalat kannattaisi kunnostaa tai rakentaa uusiksi samoille paikoille, kun infra (tontti, tiet, kaapeloinnit ym) ovat jo valmiina?

[Jantikka]

Tässä rönsyilevässsä keskustelussa on pointti se että voiko koko joen virtaamat pistää nollille kun tuulivoima on viisarit kaakossa! Eli voiko kymmeniä kilometreja jokea tyhjentää vedestä kun tuulee? Nuo Kemijoen voimalaitosten kohdalla olevat muutaman kilometrin mittaiset pätkät eivät ole vertailukelpoisia!

Mielestäni on tärkeämpää miettiä sitä mitä tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa verrattuna vesivoimalaitoksiin tai ydinvoimaan. Tuulivoima vaatii säätövoimaa jota nykyään on niukasti (suomessa) käytettävissä ja siihen sopivaa lauhdevoimaa ei haluta ylläpitää tai rakentaa. Toisaalta tuulivoimalat on lyhytikäisiä, ne on romutettava varsin pian rakenteiden väsyessä käytössä ja niiden jäljiltä on luonto nopeasti palautettavissa ennalleen jos/kun korvaavaa voimalaitoskapasiteettia on saatavilla. Vesivoimalat ja niiden vaikutus luontoon on paljon pitempään kestävää, esimerkiksi useat joet joiden patoamisella on niiden vaelluskalat saatu katoamaan. Nyt sitten joitain pikkujokia sentään ennallistetaan. No seuraava jääkausi kyllä viimeistään tasaa jäljet. Ydinvoimaloiden haittavaikutukset on pahimmillaan tiettyjen alkuaineiden puoliintumisajoista riippuvia.
Noita ajatellessa on varsin vähän merkitystä sillä onko jollakin kymmenenkilometrin joenpätkällä (vapaa-ajan) kalastus välillä vaikeampaa.

Tuo kalastusjuttu oli vitsi, sillä ei ole tietenkään ole merkitystä! Yritin etsiä onko Kemijoen voimalaiksille lupaehdoissa määritelty minimivirtaamia, mutt en löytänyt.

[Jammu]

Muistelen että käytettyjä tuuöivoimaloita Suomeenkin yksityiset ostelleet. Varmaan kunnostuksen kautta käyttöön. Luulisi että lavat väsyy tai ei, laakerit kuluu ja vaihdetaan. Ihan mekaniikkaa kuten muissakin eikä kertakäyttöistä

[mauri]

Toisaalta tuulivoimalat on lyhytikäisiä, ne on romutettava varsin pian rakenteiden väsyessä käytössä ja niiden jäljiltä on luonto nopeasti palautettavissa ennalleen jos/kun korvaavaa voimalaitoskapasiteettia on saatavilla.

Eikö ne tuulivoimalat kannattaisi kunnostaa tai rakentaa uusiksi samoille paikoille, kun infra (tontti, tiet, kaapeloinnit ym) ovat jo valmiina?

Kirjoitinkin "jos/kun" on käytettävissä parempia tapoja tuottaa sähköä. Tuulivoimaloilla kun on monia muitakin haittapuolia tuon satunnaisen toiminnan lisäksi. Onneksi niiden rakentaminen, käyttö ja purkaminen aiheuttaa haittoja vain varsin lyhyenä ajanjaksona jos niistä voidaan luopua.

Tuulivoimaloiden kestävyydestä. Onhan noista tuulivoimaloiden lapojen lentelyistä ja konehuoneiden (nasellien) tulipaloista jo paljonkin videoita netissä. Olkiluodon syöttöpumppujen kestävyydelle ne kylläkin pärjäävät.

[rautakasa]

Toisaalta tuulivoimalat on lyhytikäisiä, ne on romutettava varsin pian rakenteiden väsyessä käytössä ja niiden jäljiltä on luonto nopeasti palautettavissa ennalleen jos/kun korvaavaa voimalaitoskapasiteettia on saatavilla.

Eikö ne tuulivoimalat kannattaisi kunnostaa tai rakentaa uusiksi samoille paikoille, kun infra (tontti, tiet, kaapeloinnit ym) ovat jo valmiina?

Tuulivoimaloiden kestävyydestä. Onhan noista tuulivoimaloiden lapojen lentelyistä ja konehuoneiden (nasellien) tulipaloista jo paljonkin videoita netissä. Olkiluodon syöttöpumppujen kestävyydelle ne kylläkin pärjäävät.

Vuosia sitten oli uutinen, että megawatin luokkaa olleiden voimaloiden vaihteistot olivat tulleet käyttöikänsä päähän eikä niitä kannattanut korjata, joten voimalat purettiin (tai ainakin pysäytettiin). Kuulostaa kyllä todella ympäristöystävälliseltä energiantuotannolta, jos myllyistä tulee muutamissa vuosissa korjauskelvotonta romua..

[Jäärä]

Voimalaitoksien välissä on "entistä" jokea jota ei voi päästää kuivaksi, joten koko ajan täytyy olla vähintään minimivirtaama, Kemijoessa se lienee luokkaa 300 m/sek. Itse voimalaitosten altaiden vedenkorkeuden vaihteluväli on pieni, noin puoli metriä. (Kemijoen varrella asuneena) Kemijärvi on sen alapuolisten voimaloiden säännösteluallas.

Ei säännöstellyssäkään vesistössä veden virtauttaminen ole kovin yksinkertaista. Järvissä on säännöstelyluvan mukaiset maksimi- ja minimivedenkorkeudet ja laskujoissa taas maksimi- ja minimivirtaukset. Jos vielä vesistö koostuu monesta järvestä sekä joesta ja siinä on laaja valuma-alue, niin lumen sulamisen ja pitkäaikaisen vesisateen aikana pitää olla tarkkana, etteivät rajat ylity eikä vettä juoksuteta turhaan voimaloiden ohi tai ei toisaalta lasketa altaiden pintoja tulvien varalta liian alas.

Ranta-asukkaat eivät välttämättä pidä siitä, että rantapellot ja laiturit jäävät tulvan alle tai tulva vyöryttää rantatörmät ja vie rantahiekat mennessään.

[mauri]

Voimalaitoksien välissä on "entistä" jokea jota ei voi päästää kuivaksi, joten koko ajan täytyy olla vähintään minimivirtaama, Kemijoessa se lienee luokkaa 300 m/sek. Itse voimalaitosten altaiden vedenkorkeuden vaihteluväli on pieni, noin puoli metriä. (Kemijoen varrella asuneena) Kemijärvi on sen alapuolisten voimaloiden säännösteluallas.

Ei säännöstellyssäkään vesistössä veden virtauttaminen ole kovin yksinkertaista. Järvissä on säännöstelyluvan mukaiset maksimi- ja minimivedenkorkeudet ja laskujoissa taas maksimi- ja minimivirtaukset. Jos vielä vesistö koostuu monesta järvestä sekä joesta ja siinä on laaja valuma-alue, niin lumen sulamisen ja pitkäaikaisen vesisateen aikana pitää olla tarkkana, etteivät rajat ylity eikä vettä juoksuteta turhaan voimaloiden ohi tai ei toisaalta lasketa altaiden pintoja tulvien varalta liian alas.

Ranta-asukkaat eivät välttämättä pidä siitä, että rantapellot ja laiturit jäävät tulvan alle tai tulva vyöryttää rantatörmät ja vie rantahiekat mennessään.

Nyt on sellainen aika että juoksutuksia pyritään pienentämään että jokiin muodostuisi jäävaippa ja lumipeite. Tällä estetään veden liiallista kylmenemistä ja myöhemmin tapahtuvaa suppojään muodostumista joka pakkaskaudella haittaisi turbiinien toimintaa.

[jiipee]

Huomiselle on taas ennustettu noin 2500 MW tuulivoiman kapasiteetin pudotusta noin 12 tunnissa. Säätövoimaa tarvitaan...

Aiheesta sivuun tämäkin, mutta huomiselle on reilusta tuulesta huolimatta pörssisähkön hinta nousemassa yli 73 senttiin/kWh. Osuisiko se sitten juuri siihen tuulen tyyntymiseen, kun lämpötila pysyy kuitenkin kylmänä...

[zukka]

Voisikohan olkiluodon jo päivitellä parempaan versioon.
Ei tulisi ydinjätettä, parempi tuotto ja tuskin käynnistyskään venyisi yhtään pidemmälle kun miten muuten alkaakaan toimimaan.

Yhdysvalloissa on mahdollisesti tehty läpimurto fuusio­energian tuotannossa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009261815.html

[Jantikka]

Tane II:lle

Mistä tuo ajatus siitä, että uusi siirtoyhteys Ruotsiin olisi tuulivoiman vientiä varten, mahtaa olla peräisin. Ei sitä ainakaan Fingridin tiedotteessa ole.

Fingridin tiedotustilaisuudessa koskien tuota uutta linjaa.

[juntunen]

Voisikohan olkiluodon jo päivitellä parempaan versioon.
Ei tulisi ydinjätettä, parempi tuotto ja tuskin käynnistyskään venyisi yhtään pidemmälle kun miten muuten alkaakaan toimimaan.

Yhdysvalloissa on mahdollisesti tehty läpimurto fuusio­energian tuotannossa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009261815.html

Onhan tuo yksi saavutus. Sopisi toki Suomeen tuollainen joka olisi tulossa aina muutaman vuosikymmenen kuluttua.
Tuossa fuusioreaktio tuotti kokonaista 0.7kWh energiaa, 0.1 kWh enemmän kuin sen käynnistämiseen kului. Siitä vois sitten käyttää sähköntuotantoon 0.05kWh ja saman verran kaukolämpöön jos se olisi sallittua fuusiovoimalan tapauksessa.

[AV]

Tuli tuossa mieleen, jos koekäyttöohjelma on sopimaton olk-3 , kun muistelee Tsernopiilin tuhoa, niin sehän johtui
juurikin kokeesta joka oli sille määrätty tehtäväksi.

[Talumees]

Tuli tuossa mieleen, jos koekäyttöohjelma on sopimaton olk-3 , kun muistelee Tsernopiilin tuhoa, niin sehän johtui
juurikin kokeesta joka oli sille määrätty tehtäväksi.

Viat ovat olleet reaktorin ulkopuolisia. Tsernonylissä posahti reaktori kun hätäjäähdytys oli pois pelistä.

[EKo]

Tuli tuossa mieleen, jos koekäyttöohjelma on sopimaton olk-3 , kun muistelee Tsernopiilin tuhoa, niin sehän johtui
juurikin kokeesta joka oli sille määrätty tehtäväksi.

Viat ovat olleet reaktorin ulkopuolisia. Tsernonylissä posahti reaktori kun hätäjäähdytys oli pois pelistä.

Jep. Ja vielä oleellisena tarkennuksena, että hätäjäähdytys nimenomaan kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä.

[8400]

Tuli tuossa mieleen, jos koekäyttöohjelma on sopimaton olk-3 , kun muistelee Tsernopiilin tuhoa, niin sehän johtui
juurikin kokeesta joka oli sille määrätty tehtäväksi.

Viat ovat olleet reaktorin ulkopuolisia. Tsernonylissä posahti reaktori kun hätäjäähdytys oli pois pelistä.

Jep. Ja vielä oleellisena tarkennuksena, että hätäjäähdytys nimenomaan kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä.

Juurisyy oli kuitenkin reaktorin ajo liian pienellä teholla, sekin määräysten vastaisesti jolloin se muuttui epävakaaksi. Aluksi reaktorin teho alkasi hiipua jolloin ainut oikea ratkaisu olisi ollut ajaa se alas kokonaan ja käynnistellä uudestaan mutta sitä vastoin tehtiin kaikki hölmöydet ja lopuksi reaktorin teho karkasi täysin hallinnasta.

[AV]

Niin elokuvasta jäi sellainen mieleen, että jokin testi oli vielä tekemättä ja sitä sitten tekivät, se ei jäänyt mieleen että
tekivätkö sen sitten jotenkin poiketen suunnitellusta. No enivei jotenkin tuntuu, kun katsoo OL-3 testiohjelmaa, niin aika
rajua on ajaa 1600MW tehosta äkkiä 0MW luulisi siinä olevan lujempikin rauta lujilla. https://www.tvo.fi/en/index/production/ ... ecast.html