Miksi suomessa ei osata puhua tai kirjoittaa suomeksi ?

[avensi]

Ainakun lukee lehtiä tai kuulee puhetta niin niissä käytetään ulkomaalaisia nimityksiä tai jotain muuta termejä .
Nämä ilmeisesti tulevat ulkomailta ?

[juntunen]

Kirjoittajat ja puhujat joko huomaamattaan tai tietoisesti puhuvat omaa ammattislangiaan tai luulevat että muotisanat kuulostavat hienoilta tai että niiden käyttäminen saa heidät kuulostamaan asiantuntijoilta.

[NH]

Kieli muuttuu, niin yksinkertaista se on.

Mikäli tuntuu, että itse puhuu ja käyttää ihan samaa ja muuttumatonta kieltä kuin Suomessa on aina puhuttu, niin kannattaa katsoa jokin vanha suomifilmi ja kuunnella senaikaista kieltä.

[Lemmy]

Termejä?

[Jammu]

Kieli muuttuu, niin yksinkertaista se on.

Mikäli tuntuu, että itse puhuu ja käyttää ihan samaa ja muuttumatonta kieltä kuin Suomessa on aina puhuttu, niin kannattaa katsoa jokin vanha suomifilmi ja kuunnella senaikaista kieltä.

Suomifilmeissä näytelleet ovat teatterilaisia ja artikulaatio sekä kieli sen mukaista. Ehkä referenssiksi kannattaa aavistuksen tuoreempaa materiaalia ottaa.

[Eepee]

Kahveli, talriikki, sapuska, traktori, radio, auto...perhana ko tunkevat vieraita lainasanoja sanoja puhtaaseen suomenkieleen !

Muistelen, että kielitoimisto ehdotti 1800-luvun loppupuolella uuden ajan kulkupelille suomalaiseksi nimeksi "hyrysysy menolainen". Mutta niin vaan kansan suihin juurtui tyly saksalaisperäinen sana "auto". Höh.

[juntunen]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

Ja mikä vehje se sitten on?

Jotenkin,vaikuttaa että, mukula-aikaisia sanoja,niitä joitain harvoja,on jäänyt puhekielestä pois,esim.kahveli,kyllä se miedän pienessä kattila kunnassa on haarukka.

[mauri]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

Ja mikä vehje se sitten on?

Elektronimikroskooppi.

[Jäärä]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

Ja mikä vehje se sitten on?

Elektronimikroskooppi.

Kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppiako tarkoitat?

[juntunen]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

Ja mikä vehje se sitten on?

Elektronimikroskooppi.

Kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppiako tarkoitat?

Vai onko sekin suomeksi: Kenttäsäteilypyyhkäisyelektronimikroskooppi

[-SS-]

Ehkä suomen kielen oikeasta sanastosta intoilevat eivät ihan ole loppuun asti ajatelleet asiaa.

Lainasanoja on aina vieroksuttu, ja niille tarmokkaasti on keksitty suomenkielisiä vastineita, kuten esimerkiksi säälittävä yritys, "kieppo". Kun valtakunnallinen langaton sähköinen puheenvälitys kehitettiin, mietittiin kotona laitteelle ja lähetykselle nimeä, kuten aaltio, kansansäteilijä ja ympäriheitin ? Silti valittiin ulkomaanpellen käyttämä lainasana, radio ?

Noin 80 vuotta sitten suomen kielen neitseellistä maalaisuutta rienaamaan alkoi ilmaantua laina- ja uudissanoja kiihtyvällä tahdilla. Mm. seuraavat uudissanat ilmaantuivat vasta sotien aikana tai niiden jälkeen, aika monesta löytyy ulkomaankielinen alkuperä:

evakko
puukaasutin
atomi- eli ydinpommi
räjähde
sinko
kommandojoukko
avaruusraketti
televisio
televisioantenni
Televisiokamera
jääkaappi (muuttui merkitykseltään koneelliseksi jäähdytyskaapiksi)
voimala
pakaste (ehdotettiin jäädyte ja jäiste)
nylonit
stereotoisto, stereotesti
teleobjektiivin
mopo (yritettiin työntää sanaa nopso)
lobotomia
eutanasia
histamiini
lähiö
matkašekki
leirintäalue
bikinit
jenkkikassi
farmari(housu)t, eli farkut
teini
rock- eli rokkimusiikki
dekkari
fillari
jannu

Listalla olevia sanoja löysin Taru Kolehmaisen artikkelista, (Kielikello 1/2005)

1960-luvun jälkeen on suomen kieleen tullut 6000 uudissanaa lisää. Siksi uudissanojen ja vierasperäisten ilmausten tuomitseminen on hukkaanheitettyä aikaa. Ne ovat tullakseen, vaikka kuinka me vanhat kiukuttelisimme.

-SS-

[mauri]

Ei tainnut sähkälehitutähystin-sanakaan yleistyä ainakaan kyseistä laitetta käyttävien joukossa.

Ja mikä vehje se sitten on?

Elektronimikroskooppi.

Kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppiako tarkoitat?

Vai onko sekin suomeksi: Kenttäsäteilypyyhkäisyelektronimikroskooppi

Suomentakaa vielä tuo elektronimikroskooppi

[NH]

Kieli muuttuu, niin yksinkertaista se on.

Mikäli tuntuu, että itse puhuu ja käyttää ihan samaa ja muuttumatonta kieltä kuin Suomessa on aina puhuttu, niin kannattaa katsoa jokin vanha suomifilmi ja kuunnella senaikaista kieltä.

Suomifilmeissä näytelleet ovat teatterilaisia ja artikulaatio sekä kieli sen mukaista. Ehkä referenssiksi kannattaa aavistuksen tuoreempaa materiaalia ottaa.

Teatterilaisia, hyvinkin eri tyylisiä ja ammattitaidoiltaan erilaisia, on ollut maailman sivu, mutta eivätkö he heijasta omaa aikakauttansa?

Onko tuo ymmärrettävissä niin, että nykysuomalaisissa elokuvissa puhuttu kieli on kaukana nykyisestä arkikielestä?

PS suomalaisia elokuvia löytyy myös 70- ja 80-luvulta. Onko kieli niissä mielestäsi samaa kuin nykyään vai onko pointtisi että kieli ei ole yleisesti muuttunut, vain ilmaisutavassa on eroja?

PS kielten muuttuminen on ihan kielitieteellistä peruskauraa ja se ei koske vain puhekieltä tai teatteria.
Referenssit voi jokainen valita mielensä mukaan.

[-SS-]

Elektroni - nimitystä ei ollut Vanhan kirjasuomen sanakirjassa. Ainoa senkaltainen sana oli olemassa sähköhoitoon liittyvänä. Eli sähköhoitoa annettiin esimerkiksi halvautuneille jäsenille: "Trengi Jacob Thuoman Poica – – toiselda puolelda perätin halwattu; taisi electriceramisen jälken käydä ja lijcutta kättänsä"

Sitä vastoin sanat microscopi, perspectivi ja kijkari löytyvät jo 1750-luvulla.

-SS-

[Joordis]

Perjantai kun on niin, ei voi vastustaa kiusausta...

https://www.youtube.com/watch?v=r2TVZ2r9EY8

[-SS-]

On aika vaikea vaatia, että suomen kielen pitäisi olla jokin pyhä ja pysyvä, vaikka meillä on kantasuomeen tullut vanhoja lainasanoja., kuten lohi, ankerias, metsä ja kannel, kaula, napa, morsian, sisar, heimo, hammas, napa, kaula ja reisi ja vuohi.

Kantasuomi on lainannut nämä sellaisesta kielestä, joka on ollut liettuan ja latvian lähisukulainen aikana, jolloin liettuaa ja latviaakaan ei vielä ollut, mutta on sittemmin kadonnut. Mielenkiintoista, että Lounais-Suomessa puhutaan esimerkiksi kuppiin tulleesta halkeamasta sanalla "pako". Siinä on muinaisbalttilaista sanaa spragā , virossa pragu, kantasuomeen "rako", ja virossa on kehittynyt
osaksi halkeaman nimeksi pagu, ja ainakin omat vanhempani käyttivät sanaa, että "onko tuossa kupissa pako"

Alkuperäisiä kantasuomen kielen sanoja noin 3000 vuoden takaa on erittäin vähän, niitä ovat mm. emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski, päivä, sala, suksi, syli, te, tora, tuli ja äimä. Kuinkahan pelkästään noilla pärjäisi.

Suomessa on myös slaavilaisperäisiä lainasanoja paljon. Esimerkiksi pakana, raamattu, risti, suntio.

-SS-

[tumes]

Kieli elää koko ajan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa :
https://www.kotus.fi/
Syyskuun uudissana on ydinasekortti.

[Jammu]

...
Kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppiako tarkoitat?

Jaa.

Meillä töissä löytyy mm protoninvaihtoreaktiomassaspektrometreja sekä protoninvaihtoreaktiolentoaikamassaspektrometreja.

[Varvikello]

Naapuri ajaa rukatolla. Talkoissa pyydettiin ottamaan laudan päästä kiinni, meillä päin lauran. Olikin yksi Laura joukossa niin otin sen päästä kiinni.
Kaupassa kysyin hakasia, rakennusniittejä. "Jaa rapireja?" Sit tajusin et rapid, tuotemerkki.