Ostin inverterin... DC - AV

[mauri]

Nämä yhteydet pitää olla:
- laturin runko (D-) ---> akun miinusnapa, saa olla vähintäin 6 mm2 tai paksumpi johdin
- laturin B+ napa ---> akun plusnapa, myös paksu johdin
- B+ (tai akun plus) navasta (virtakytkimen kautta) ---> latauksen merkkivalolle
- merkkivalon toisesta navasta ---> laturin D+ navalle
- laturin D+ navasta ---> säätimen D+ napaan
- säätimen DF navasta ---> laturin DF napaan
- laturin rungosta (D- napa) ---> säätimen D- napaan

Nyt on näin kytketty. Ei ollu ihan noin, merkkivalo tais olla D+ johtimen välissä. Nyt kyllä merkkivalo syttyy, mutta ei sammu kun laittaa pyörimään eikä tule jännitettä kun n. 13 volttia. Hiilet näytti olevan kunnossa.

Niin, siihen D+ napaan sen lampun antaman herätysjännitteen pitää mennäkin.

Ovatko kaikki irralliseen säätimeen menevien johtojen liitokset kunnollisia? Laturin magnetointivirta (joka voi olla vaikka 5 A) kulkee D+ ja DF liittimien kautta.

Kestääkö laturi kuormitusta, miten jännite muuttuu kun laittaa vaikka ajovalopolttimoita tai muuta sopivaa kuormaksi?
Miten latausmerkkivalopolttimon kirkkaus muuttuu kun
a. laturia pyöritetään vaihtelevilla kierroksilla?
b. laturin kuormaa vaihdellaan?

Yksi vika voi olla että laturin diodeja on vioittunut, silloin merkkivalo yleensä palaa himmeästi ja vaihtelee kierrosten/kuorman vaihteluiden mukaan.

[mauri]

Ongelmahan on juurikin nopeissa kuorman lisäyksissä. Ehtiiko polttomoottori mukaan riittävän nopeasti.

Saisikos siihen jonkin vauhtipyörän kyytiin? Riittävästi massaa, niin kierrosluku ei romahda kerralla ja säädin ehtii paremmin mukaan? Vai meneekö koneen käynnistys mahdottomaksi?

Tämä on toimiva ratkaisu, varsinkin laitteissa joita ei tarvitse paljon liikutella. Monissa vähän sylintereitä omaavissa paikallisaggregaateissa tuota on käytetty. Kantamalla siirrettävissä aiheuttaa ongelmia (ainakin kantajille ...).
Olen joskus katsellut pienen yksisylinterisellä 3000 1/min nelitahtimoottorilla pyöritetyn 230 V/50 Hz generaattorin aaltomuotoa. Hyvin siinä näkyy moottorin työtahdin aiheuttama yksi korkeampi siniaallon huippuarvo ja sitten seuraa kolme tasaisesti alenevaa puoliaaltoa. Huippuarvojen jännite-ero on useita voltteja. Näin suuri jännitteen = pyörimisnopeuden muutos tapahtuu siis jo kahden työtahdin välillä. Suurentamalla pyörivää huimamassaa saataisiin tasaisempi käynti, riittävän suurella ehtisi sitten moottorikin reagoida.

[mauri]

Ongelmahan on juurikin nopeissa kuorman lisäyksissä. Ehtiiko polttomoottori mukaan riittävän nopeasti.
Tässä tapauksessa asiaa ilmeisesti auttaa akulta saatava virta silloin, kun kuorma äkkiä kasvaa....
Testissä Ihmeen hyvin ehti Clinton -moottorin kierrossäädin mukaan, kun laitoin kuumailmapuhaltimen päälle 1,2 kW kuormalle.

P.S. Eihän se akulta saatava virta autakkaan, kun tarkemmin ajattelee. Jos invertteri ei saa tarpeeksi virtaa laturilta, ottaa se vasta sitten akulta... Ymmärsinkö oikein...

Joo niinhän se menee. Laturi antaa 14 V niin suureen virtaan asti kun kykenee (riippuu pyörimisnopeudesta ja vähän laturin lämpötilastakin), kun kuorma kasvaa niin laturin napajännite alkaa aleta, johdotuksen jännitehäviö vielä lisää jännitteen alenemaa. Kun akun ja laturin jännitteet niiden virtapiirien yhdistymispisteessä ovat samat niin silloin (kuorman edelleen lisääntyessä) alkaa akku myös syöttämään virtaa. Joten laturi käy maksimitehollaan siitä lähtien kun sen jännite alkaa laskea 14 voltista, jännite laskee ja virta vähän nousee (riippuen laturin ominaiskäyrästä). Tämä tarkoittaa sitä että akku ei (pienemmän jännitteensä johdosta) pysty pienentämään laturin kuormitusta, jännitteen ollessa välillä 14 V ---> 12,7 V (noin arvoja, riippuu laitteista) ainoastaan laturi syöttää virtaa kuormalle.
Jos moottori ei pysty antamaan laturin tarvitsemaa vääntömomenttia alkaa pyörimisnopeus aleta, muuttuuko laturin antoteho (jännite laskee, virta nousee), entä tarvittava vääntömomentti? Kysymys on siitä leikkaavatko vääntömomenttikäyrät toisensa jolloin pyörimisnopeus vakiintuu. Mikäli pyörimisnopeus laskee niin alas että akku tulee mukaan kuormaa syöttämään jää moottori pyörimään sillä nopeudella jolla akusta saatava teho riittää keventämään laturin moottorilta vaatimaa vääntömomenttia.

Generaattorin tarvitsema vääntömomentti kullakin kuormituksella ja pyörimisnopeudella sekä moottorin kyky antaa kyseisellä pyörimisnopeudella vääntömomenttia määrää toiminnan kuorman ollessa vakio. Äkillisissä kuormanlisäyksissä paljon riippuu siitä kuinka nopeasti moottori vastaa tehontarpeeseen. Akku kyllä ottaa kuormaa vastaan sen jälkeen kun jännite on tarpeeksi laskenut moottorin (hetkellisen) tehon puutteen aiheuttaman kierrosnopeuden laskun johdosta.

Jotenkin noin se voisi mennä. Käytännössä kun olevista laitteista kootaan kokonaisuus näkee toimiiko systeemi noin - tai jotenkin toisin?

[steami]

Ongelmahan on juurikin nopeissa kuorman lisäyksissä. Ehtiiko polttomoottori mukaan riittävän nopeasti.

Saisikos siihen jonkin vauhtipyörän kyytiin? Riittävästi massaa, niin kierrosluku ei romahda kerralla ja säädin ehtii paremmin mukaan? Vai meneekö koneen käynnistys mahdottomaksi?

Huippuarvojen jännite-ero on useita voltteja. Näin suuri jännitteen = pyörimisnopeuden muutos tapahtuu siis jo kahden työtahdin välillä. Suurentamalla pyörivää huimamassaa saataisiin tasaisempi käynti, riittävän suurella ehtisi sitten moottorikin reagoida.

Ihan varmasti hyvä juttu, jos vauhtipyörän laittaisi samalle akselille. Moottorin käynti olisi tasaisempi, värinät ja tärinät pienempiä...

Mietin, kuinka painava vauhtipyörän pitäisi olla? Toiseksi, vaatisiko vauhtipyörä erillisen tukilaakerin? Kestääkö moottorin/laturin laakerit vauhtipyörän painoa?

[mauri]

Ihan varmasti hyvä juttu, jos vauhtipyörän laittaisi samalle akselille. Moottorin käynti olisi tasaisempi, värinät ja tärinät pienempiä...

Mietin, kuinka painava vauhtipyörän pitäisi olla? Toiseksi, vaatisiko vauhtipyörä erillisen tukilaakerin? Kestääkö moottorin/laturin laakerit vauhtipyörän painoa?

Konetekniikasta mitään ymmärtämättömänä sanoisin että sellainen vauhtipyörä joka kuormanottokykyä merkittävästi parantaisi, vaatisi oman laakeroinnin.

[MF265]

Ovatko kaikki irralliseen säätimeen menevien johtojen liitokset kunnollisia? Laturin magnetointivirta (joka voi olla vaikka 5 A) kulkee D+ ja DF liittimien kautta.

Kestääkö laturi kuormitusta, miten jännite muuttuu kun laittaa vaikka ajovalopolttimoita tai muuta sopivaa kuormaksi?
Miten latausmerkkivalopolttimon kirkkaus muuttuu kun
a. laturia pyöritetään vaihtelevilla kierroksilla?
b. laturin kuormaa vaihdellaan?

Yksi vika voi olla että laturin diodeja on vioittunut, silloin merkkivalo yleensä palaa himmeästi ja vaihtelee kierrosten/kuorman vaihteluiden mukaan.

Liitoksia tarkistettu ja johtoja uusittu. Kierrokset ei vaikuta jännitteeseen eikä merkkivalon kirkkauteen. Kun laitoin akkuun ajovalon lisävalon kiinni, jännite laski n. 12,75-12 8:n.

[JiiSPee]

Ainakin tuon testin mukaan parempilaatuista kuin perinteiset:

https://rakennusmaailma.fi/testit2-kwn- ... 1609875911

Tuolla myös jutustelua näistä ja skooppikuvaa

https://bbs.io-tech.fi/threads/saehkoek ... t-11514045

[mauri]

Liitoksia tarkistettu ja johtoja uusittu. Kierrokset ei vaikuta jännitteeseen eikä merkkivalon kirkkauteen. Kun laitoin akkuun ajovalon lisävalon kiinni, jännite laski n. 12,75-12 8:n.

No ei se sitten lataa. Ehkä kannattaa rajata vikakohdetta siten että jätetään säädin pois.

Laturin pitäisi toimiessaan tuottaa sähköä kuormitukseen ja lataukseen navasta B+. Magnetointiinsa se saa sähköä navasta D+. Tämä siis silloin kun laturi toimii, laturissa on yleensä myös remanenssimagnetismia, sen tuottamaa sähköä voi mitata D+ navasta.
Tekemällä kytkentä jossa akun miinus on kytketty D- napaan (laturin runko) ja akun plussa laturin B+ napaan. Mittaamalla D+ navan ja miinuksen välinen jännite (laturin pyöriessä vaikka n. 2000 1/ min tai nopeammin) näkee tuleeko magnetointiin tarvittavaa jännitettä.
Jos tulee niin kytkemällä laturin D+ napa vaikka jollain 12 V polttimolla tai muulla vastuksella laturin DF napaan, nyt laturin pitäisi alkaa ladata ja jännitteen akun navoissa nousta jonkin verran.
Mikäli jännitettä ei laturin pyöriessä tule D+ napaan niin voi kokeilla kytkeä em polttimo tai vastus napojen B+ ja DF välille, nyt viimeistään laturin pitäisi alkaa ladata.
Jos D+ napaan ei laturin pyöriessä tule sähköä kun magnetoidaan B+ napaan (ja laturi alkaa ladata) on laturin magnetointidiodit rikki.
Mikäli näissä kokeissa ei laturi ala toimia niin vikaa voi alkaa paikallistaa.
Jos on noissa kokeiluissa käyttänyt polttimoa magnetointivirran viemiseen DF napaan niin sen palamisesta (tai ampeerimittarilla mitaten) näkee että magnetointivirtaa kulkee. Jos magnetointivirtaa ei kulje on sen virtapiiri laturissa poikki. Jossain on huono liitos, esimerkiksi hiiliharjat ei toimi kunnolla, liukurenkaat hapettuneet, magnetointikäämi poikki.
Mikäli tuolla akusta otetulla magnetoinnilla magnetointivirtaa kulkee mutta latausta ei tapahdu on laturissa sisäinen oikosulku tai diodeja kärähtänyt.

Jos laturi alkaa toimimaan on vika säätimessä sen kytkennässä tai kyseinen säädin on jostain syystä sopimaton tälle laturille.

Sulo Vile'n sanoi: "Tämä on niin pieni laite ettei tässä voi isoa vikaa olla."

[MF265]

Tekemällä kytkentä jossa akun miinus on kytketty D- napaan (laturin runko) ja akun plussa laturin B+ napaan. Mittaamalla D+ navan ja miinuksen välinen jännite (laturin pyöriessä vaikka n. 2000 1/ min tai nopeammin) näkee tuleeko magnetointiin tarvittavaa jännitettä.
Jos tulee niin kytkemällä laturin D+ napa vaikka jollain 12 V polttimolla tai muulla vastuksella laturin DF napaan, nyt laturin pitäisi alkaa ladata ja jännitteen akun navoissa nousta jonkin verran.
Mikäli jännitettä ei laturin pyöriessä tule D+ napaan niin voi kokeilla kytkeä em polttimo tai vastus napojen B+ ja DF välille, nyt viimeistään laturin pitäisi alkaa ladata.
Jos D+ napaan ei laturin pyöriessä tule sähköä kun magnetoidaan B+ napaan (ja laturi alkaa ladata) on laturin magnetointidiodit rikki.
Mikäli näissä kokeissa ei laturi ala toimia niin vikaa voi alkaa paikallistaa.

Jännitettä mittasin D+ navasta 4,55 V. DF:n yhistämällä polttimon kautta lamppu hehkuu ja kirkastuu kun nostaa kierroksia, mutta akun navoissa jännite ei nouse kun siihen pikkusen alle 13 volttiin.

[mauri]

Hyvä, jotain henkeä siis laturista löytyy. Oliko minkä tehoinen polttimo?
Sen magnetointipiirin resistanssin voisi mitata väliltä DF ---> D-, pitäsi olla muutaman ohmin luokkaa.
Seuraava latauskokeilu menisi niin että yhdistetään D+ ja DF navat, silloin laturi saa täyden magnetoinnin, näin säädinkin tekee (kosketin sulkeutuu vanhoissa rele-mallisissa, uudemmissa transistori johtaa täysin).
Nyt voisi (laturin pyöriessä) mitata D+ navan jännitteen maata vasten, samoin B+ navan, akun pitää tietysti olla kytkettynä laturiin.
Jos laturin diodit (lataussähkön tasasuuntaavat ns plus ja miinus diodit 6 kpl ja kenttä- eli magnetointidiodit 3 kpl) ovat ehjiä niin nyt laturin pitäisi magnetoida ja ladata täysillä, tietysti käämienkin pitää olla kunnossa.
Siksi on hyvä pitää jännitemittari kiinni akussa koska ainakin täyden akun jännite voi nousta korkeaksi. Kannattaa aloittaa tämä koe pienillä kierroksilla ja sitten vähitellen nostaa ja katsoa herääkö laturi. Jos jännite nousee liikaa 15 V ++ niin silloin kannattaa laskea heti kierroksia ettei ylijännite tee vahinkoa diodeille.
Mikäli lataus ei ala toimia on sieltä varmaan diodeja mennyt tai sitten käämejä on maissa/oikosulussa.

ps jos laturi ei ala ladata niin voisi myös kokeilla vierasherätteisenä, tällöin syötetään säädettävästä virtalähteestä (esimerkiksi akkulaturi ja säädettävä sarjavastus) sähköä magnetointikäämille, siis virtalähteen miinus laturin runkoon ja säädettävää plussaa laturin DF napaan, tämäkin kannattaa aloittaa varovasti ja sitten nostaa magnetointijännitettä

[MF265]

2W polttimo näky olevan. Koitin vielä yhistämällä B+ ja DF, mutta sama tulos. Sitten purin laturin irti, aukasin sen ja puhaltelin sisältä pölyt pois, kasasin säätimineen kaikkineen paikalleen ja ei toimi. Laitoin nyt tilalle sen kunnostetun Lucasin laturin ja se toimii. 14,6 V latas. Hyviä ohjeita kyllä, hyvähän tuo jos vielä saisin toimimaan tuon vanhan laturin. Aiheeseen liittyen, ajattelin lisätä invertterin tuohon rakennelmaan. Minkälainen olis sopiva kun akku siinä on nyt 72Ah ja painon takia en isonna sitä. Tietysti mahollisimman tehokas että pystyy käyttämään mahollisimman monia sähkölaitteita, mutta rajottaako akun ja laturin koko sitä? 1500 W?

[mauri]

Tuollainen 1500 VA invertteri ottaa nimellisteholla toimiessaan yli 100 A virtaa, ei se 72 Ah/20 h akulla ja nimellisteholla kovin pitkään käy. Tunnin purkausajalla saatava Ah määrä putoaa noin puoleen, riippuu akun rakenteesta. Vaatii kyllä tukevat (25 mm2 tai enemmän) ja mahdollisimman lyhyet johdot sekä hyvän liitännän akkuun. Sulake on myös hyvä laittaa väliin ellei invertterissä ole. On isossa invertterissä varmaan suurempi tyhjäkäyntivirta kuin pienemmässä, mutta jos se ei haittaa kun on toimiva laturi. Jatkuvaan invertterin käyttöön pitää sitten invertterin ottovirran olla laturin nimellisvirtaa pienempi, mutta voi isoa invertteriä käyttää osateholla jatkuvasti ja lyhyemmillä isoilla kuormilla ottaa akusta lisää virtaa.

[steami]

No niin. Tänään testasin ensimmäistä kertaa tekemääni härpäkettä. Ihmeen hyvin lähti jekkasemaan.
Hyvin kestää lähes maksimikuorman, mitä invertteri antaa. Pyöritin genua noin tunnin ajan kuormaa muutellen. Ei mitään ihmeellisempää onkelmaa ilmaantunut. Kaasutin pitää puhdistaa. Isolla kuormalla ei saa bensaa kunnolla. Kierrossäätäjä "humppasee" hiukan. Kun laittaa hiukan ryyppyä päälle, toimii hienosti.

Tässä kuvaa testauksesta. Tuo oikealla oleva musta mötikkä on wanha ison pakastimen kompura. Hyvin lähti sekin käyntiin, vaikka samaan aikaan oli 1200W lämmitin jo kuormana. Jännitemittari näytti 14,4 V testikuormalla 1400W

https://aijaa.com/xGu8gd

[mauri]

Sehän on kuin tehtaassa tehty!
No niinhän ne komponentit ovatkin ja hyvin on laturi istunut moottoriin kiinni.
Paljoonko on moottorin kierrokset säädetty?
Tehonantokyky kuormanmuutoksissa ilmeisesti riittää hyvin.
Notkahtaako kierrokset ja/tai DC-jännite kun lyö äkkiä tuon 1200 W kuormaa päälle?

[steami]

Sehän on kuin tehtaassa tehty!
No niinhän ne komponentit ovatkin ja hyvin on laturi istunut moottoriin kiinni.
Paljoonko on moottorin kierrokset säädetty?
Tehonantokyky kuormanmuutoksissa ilmeisesti riittää hyvin.
Notkahtaako kierrokset ja/tai DC-jännite kun lyö äkkiä tuon 1200 W kuormaa päälle?

No ei se ole kuin tehtaassa tehty. Minulle kuitenkin tällaiset voiman liittämiset moottorin akselilta tällasen laturin akselille on varsin helppo juttu. Minulla on pajassa pieni Kiinansorvi, jolla on helppo liitäntäholkkeja tehdä. ..
Myöskin laturin kiinnittäminen moottorin runkoon varsin helppo homma. Tosin aikaahan siinä tärväytyy, mutta kun sitä on ihan liikaa muutenkin eläkepäivillä. En ole unohtanut tämän takia päivänokosia ottaa...

- Moottorin kierroksia en tarkasti tiedä. Säätäjään en ole kajonnut. Luultavasti 3200 r/min. .. Noin..
- Tehonantokyky ihan hyvä kuormituksessa.
- Äkillisessä kuorman muutoksessa, esim. 0 - 1200W ei onkelmaa.

Moottorin puolesta voisi tehoa ottaa enemmänkin.. Ehkä ihan tuonne 2000W asti. Mikäpä estäisi laittaa tuohon pienen, ehkä 500W siniaaltoinertterin tietokoneille ja televisiolle, ym....

[JiiHoo]

Tuli vastaan Victron Energyllä tämmönen tuote jolla huijataan näitä uusimpia latureita syöttämään isompaa tehoa lisäakustoihin. https://www.victronenergy.fi/dc-dc-conv ... er-25a-50a

[Jammu]

Tuli vastaan Victron Energyllä tämmönen tuote jolla huijataan näitä uusimpia latureita syöttämään isompaa tehoa lisäakustoihin. https://www.victronenergy.fi/dc-dc-conv ... er-25a-50a

Tuo vaatinee kaverikseen vielä kaksoisakkureleen vissiin... Aika jännäksi mennyt päästöasiat kun sen sijaan että moottoria saisia latauksella kuormittaa, mieluummin pidetään käynnistysakku vajaalla latauksella ja pilataan se ennenaikojaan, ilmeisesti ympäristö kestää sen että akut meidän pakkasissa kestää kolmanneksen iästään sen sijaan että poltettais muutama tippa dieseliä enemmän

[JiiHoo]

Toisekseen, voisiko keskustelun aloittaja (tai moderaattori) muokata alkuperäisen viestin otsikkoon jotta "aggrekaatin rakentaminen laturista" kun siihen liittyvää arvokasta tietoa on keskustelussa?

[ZET]

Melkoinen riesa tuo uusien autojen käynnistysakun "vajaalataus". Hankala yhdistelmä; suomi, pakkanen, webasto.

Tuossa victronin suomenkielisessä tekstissä heti alussa harhaanjohtavasti puhutaan käynnistysakun latauksesta mistä ei ole kyse. Vaan hupiakkujen, kuten tekstissä myöhemmin sanotaan.

[Aakku]

Melkoinen riesa tuo uusien autojen käynnistysakun "vajaalataus". Hankala yhdistelmä; suomi, pakkanen, webasto.

Tuossa victronin suomenkielisessä tekstissä heti alussa harhaanjohtavasti puhutaan käynnistysakun latauksesta mistä ei ole kyse. Vaan hupiakkujen, kuten tekstissä myöhemmin sanotaan.

Aika kallis tuo Victronin DC/DC buusteri tuo 20 A mallikin.
Itselläni on pakussa Ctekin D250SE buusteri, joka syöttää 20 A latausta hupiakkuihin. Elikä autossa on älylaturi. Starttiakusta syötetään Ctekin kautta 20 A virtaa 200 Ah hupiakuille. Katolla on myös aurinkokennot, jotka myös lataa buusterin kautta hupiakut ja starttiakun.
https://www.suomenakut.fi/laturit-ja-la ... 569958142/

Ja kun otsikko on invertteri, niin autossa on 1500 W sini-invertteri, jolla kaikki toimii, kuten mikrouuni ja tietsikka.