Uusi 7,5 l Sisudiesel on suoraan lohkoon porattu ilman sylinteriputkia

[toyopet]

Ehkä jossain generaattori- ja kaivinkonekäytössä tuollainen kestää ihan kohtuullisesti, kun ei kierroksilla ja ylikuumentumisilla rääkätä kuin jotakin keväthelteessä savimuokkausta tekevää Majoria..

Nykyvehkeet tuppaa olemaan portaattomilla vaihteistoilla ja kone työajossa pysyy siellä optimaalisilla kierroksilla koko ajan, ei voi huudattaa "täysillä".

[Masinisti2]

Kuivaputki työnnetään kulutuspinnaksi männälle lohkoon porattuun reikään kuin tykin piippuun ja on kauttaaltaan koko pinta-alaltaan lohkomateriaaliin tiiviisti kosketuksissa. Tuota paksumpi märkäputki taas on lohkossa suoraan jäähdytysnesteeseen kosketuksissa ja tiiviit porausreiät vain lohkon pinta ja pohjaosuudella. Putken kauloilla ja pohjalla kumi-, nylon tms. rinkulatiiviste estämässä jäähdytysnesteiden pääsyn öljy- ja palotilaan.
Nyt Sisulla kokonaan ilman putkia ja sylinterit porattu suoraan lohkoon

Syynä että saadaan kompaktimpi rakenne

Tulee siis lyhyempi moottori.. Kuluu vähemmän materiaalia lohkon valmistukseen.. Pitäisin tuollaisessa erityisen hyvän huolen hyvästä korroosiot estävästä jäähdytysnesteestä ja kunnollisesta esilämmityksestä kylmillä keleillä ennen käynnistyksiä. Tuplaisin öljynvaihdot myös. Sylinterien välit on ratki hyvin herkästi tuolla valmistusreseptillä.
Ehkä jossain generaattori- ja kaivinkonekäytössä tuollainen kestää ihan kohtuullisesti, kun ei kierroksilla ja ylikuumentumisilla rääkätä kuin jotakin keväthelteessä savimuokkausta tekevää Majoria..
[/quote
En tiedä vai muistanko väärin. että kun 1960-luvulla tuli uusi tonnisarjan Ford-mallisto, niin niissä oli tämä suoraan lohkoon tehty poraus. Kun ongelmia tuli, tehtiin poraus ja kuiva putki sisään. Ongelmia oli ilmeisesti siinä, että lohkot alkoi vetelemään ja sylinterit soikeita, Ilmeisesti niitä ei valun jälkeen "vanhannettu" riittävän kauan. Ja tänä nykyisenä aikana kun kaikki pitää tapahtua heti, niin juuri tuo voi tulla ongelmaksi. Laivamoottoreiden lohkojakin "lojuu" tuolla Vaasassa aina jonkun aikaa ennen kuin aletaan työstämään. No, aika näyttää kuinka tässäkin sitten käy.

[Tumppi 865]

tonnisarjan Ford-mallisto, niin niissä oli tämä suoraan lohkoon tehty poraus. Kun ongelmia tuli, tehtiin poraus ja kuiva putki sisään. Ongelmia oli ilmeisesti siinä, että lohkot alkoi vetelemään ja sylinterit soikeita, Ilmeisesti niitä ei valun jälkeen "vanhannettu" riittävän kauan.

Foortissa suoraan lohkoon poratut sylinterit, ja niitten ongelma huokonen valu, jolloin jäähynesteet vuotaa sylinterin puolelle/öljyn sekaa. Noita lohkoja putkitettii jo tehtaalla.

Massikka/Perkinssi taas kuivaputki, mut lohkon eläminen aiheuttanu noita soikeita sylinterejä, ja sitämyöten öljynkulutus ym ongelmaa.

Yleisesti märkäputkellakin tuota alapään nestevuotoa, mut helpompia korjata vaikka metässä.

[jussi77]

Osiahan tuossa uudessa rakenteessa on huomattavasti vähemmän eli kokoonpano nopeampaa ja vikapaikkojakin vähemmän.

[mauri]

En tiedä vai muistanko väärin. että kun 1960-luvulla tuli uusi tonnisarjan Ford-mallisto, niin niissä oli tämä suoraan lohkoon tehty poraus. Kun ongelmia tuli, tehtiin poraus ja kuiva putki sisään. Ongelmia oli ilmeisesti siinä, että lohkot alkoi vetelemään ja sylinterit soikeita, Ilmeisesti niitä ei valun jälkeen "vanhannettu" riittävän kauan. Ja tänä nykyisenä aikana kun kaikki pitää tapahtua heti, niin juuri tuo voi tulla ongelmaksi. Laivamoottoreiden lohkojakin "lojuu" tuolla Vaasassa aina jonkun aikaa ennen kuin aletaan työstämään. No, aika näyttää kuinka tässäkin sitten käy.

Kyllä niitä valettuja sylinterilohkoja on näkynyt varastoituina myös Linnavuoren tehtaanpihalla Nokian kaupungissa. Kun tuota ihmettelin niin kertoivat niiden olevan odottamassa valun jälkeisten jännitysten poistumista, sen jälkeen sitten koneistetaan. Tämä oli mielestäni aikaa kun tekivät esimerkiksi 411 CS moottoreita. Eikös nämä olleet märkäputkilla?

[Masinisti2]

En tiedä vai muistanko väärin. että kun 1960-luvulla tuli uusi tonnisarjan Ford-mallisto, niin niissä oli tämä suoraan lohkoon tehty poraus. Kun ongelmia tuli, tehtiin poraus ja kuiva putki sisään. Ongelmia oli ilmeisesti siinä, että lohkot alkoi vetelemään ja sylinterit soikeita, Ilmeisesti niitä ei valun jälkeen "vanhannettu" riittävän kauan. Ja tänä nykyisenä aikana kun kaikki pitää tapahtua heti, niin juuri tuo voi tulla ongelmaksi. Laivamoottoreiden lohkojakin "lojuu" tuolla Vaasassa aina jonkun aikaa ennen kuin aletaan työstämään. No, aika näyttää kuinka tässäkin sitten käy.

Kyllä niitä valettuja sylinterilohkoja on näkynyt varastoituina myös Linnavuoren tehtaanpihalla Nokian kaupungissa. Kun tuota ihmettelin niin kertoivat niiden olevan odottamassa valun jälkeisten jännitysten poistumista, sen jälkeen sitten koneistetaan. Tämä oli mielestäni aikaa kun tekivät esimerkiksi 411 CS moottoreita. Eikös nämä olleet märkäputkilla?

Minulla oli aikanaan puimuri Sampo 410 jossa Valmetin kuivaputki kone, en nyt muista kuinka nuo moottorien tyypit meni tuossa kirjanyhdistelmissä, Valmet- miehet kyllä tietää ja kertoo.

[mauri]

Minulla oli aikanaan puimuri Sampo 410 jossa Valmetin kuivaputki kone, en nyt muista kuinka nuo moottorien tyypit meni tuossa kirjanyhdistelmissä, Valmet- miehet kyllä tietää ja kertoo.

Täällä on aiemminkin tätä käsitelty. Mieleeni on jäänyt että A ja B oli kuivilla ja uudemmat C ja D märkäputkisia. Taisi olla 411 DS kun tehtaan koekäytössä laittoivat meille tulleen koneen jäähdytysletkut niin ettei vesi kiertänyt, useamman minuutin se kävi 40 kW generaattori kuormana kunnes kilahti kiinni. Äkkiä ne sen kiinnileikanneen ykköspytyn kuntoon laittoi ja taas homma eteni.
Niin se S tarkoittaa turboahdettua (kuten Scaniallakin, Volvolla T) en muista mikä joskus käytetyn Comprex-ahtimen tunnus oli.

[poweri]

Korjaajat puhuu kahvilla että esim 680 sampossa availlaan vallun vuotavia putkia mutta punaisia perkinsejä ei tarvii availla.
Oli joku muuten rikkonut massikankin, oli laittanut ylipitkän öljynsutarin niin jalka murtui tärinästä ja öljyt ulos.

[Matsikka]

Korjaajat puhuu kahvilla että esim 680 sampossa availlaan vallun vuotavia putkia mutta punaisia perkinsejä ei tarvii availla.
Oli joku muuten rikkonut massikankin, oli laittanut ylipitkän öljynsutarin niin jalka murtui tärinästä ja öljyt ulos.

Meilläkin piti Sampon kone avata, vuotavien putkien takia.

[Matsikka]

Niin se S tarkoittaa turboahdettua (kuten Scaniallakin, Volvolla T) en muista mikä joskus käytetyn Comprex-ahtimen tunnus oli.

Olikohan se CX?

[RH 6]

Korjaajat puhuu kahvilla että esim 680 sampossa availlaan vallun vuotavia putkia mutta punaisia perkinsejä ei tarvii availla.
Oli joku muuten rikkonut massikankin, oli laittanut ylipitkän öljynsutarin niin jalka murtui tärinästä ja öljyt ulos.

Meilläkin piti Sampon kone avata, vuotavien putkien takia.

Tässä Valmetin putken tiivisteasiassa toteutuu kyllä se, että negatiiviset asiat muistetaan aina. Minun käsittääkseni 80-luvulla sattuneen tiiviste-epidemian jälkeen Valmetin sylinteriputken tiivisteet eivät ole olleet sen ongelmallisempia kuin minkään muunkaan märkäputkikoneen. Valmet huollossa työnjohtajana toiminut työkaveri piti moottoritehtaan korvauskäytäntöä reiluna, mutta se oli vaatinut oma-aloitteisuutta piirihuoltajilta. Hän oli soitellut oman alueen asiakkaille ja kertonut ongelmasta ja kysynyt onko halua tuoda traktori, metsäkone tms. laitettavaksi. Kuulemma parhaillaan 10 tuhatta tuntia ajettuihinkin koneisiin oli tullut takuuseen täydellinen korjaussarja eli toisin sanoen asiakas oli saanut aika olemattomilla kuluilla moottorin uudenveroiseksi. Jossain vaiheessa kai takuuseen oli enää saanut putki / mäntäsarjan ja tarvittavat tiivisteet.

Osa koneen omistajista saa kyllä isommat ongelmat ottaa omaan piikkiinsä. Nimittäin joillakin on täysituhojakin tullut ja tavallaan kun asia on ollut tiedossa ja toisaalta harvoin tiivistevaurio aivan hetkessä alkaa. Harmillinen vika sinällään jonka juurisyy on toki moottoritehtaalla.

[NH]

[
Tässä Valmetin putken tiivisteasiassa toteutuu kyllä se, että negatiiviset asiat muistetaan aina. Minun käsittääkseni 80-luvulla sattuneen tiiviste-epidemian jälkeen Valmetin sylinteriputken tiivisteet eivät ole olleet sen ongelmallisempia kuin minkään muunkaan märkäputkikoneen. Valmet huollossa työnjohtajana toiminut työkaveri piti moottoritehtaan korvauskäytäntöä reiluna, .

2000-luvun alkuvuosina eräs tuttu oli ostamassa käytettyä 80/90-luvun taitteen Valmetin traktorikaivuria pikkutilalleen.
Valmet putosi pois nopeasti, koska ensimmäinen yksilö, jota hän kävi katsomassa oli sekoittanut öljyn ja veden ilmeisen tiivistevuodon takia.
Paikallinen Valmet-huolto oli kehunut, että osat ovat halvat. Kysymykseen että mitä maksaa vaihtotyö oli kokonaisarvio ollut lähes 10 000 euroa ( vajaa puolet ehjän laitteen hinnasta ).


Totesi, että järkevämpää teettää kaivuuhommat muilla, hullun hommaa....

[RH 6]

No joo, ei millään valmistajalla takuukamppanja kestä kymmentä vuotta. Silloin kun kampanja oli voimassa, niin etenkin alkuun korvauskampanja oli ollut reilu.

Itse kyllä uskaltaisin ostaa Valmetin moottorin. Jos on huonoa vuosikertaa ja tietoa tehdystä remontista ei ole, niin tiivisteiden vaihto ei ole kummoinen homma. Tai sitten pitää edes jaksaa nostella mittatikkua silloin tällöin.

[Jammu]

Nuo tiivisteviat on kyllä hyvin tunnettuja, mutta kannattaako niistä näiden uusien koneiden yhteydessä paljoa puhua. Ollut sellainen käsitys, että sen jälkeen nuo Valtran moottorit ovat olleet hyvässä maineessa ja niitä asennetaan vaativiin kohteisiin

[Matsikka]

Mun -83 705 Vallun kone ei keriinny vuotamaan sylinterin tiivisteistä kun otettiin auki jossain 6500 tunnin paikkeilla. Silloin kuitenkin tiivisteet vaihrettihin ja laitettihin niihin kolmaskin tiiviste.

[Hannu08]

Tässä keskustelussa ei ole vielä tullut esille se, että tuon kokoluokan traktorit eivät aktiivikäytön jälkeen siirry pihatraktoreiksi tms. harrastekäyttöön.

Tai ainakin oletan 7,5 litraisen turbokoneen olevan tarpeettoman tehokas piha-aurailuun eikä polttopuusavottakaan tuollaisella kuullosta houkuttelevalta. Ainakaan pehmeässä maastossa.

Noissa on niin paljon elektroniikkaa yms. että niihin se taival pysähtyy. Moniin teollisuudenkaan järjestelmiin ei saa varaosia, kun ikää tulee tarpeeksi esim. PLC:t, moottorinohjaimet, virtalähteet saati sitten laitekohtaiset elektroniikkakortit.

[SamiT]

Kyllä nämä huipputekniset laitteet ajetaan kerran loppuun ja se on sitten siinä, osa puretaan varaosiksi muihin vastaaviin joilla jatketaan niiden yksilöiden käyttöikää jonkun verran ja viimeistään varmaanki 25v iässä alkavat olla jo kierrätetty kaikki.

[ch]

Traktorikaivurin kone on kyllä useasti työläämpi, kun se öljypohja ei ole niin hyvin tyrkyllä kuin tavallisessa traktorissa. Silti jossain kymppitonnissa on kyllä pakko olla ilmaa tai sit ihan oikeasti ympäristön purkutyö on oltava jokin belsebuubi työmaa. Pitääkin huomenissa kumartua oman malmikasan alle tutkimaan tilannetta sillä silmällä miten mahdollinen purku onnistuisi. Tuo 411CS siinäkin puksuttelee keulilla eikä kyllä tietoa ole onko aikoinaan avattu vai ei. Toki ollut melkein 90-luvun puoliväliin asti ammattikäytössä, niin ehkä siihen on ne paremmat kalut vaihdettu.

[Pataässä]

Minulla oli aikanaan puimuri Sampo 410 jossa Valmetin kuivaputki kone, en nyt muista kuinka nuo moottorien tyypit meni tuossa kirjanyhdistelmissä, Valmet- miehet kyllä tietää ja kertoo.

Täällä on aiemminkin tätä käsitelty. Mieleeni on jäänyt että A ja B oli kuivilla ja uudemmat C ja D märkäputkisia. Taisi olla 411 DS kun tehtaan koekäytössä laittoivat meille tulleen koneen jäähdytysletkut niin ettei vesi kiertänyt, useamman minuutin se kävi 40 kW generaattori kuormana kunnes kilahti kiinni. Äkkiä ne sen kiinnileikanneen ykköspytyn kuntoon laittoi ja taas homma eteni.
Niin se S tarkoittaa turboahdettua (kuten Scaniallakin, Volvolla T) en muista mikä joskus käytetyn Comprex-ahtimen tunnus oli.

CX. Comprex-ahtimia on käytetty esimerkiksi Valmet 1203 -maataloustraktoreissa.

[Make]

Jos noita vanhoja muistellaan niin alkupään 3000 sarjan Ferkuja leikkasi uutena kiinni kun oli soikeat sylinterit. Taisi olla turhan nuorena koneistetuja lohkoja