Hakkuiden tekeminen saaressa
-
- Viestit: 7808
- Liittynyt: Ke Joulu 25, 2019 9:02 pm
- Paikkakunta: Tuusula
- Viesti:
Hakkuiden tekeminen saaressa
Ketju tehty toisen ketjun puhtaanapitoa varten.
Olkaa hyvät ja jatkakaa vääntöä täällä:
Olkaa hyvät ja jatkakaa vääntöä täällä:
-
- Viestit: 6376
- Liittynyt: Ma Touko 12, 2014 10:35 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Ei mulla mitään harhoja ole. harhoja on yleensä niillä joilla ei metsää ole.steami kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 5:47 pmEikö pitäisi pysyä todellisuudessa, eikä luoda omaa harhaista käsitystä asioista?Talumees kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 10:44 amSellaisen käsityksen sun kirjoituksista saa...
Minä sentään "muistelen" oikeansuuntaisesti.. Minun muistelut eivät ole harhaisia, kuten myöhemmin toin esille.
Jätin tuon lausumasi"Älä muistele enempää... " huomiotta, koska tajusin heti
harhaisen käsityksesi metsäasioissa...
Omia metsiä hoidetaan suunnitelman mukaisesti ja esim. ensiharvennukset on yleensä n. 20 vuotiaissa metsissä. Siitä sitten kasvatushakkuita kunnes päätehakkuu koittaa...
Lahopuuta kasvattakoot ne jotka sitä haluaa palvoa.
Talviaika on NORMAALIAIKA, kesä aika ryssänaika!
-
- Viestit: 10741
- Liittynyt: Su Tammi 01, 2006 5:01 pm
- Paikkakunta: Kanta-Häme
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Minulla on pieni, vajaan puolen hehtaarin metsäinen tila mökkeineen saaressa, mutta niin pieni, ettei sitä metsätalouteen käytetä. Saunapuita sieltä tehdään, mutta kasvaa se kuitenkin niin paljon enemmän kuin mitä tuvan uunissa ja kiukaassa kuluu. Enemmän pitäisi hakata, että tulisi tilaa uudelle kasvulle ja pysyisi metsä hyväkuntoisena.steami kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 5:13 pmNo en nyt sanoisi, että ilo silmälle. Saaren sisäosa usein hakattu paljaaksi. Rantaviivalle jätetty "suojametsä".Tumppi 865 kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 10:36 am Saaria on monen kokosia, ja kyllä se hoidettu saarimettä on ilo myös silmälle.
Onhan noita lähes läpipääsemättömiä ryteikköjä mantereellakin ihan joka puolella, jos haluaa sellasta katella?!
Naapuritila on kaupungin omistama. Tekivät siellä harvennushakkuun noin 30 vuotta sitten. Nyt se olisi päätehakkuukypsää, lähinnä järeää kuusitukkia, mutta jonkin verran mäntyäkin tulisi. Jos (kun) rantaan suojavyöhykkeen jättävät, niin minua ei haittaisi yhtään sen päätehakkuu.
Valtra-Valmet-Massey-Ferguson-Mercedes-Benz
-
- Viestit: 1284
- Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Itselläni ei ole saarimetsää. Mutta muutaman saarihakkuun olen nähnyt. Ehkä helpoin oli 10m vesimatkan takana, 30ha saari joka päätehakattiin kokonaan. Naapuri jäädytti tien salmen yli ja puut sitä kautta pois. Toinen hakkuu useammassa saaressa ja kahden kilometrin jäätie. Aika hurjan näköistä katsoa rannalta kun rekka nousee kuin montusta täydessä lastissa.
Jäätien tekeminen on oma taiteenlajinsa. Kaikki työvaiheet ja sääolosuhteet kirjataan tarkkaan ylös. Lisäksi jäätiellä on 20 km/h nopeusrajoitus jotta veden paine ei rikkoisi jäätä rannasta. Eihän ne kauniita ole, jos vertaa hakkaamattomaan. Mutta kuuluu elinkeinon luonteeseen Suomen oloissa.
Jäätien tekeminen on oma taiteenlajinsa. Kaikki työvaiheet ja sääolosuhteet kirjataan tarkkaan ylös. Lisäksi jäätiellä on 20 km/h nopeusrajoitus jotta veden paine ei rikkoisi jäätä rannasta. Eihän ne kauniita ole, jos vertaa hakkaamattomaan. Mutta kuuluu elinkeinon luonteeseen Suomen oloissa.
-
- Viestit: 1424
- Liittynyt: To Maalis 17, 2016 9:55 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kauneus katoavaista, mutta metsässä on se hyvä puoli, että se kasvaa uudestaan. Melko nopeastikin, jos niikseen tulee. Panin kesällä merkille lähistölle ilmaantuneen 2-3 hehtaarin hakkuuaukon. Siinä mitään erikoista muuten ole, mutta olen vuonna 1969 puinut samalta paikalta viimeiset ohrat.Jalmari Kolu kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 7:22 pm Eihän ne kauniita ole, jos vertaa hakkaamattomaan. Mutta kuuluu elinkeinon luonteeseen Suomen oloissa.
-
- Viestit: 8207
- Liittynyt: Su Loka 30, 2011 7:09 pm
- Paikkakunta: E-karjala
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Jep. Pahimmat ns luonnonsuojelijat kun eivät näe kun just senhetkisen tilanteen, eikä näe mitä on huomenna, saatika ylihuomisee, ja muutenkin vaan näkevät aukkohakkuut eikä mitää muuta hoitotoimia jolla metsä saadaan voimaan hyvin. Tälläset tyypit vielä pääsevät mukaa politiikkaan ja sitäkautta ajamaa omaa olematonta näkemystä!?metsässä on se hyvä puoli, että se kasvaa uudestaan. Melko nopeastikin, jos niikseen tulee.
Nykynen metsätalous kuitenkin ottaa luonnon monipuolisuuden huomioon, eikä sitä luonnon ryteikköä tarvi joka hehtaarilta silti löytyä, ja sitä ryteikköä kuitenkin riittää vaikka metsiä hoidetaankin.
Ois suomessakin melko ankeempaa elo ollu, jos metsiä ei olis saanu käyttää teollisesti, eikä edes omaan käyttöön esim talon ja muitten rakennusten rakennusaineena!?
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Nykyinen metsätalous on kestämättömällä pohjalla. Yksityiset maanomistajat hoitavat metsiään hiukan paremmin, mutta valtio, kunnat ja suurmetsänomistajat toimivat metsissään kuin sika vatukossa.Tumppi 865 kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 11:19 pmJep. Pahimmat ns luonnonsuojelijat kun eivät näe kun just senhetkisen tilanteen, eikä näe mitä on huomenna, saatika ylihuomisee, ja muutenkin vaan näkevät aukkohakkuut eikä mitää muuta hoitotoimia jolla metsä saadaan voimaan hyvin. Tälläset tyypit vielä pääsevät mukaa politiikkaan ja sitäkautta ajamaa omaa olematonta näkemystä!?metsässä on se hyvä puoli, että se kasvaa uudestaan. Melko nopeastikin, jos niikseen tulee.
Nykynen metsätalous kuitenkin ottaa luonnon monipuolisuuden huomioon, eikä sitä luonnon ryteikköä tarvi joka hehtaarilta silti löytyä, ja sitä ryteikköä kuitenkin riittää vaikka metsiä hoidetaankin.
Ois suomessakin melko ankeempaa elo ollu, jos metsiä ei olis saanu käyttää teollisesti, eikä edes omaan käyttöön esim talon ja muitten rakennusten rakennusaineena!?
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kun joku metsänomistaja päättää hakkuutta saarimetsää, lähtee siihen mukaan yleensä useita metsänomistajia. Kun tilaisuus saarihakkuisiin tulee, otetaan sieltä kaikki mahdollinen saatavissa oleva puusto, ja vähä ylikin. Jälki on sen mukaista.Jalmari Kolu kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 7:22 pm Itselläni ei ole saarimetsää. Mutta muutaman saarihakkuun olen nähnyt. Ehkä helpoin oli 10m vesimatkan takana, 30ha saari joka päätehakattiin kokonaan. Naapuri jäädytti tien salmen yli ja puut sitä kautta pois. Toinen hakkuu useammassa saaressa ja kahden kilometrin jäätie. Aika hurjan näköistä katsoa rannalta kun rekka nousee kuin montusta täydessä lastissa.
Jäätien tekeminen on oma taiteenlajinsa. Kaikki työvaiheet ja sääolosuhteet kirjataan tarkkaan ylös. Lisäksi jäätiellä on 20 km/h nopeusrajoitus jotta veden paine ei rikkoisi jäätä rannasta. Eihän ne kauniita ole, jos vertaa hakkaamattomaan. Mutta kuuluu elinkeinon luonteeseen Suomen oloissa.
-
- Viestit: 552
- Liittynyt: Ke Touko 01, 2013 3:39 pm
- Paikkakunta: Pohjois-Karjala
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Maanviljely se vasta rumaa onkin, valtavat alat tuhotaan joka vuosi muokkaamalla eri tavoin. Jos keväällä jotain kylvetäänkin niin syksyllä viimeistään puidaan ja taas myllätään maata, hyi kun on rumaa ja tuhoaa kauniin luonnon ja sama toistuu joka vuosi.
Näin pienviljelijänä näen metsän hoidon aika samana kuin viljelyn, elämän kierto kasvun ja 'kuoleman' välillä. Asiat tapahtuu vaan hitaammin. Vuosikymmenissä kuukausien sijaan. Aukoksi hakattu ruma aukko on kuitenkin 'elävämpi' kuin myrkytetty tai mustaksi muokattu pelto, molempiin syntyy uutta 'elämää' kunnes aikanaan taas korjataan ja alkaa 'alusta'.
Metsänhoidossa on varmasti parannettavaa monimuotoisuuden sun muun suhteen mutta luotan tutkijoiden tutkivan ja kehittävän toimivia keinoja jotka aikanaan otetaan käyttöön, onhan noita sääntöjä aina vähän muuteltu kerrallaan.
Näin pienviljelijänä näen metsän hoidon aika samana kuin viljelyn, elämän kierto kasvun ja 'kuoleman' välillä. Asiat tapahtuu vaan hitaammin. Vuosikymmenissä kuukausien sijaan. Aukoksi hakattu ruma aukko on kuitenkin 'elävämpi' kuin myrkytetty tai mustaksi muokattu pelto, molempiin syntyy uutta 'elämää' kunnes aikanaan taas korjataan ja alkaa 'alusta'.
Metsänhoidossa on varmasti parannettavaa monimuotoisuuden sun muun suhteen mutta luotan tutkijoiden tutkivan ja kehittävän toimivia keinoja jotka aikanaan otetaan käyttöön, onhan noita sääntöjä aina vähän muuteltu kerrallaan.
-
- Viestit: 1552
- Liittynyt: Ma Kesä 09, 2014 10:35 pm
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Näin on. Jos asiaa katsellaan maailman mittakaavassa, näillä nurkilla ollaan kumminkin ihan kärkikastissa hakkuun jälkeisessä uudistamisessa ja siitä hetkestä alkavassa hoito ja kasvatus prosessissa.Tumppi 865 kirjoitti: ↑Pe Syys 23, 2022 11:19 pm Nykynen metsätalous kuitenkin ottaa luonnon monipuolisuuden huomioon, eikä sitä luonnon ryteikköä tarvi joka hehtaarilta silti löytyä, ja sitä ryteikköä kuitenkin riittää vaikka metsiä hoidetaankin.
Ja se paljon puhuttu ja haluttu hiilensidonta tapahtuu nimen omaan nuorissa kasvavissa metsissä. Ei siellä vanhassa aarniometsässä, jossa kasvu on loppu ja siirrytään pikkuhiljaa lahoamisen puolelle, jolloin hiili alkaa taas vapautua ilmakehään.
Periaatteessa ite pitäisin tätä kotosuomen metsien pieneksi pirstoutunutta omistusrakennetta varsin onnistuneena järjestelmänä. Pienet omistajat hakkaa pieniä aukkoja isot isoja. Eli tällä nykyisellä mallilla suomen metsien hoito on tavallaan jo lähes kauttaaltaan jatkuvaa kasvatusta.
Metsäasioissa pitää asiaa vaan katsoa hieman laajemmalla linssillä, kun yksittäistä puuta tai yksittäistä neliömetriä.
Vaikkapa sadan hehtaarin ikkunassa jatkuvan kasvatuksen malli täytyy hienosti. On aukkoa, taimikkoa, vanhaa metsää ja kaikki siltä väliltä.
Mitä tuohon itse saariasiaan tulee, ni pitäisin saaren kokoa olennaisena asiana. Jos saari on kooltaan alle 5ha vois olla viisaampaa jättää päätehakkaamatta. Ehkä jotain pienimuotoista omatoimista hoitoharvennusta ja maisemahakkuuta.
Suuremmissa jo kymmenien hehtaarien saarissa en pitäis muutamien hehtaarien uudistusalaa ja kooltaan isompiakaan harvennuksia enää pahana asiana.
Kokoluokassa sadan hehtaarin saari ei enää rajoitteita metsänhoidollisessa mielessä.
Toki kaikissa hakkuissa joita tehdään maisema-aroissa kohteissa tulee suunnitteluun kiinnittää huomiota. Eli koko saaren parturointi kerralla tasaseks, vaikka se olis kustannumielessä paras vaihtoehto, ei yleensä ole muilla arvoilla mitattaessa hyvä juttu.
-
- Viestit: 170
- Liittynyt: Ke Huhti 14, 2021 1:51 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kuinkahan paljon metsää on pilattu jättämällä se hoitamatta ?
-
- Viestit: 1001
- Liittynyt: Ti Loka 29, 2013 8:33 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kävin tuossa torstaina käveleskelemässä Repoveden kansallispuistossa, siellä oli paikkapaikoin suuria kuusia kaatuneena maahan varmaankin lähemmäs 100/ha, puut olivat sikinsokin kävelyreitin poikki, puiston hoitajat olivat käyneet moottorisahoilla pätkimässä polun poikki olevat puut pois, jotenkin muistui mieleen siinä kävellessä tämä nykyinen energiatilanne!
Samoin mietiskelin että tälläinenkö se oikea metsä sitten pitäisi olla?
Miksi sitten polun poikki olevat puut on pätkitty pois, jos ne kuuluu oikeaan metsään?
Samalla retkellä sitten näin kaksi puistonhoitajaa kuormaamassa painekyllästettyä lankkua mönkijän kärriin, mietin miten ne painekyllästetyt puut sitten kuuluvat kansallispuistoon?
Tietystihän ne maahan kaatuneet puut olivat sellaisissa paikoissa, ettei niitä saisi sieltä poiskaan kuin hevosella talvikelissä
Kuinkahan nuo päättäjät ovat sen järjestäneet, ettei nuo maapuut lisää hiilidioksidipäästöjä?
Taas mentiin ohi otsikon, alue ei ollut missään saaressa!
Valmet 361 -63 (ex)
David Brown 885 -73
Hollola
David Brown 885 -73
Hollola
-
- Viestit: 15654
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:57 pm
- Paikkakunta: LOHJA, MUURLA
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Se tiedetään, että yli-ikäinen metsä ei enää sido hiiltä, vaan on tasapainossa, maatuvan aineksen ja kasvavan aineksen määrillä.
On siis eduksi, että siitä kohta maatuvasta jakeesta otetaan energia hyötykäyttöön ja palautetaan kivennäiset takaisin. Paremmin vielä hiilinielu toimisi jos puutavara käytettäisiin jopa satoja vuosia kestäväksi hiilivarastoksi rakennelmiin, esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Suomessa kun ei 350-400 vuotta sitten juurikaan ollut jättiläispuita sitältäviä "ikimetsiä", vaan puutavara käytettiin laivanrakennuspuiksi, tervanpolttoon ja puuhiilen valmistamiseen. Loput kaskettiin ruuantuotantoon.
Kaupunkilainen vihreäksi tunnustautuva nuorisojoukko on yksinkertaisesti lapsellista, on todennäköisesti elänyt eliitin elämää lapsesta asti, eikä viisaudessaan ole tullut ajatelleeksi, että se hänen ikioma säästöpuunsa on silti hakattu Indonesiassa Kiinassa, Brasiliassa, ja ihan missä tahansa muualla, vaan NIMBY.
-SS-
On siis eduksi, että siitä kohta maatuvasta jakeesta otetaan energia hyötykäyttöön ja palautetaan kivennäiset takaisin. Paremmin vielä hiilinielu toimisi jos puutavara käytettäisiin jopa satoja vuosia kestäväksi hiilivarastoksi rakennelmiin, esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Suomessa kun ei 350-400 vuotta sitten juurikaan ollut jättiläispuita sitältäviä "ikimetsiä", vaan puutavara käytettiin laivanrakennuspuiksi, tervanpolttoon ja puuhiilen valmistamiseen. Loput kaskettiin ruuantuotantoon.
Kaupunkilainen vihreäksi tunnustautuva nuorisojoukko on yksinkertaisesti lapsellista, on todennäköisesti elänyt eliitin elämää lapsesta asti, eikä viisaudessaan ole tullut ajatelleeksi, että se hänen ikioma säästöpuunsa on silti hakattu Indonesiassa Kiinassa, Brasiliassa, ja ihan missä tahansa muualla, vaan NIMBY.
-SS-
-
- Viestit: 818
- Liittynyt: Su Joulu 30, 2012 11:20 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Samoin täällä ,asun kansallispuiston rajalla ja sinne tuodaan vuosittain kuormaautolla nuotiopuita yli sadankilometrin päästä ,kuitenkin nuotiopaikkojen läheisyydessä nuotioon sopivaa lahopuuta riittäisi maailmanloppuun asti eikä siitä tarvitsisi käyttää kuin promillen luokkaa oleva määrä ja samalla säästyisi kuormaauton polttamat sadat polttoaine litrat järkevämpään käyttöön.
-
- Viestit: 9812
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Näinhän se on. Hiiltä pystyy varastoimaan rakennuksiin pitkäksi aikaa ja hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä varmasti. Lisäksi tuhkalannoitusta voisi tehostaa huomattavasti, nythän voimalaitoksista ajetaan tuhka tienpohjiin tai läjitetään jonnekkin. Puun tuhkassa ei taida olla haitallisia raskasmetalleja juurikaan.-SS- kirjoitti: ↑La Syys 24, 2022 11:37 am Se tiedetään, että yli-ikäinen metsä ei enää sido hiiltä, vaan on tasapainossa, maatuvan aineksen ja kasvavan aineksen määrillä.
On siis eduksi, että siitä kohta maatuvasta jakeesta otetaan energia hyötykäyttöön ja palautetaan kivennäiset takaisin. Paremmin vielä hiilinielu toimisi jos puutavara käytettäisiin jopa satoja vuosia kestäväksi hiilivarastoksi rakennelmiin, esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Suomessa kun ei 350-400 vuotta sitten juurikaan ollut jättiläispuita sitältäviä "ikimetsiä", vaan puutavara käytettiin laivanrakennuspuiksi, tervanpolttoon ja puuhiilen valmistamiseen. Loput kaskettiin ruuantuotantoon.
Kaupunkilainen vihreäksi tunnustautuva nuorisojoukko on yksinkertaisesti lapsellista, on todennäköisesti elänyt eliitin elämää lapsesta asti, eikä viisaudessaan ole tullut ajatelleeksi, että se hänen ikioma säästöpuunsa on silti hakattu Indonesiassa Kiinassa, Brasiliassa, ja ihan missä tahansa muualla, vaan NIMBY.
-SS-
-
- Viestit: 22726
- Liittynyt: Pe Tammi 08, 2010 10:39 pm
- Paikkakunta: Juupajoki
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
"Suomi on tuhansien järvien maa"
Tuhansia järviä, miljoona saarta? Ei jokainen saari ole mitenkään automaattisesti ainutlaatuinen vaan ihan normaalin maankäytön ja metsätalouden piirissä. Metsälaki ja alalla toimivien laatujärjestelmät ja sertifiointi huolehtikoon, että lakikohteet jää rauhaan ja rantoihin jää riittävää kaistaa.
Suomessa on myös huomattavaia aloja suojeltu julkisesti ja yksityisesti. Metästiloja, saariakin sisältäviä, on myynnissä. Jokainen laajempaa suojelua halajava ostakoon tiloja ja suojelkoon.
Rohkenen epäillä, että valtio, siis metsähallitus olisi jotenkin huonompi metsätalouden harjoittaja ja ettei toiminta ole kestävällä pohjalla. Suojelun lisäksi mm kulotetaan säännöllisesti joka on tärkeä toimi lajistolle jonka monimuotoisuutta ja säilymnistä metsäpalot edellyttävät.
Suomessa yleisin metsämaapohjan laji lienee podsolimaannos, kivennäismaata siis. Sellainen maa ei juuri koskaa hyödy tuhkalannoituksesta vaan puiden kasvu kirkuu typpeä. Toki puolukka ja mustikka tykkää hyvää, mutta tuhkan levittely sellaiseen metsään on löpön ja ajan tuhlausta. Ennemmin kivennäismaalta korjattujen puiden tuhkat kannattaa sirotella pelloille. Turvemaalla kasvava metsä sen sijaan kaipaa sitä tuhkalannoistusta. Toki soilla harjoitettu metsätalous jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä..
Vanhasta metsästä ei kannata toivoa hiilimuseota. Nykyisellään se toimii johonkin ikään asti. Vanha luonnontilainen metsä ei kyllä ole mitenkään kovin tiheä, pikemmin harva ja jossain kohtaa uudistuu pikku aukoistaan joista vanhat puut ovat kuolleet ja alhaalla alkaa olla riittävää valoa taimikolle. Paljon tiheämpi metsä on päätehakkuukypsä vanha talousmetsä tai talouskäytössä oleva metsä joka odottaa päätehakkuuta ja hoitotoimet laiminlyöty muutama t viime vuosikymmenet.
Jos minä omistaisin järeää vanhaa metsää, siinä melko todennäköisesti olisi järeää ellei ylijäreää kuusta. Ne kuuset pitäisi tämänhetkisen arvelun valossa saada sieltä piakkoin pois, ilmastonmuutoksen edetessä kuusi on häviäjä joten sillä on kohta asema polttopuuvärkkinä - kuivuus ja olojen vaihtelu altistaa taudeille ja kirjanpainajalle. Sen jälkeen kuuset on vielä hetken pystyssä.
Metsässä suurin osa ravinteita puissa on neulaisissa. Siksi hakkuutähteiden ajo pois metsästä on kyseenalaista. Tuhkana kaikkea ei saa palautettua. Jos taas ajatellaan hiilen sidontaa, iso sidottava hiilimäärä edellyttää isoa biomassan määrää - tarkoittaa siis järeää hyvässä kasvussa olevaa metsää, ei taimikkoa, jolla suuri hiilensidontanopeus kyllä löytyy, mutta biomassan määrä on pieni - ei ole paljoakaan mihin sitä sitoa. Vanha liki kasvunsa pysäyttänyt metsä on vain hiilivarasto. Iso osa hiilestä varastoituu myös maahan, jos lahoamisprosessit on isompia kuin puiden sidonta, metsä onkin hiilidioksidille lähde eikä nielu.
Eli itse näen niin että jos toivotaan metsän sitovan tupruttamamme hiilidioksidin, pitää metsiä käyttää ja hoitaa sekä käyttää puu pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentaminen. Suojelu ja museoiminen altistaa sille, että lahoamisen kautta sidottu hiili vapautuu nopeastikin. Kakkua ei siis voi syödä ja säästää, pitää syödä säästellen.
Tuhansia järviä, miljoona saarta? Ei jokainen saari ole mitenkään automaattisesti ainutlaatuinen vaan ihan normaalin maankäytön ja metsätalouden piirissä. Metsälaki ja alalla toimivien laatujärjestelmät ja sertifiointi huolehtikoon, että lakikohteet jää rauhaan ja rantoihin jää riittävää kaistaa.
Suomessa on myös huomattavaia aloja suojeltu julkisesti ja yksityisesti. Metästiloja, saariakin sisältäviä, on myynnissä. Jokainen laajempaa suojelua halajava ostakoon tiloja ja suojelkoon.
Rohkenen epäillä, että valtio, siis metsähallitus olisi jotenkin huonompi metsätalouden harjoittaja ja ettei toiminta ole kestävällä pohjalla. Suojelun lisäksi mm kulotetaan säännöllisesti joka on tärkeä toimi lajistolle jonka monimuotoisuutta ja säilymnistä metsäpalot edellyttävät.
Suomessa yleisin metsämaapohjan laji lienee podsolimaannos, kivennäismaata siis. Sellainen maa ei juuri koskaa hyödy tuhkalannoituksesta vaan puiden kasvu kirkuu typpeä. Toki puolukka ja mustikka tykkää hyvää, mutta tuhkan levittely sellaiseen metsään on löpön ja ajan tuhlausta. Ennemmin kivennäismaalta korjattujen puiden tuhkat kannattaa sirotella pelloille. Turvemaalla kasvava metsä sen sijaan kaipaa sitä tuhkalannoistusta. Toki soilla harjoitettu metsätalous jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä..
Vanhasta metsästä ei kannata toivoa hiilimuseota. Nykyisellään se toimii johonkin ikään asti. Vanha luonnontilainen metsä ei kyllä ole mitenkään kovin tiheä, pikemmin harva ja jossain kohtaa uudistuu pikku aukoistaan joista vanhat puut ovat kuolleet ja alhaalla alkaa olla riittävää valoa taimikolle. Paljon tiheämpi metsä on päätehakkuukypsä vanha talousmetsä tai talouskäytössä oleva metsä joka odottaa päätehakkuuta ja hoitotoimet laiminlyöty muutama t viime vuosikymmenet.
Jos minä omistaisin järeää vanhaa metsää, siinä melko todennäköisesti olisi järeää ellei ylijäreää kuusta. Ne kuuset pitäisi tämänhetkisen arvelun valossa saada sieltä piakkoin pois, ilmastonmuutoksen edetessä kuusi on häviäjä joten sillä on kohta asema polttopuuvärkkinä - kuivuus ja olojen vaihtelu altistaa taudeille ja kirjanpainajalle. Sen jälkeen kuuset on vielä hetken pystyssä.
Metsässä suurin osa ravinteita puissa on neulaisissa. Siksi hakkuutähteiden ajo pois metsästä on kyseenalaista. Tuhkana kaikkea ei saa palautettua. Jos taas ajatellaan hiilen sidontaa, iso sidottava hiilimäärä edellyttää isoa biomassan määrää - tarkoittaa siis järeää hyvässä kasvussa olevaa metsää, ei taimikkoa, jolla suuri hiilensidontanopeus kyllä löytyy, mutta biomassan määrä on pieni - ei ole paljoakaan mihin sitä sitoa. Vanha liki kasvunsa pysäyttänyt metsä on vain hiilivarasto. Iso osa hiilestä varastoituu myös maahan, jos lahoamisprosessit on isompia kuin puiden sidonta, metsä onkin hiilidioksidille lähde eikä nielu.
Eli itse näen niin että jos toivotaan metsän sitovan tupruttamamme hiilidioksidin, pitää metsiä käyttää ja hoitaa sekä käyttää puu pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentaminen. Suojelu ja museoiminen altistaa sille, että lahoamisen kautta sidottu hiili vapautuu nopeastikin. Kakkua ei siis voi syödä ja säästää, pitää syödä säästellen.
Suomi kuuluu länsimaihin
-
- Viestit: 1552
- Liittynyt: Ma Kesä 09, 2014 10:35 pm
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Oikeaoppisesti hakkutähdekasat on kesän yli hakkuualalla kuivumassa, jonka jälkeen ajetaan pirsiin. Tällöin suurin osa neulasista on jo pudonnut ja osa putoaa kuormakuksen ja varastokasaan ajon aikana.
Näin toimittuna suurin osa ravinteista jää alalle uuden metsän eväiks.
Lisäks ne liian vihreänä varastoon ajetut havut saattaa ruveta kuivumisen sijaan käymään ja kuumenemaan, eli kuivana pitäis kasaan saada.
-
- Viestit: 818
- Liittynyt: Su Joulu 30, 2012 11:20 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kyllä Jammu ja Arpe on oikeilla jäljillä,nykyisillä hakkuumäärillä ei Suomen metsät lopu mutta kun tarpeeks laitetaan suojelun piiriin joudutaan jäljelle jäänyttä hakkaamaan useammin .Hoidettu metsä kyllä kasvaa nykyään paremmin kuin joskus 40 luvulla riippuuko taivaalta tulevasta "saasteesta" vai typestä en tiedä,Itse olen istuttanut aukkoa metsäksi 70 luvulla ja nyt se kahden harvennuksen jälkeen odottaa päätehakkuuta.rajan toisella puolella on metsää jota ei ole hakattu kai koskaan ja nyt se mätänee pystyyn ,sieltä ei ole koskaan saatu mitään tuloa eikä varmaan tulla saamaankaan .Marjat ja sienetkin on noukittu hakatun ja hoidetun metsän puolelta,hakkaamattoman ja hoitamattoman metsän osalla kun niitä ei ole .
-
- Viestit: 2246
- Liittynyt: La Helmi 22, 2020 8:52 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Minä toivon että asiat Suomessa olisivat jatkossakin niin, että jokainen saa tehdä omaisuudelleen, niin metsälle kuin muullekin, ihan mitä haluaa, tietenkin lain ja asetusten puitteissa, eikä muiden ihmisten tulisi puuttua tähän tekemiseen, mikäli lakia ei rikota. Välillä tuntuu hieman siltä, että innokkaimmat metsän suojelijat eivät itse omista lainkaan maata tai metsää, en sitten tiedä miten on totuus ja tilastot tuon asian kanssa.
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Joskus tuntuu, että luonnolle olisi parempi, kun ei tehtäisi mitään. Antaisi luonnon hoitaa metsän uudistaminen... Eikä mentäisi kaatamaan niitä koivuja, jotka nopeampana kasvajana valtaavat ilmatilan kuusilta ja männyiltä.. Mitä pahaa ne koivut on tehnyt, kun ne pitää käydä kaatamassa ... ?
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ahrefs [Bot], Kuuskakkone ja 73 vierailijaa