Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
-
- Viestit: 5847
- Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 5:14 pm
- Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Ei mikään toimintaperiaate ole toistaan huonompi. Kaiken perusta on huolellinen suunnittelu ja mitoitus.
Tylsää mutta näin se vain on.
Tylsää mutta näin se vain on.
-
- Viestit: 1539
- Liittynyt: Ke Helmi 21, 2007 7:32 pm
- Paikkakunta: rauma
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Kyllähä se hihna jakopää on tottavieköön halpa valmistaa. Pyörät tehhää joteki muottiin puristamalla pellistä. Liekkö ees keskireikä koneistettu. Ainooks patannukseks jää todella helppo vaihto ja kohtuullinen hlnta.
-
- Viestit: 2713
- Liittynyt: Ke Heinä 12, 2006 5:29 pm
- Paikkakunta: Petäjävesi
- Viesti:
-
- Viestit: 6624
- Liittynyt: Pe Helmi 17, 2006 12:00 pm
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Onko polttomoottoreissa käytetty höyrykoneista tuttua luistiventtiilirakennetta? Saattaa pakokaasut olla hankalia verrattuna puhtaasta vedestä tehtyyn höyryyn verrattuna.
Ai niin, kaksitahtimoottorien huuhtelu, eikös niissä mäntä toimi luistina.
Toimisiko luistit nelitahtikoneissa?
-
- Viestit: 10594
- Liittynyt: To Maalis 15, 2007 1:36 pm
- Paikkakunta: Uusimaa
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
2t-moottoreissa, esim moottoripyörän sellaisissa on käytetty luistilevyrakennetta. Esim 70/80-luvun 100 kuutiosessa Kawasaki kevytmoottoripyörässä.mauri kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 1:34 pmOnko polttomoottoreissa käytetty höyrykoneista tuttua luistiventtiilirakennetta? Saattaa pakokaasut olla hankalia verrattuna puhtaasta vedestä tehtyyn höyryyn verrattuna.
Ai niin, kaksitahtimoottorien huuhtelu, eikös niissä mäntä toimi luistina.
Toimisiko luistit nelitahtikoneissa?
https://bikez.com/motorcycles/kawasaki_ ... 7_1976.php
Parempi vääntö, mutta leveämpi ja monimutkaisempi moottori. Luistilevy oli moottorin oikeassa kyljessä.
-
- Viestit: 2713
- Liittynyt: Ke Heinä 12, 2006 5:29 pm
- Paikkakunta: Petäjävesi
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Näistä kummajaisista puheenollen; pyörivä sylinteriputki toimii luistina. Nelitahtikone.
file:///C:/Users/ari-p/Downloads/rcv.pdf
file:///C:/Users/ari-p/Downloads/rcv.pdf
-
- Viestit: 3569
- Liittynyt: Ke Maalis 01, 2017 2:09 am
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Rotaxin ”isommat” kaksipyttyiset 2-T kelkan moottorit oli myös kiertoluistilla 80-luvun puolivälistä 2000-luvulle saakka…NH kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 2:26 pm2t-moottoreissa, esim moottoripyörän sellaisissa on käytetty luistilevyrakennetta. Esim 70/80-luvun 100 kuutiosessa Kawasaki kevytmoottoripyörässä.mauri kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 1:34 pmOnko polttomoottoreissa käytetty höyrykoneista tuttua luistiventtiilirakennetta? Saattaa pakokaasut olla hankalia verrattuna puhtaasta vedestä tehtyyn höyryyn verrattuna.
Ai niin, kaksitahtimoottorien huuhtelu, eikös niissä mäntä toimi luistina.
Toimisiko luistit nelitahtikoneissa?
https://bikez.com/motorcycles/kawasaki_ ... 7_1976.php
Parempi vääntö, mutta leveämpi ja monimutkaisempi moottori. Luistilevy oli moottorin oikeassa kyljessä.
-
- Viestit: 1906
- Liittynyt: Su Touko 19, 2013 12:41 am
- Paikkakunta: JKL
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Sabre napier
Tuossa yksi pätkä sen pyörivistä sylintereistä:
https://www.youtube.com/watch?v=e7gW_sBrqxo
Tuossa yksi pätkä sen pyörivistä sylintereistä:
https://www.youtube.com/watch?v=e7gW_sBrqxo
-
- Viestit: 981
- Liittynyt: Ma Tammi 02, 2006 9:54 am
- Paikkakunta: Pirkanmaa
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Kun aiheesta olivat ensimmäiset uutiset, niin silloin mietin, että mistä oikein on kyse.
Jos auton moottoritilassa oleva kohtuullisen hyvin suojattu kotelo on täynnä jotain punertavaa pölyä, niin se tuskin olisi oktomursketta. Jos olisi ollut, niin ainakin ilman suodattimien olisi pitänyt olla täynnä sitä. Samoin esim. tien varteen ripustetun pyykin olisi pitänyt vaihtaa väriä (siis jos ei alkuaan punaruskeaa).
Myös se, että outo vaurioiden aiheuttaja tuntui uutisten perusteella olevan valikoiva moottorimallien suhteen, herätti epäilyksiä.
Mietinkin, että olisiko mukana jokin kemiallinen komponentti. Eli tiestä (tms.) irtoava pöly jotenkin reagoisi hihnapyörien kanssa, jos sen materiaalikoostumus ja rakenne on otollinen vieraan aineen hyökkäykselle. Se voisi selittää valikoivuuden (jos sellaista nyt oli, noista uutisista ja huhuista ei oikein voi olla varma).
Ja voihan siitä hihnasta irrota jotakin reaktioon osallistuvaa. Tai sitten hienoinen oktomurske on reagoinut tai muuten tarttunut tukevasti hihna pintaan ja tehnyt siitä hiomanauhan.
Pikaisella uuden uutisen läpiluennalla olin ymmärtäväni, että suurin osa siitä kotelon sisällä olleesta pölystä oli hihnapyörien korroosiotuotetta. Oktomursketta oli niin vähän, että sen analysointi oli haastavaa.
Itsellä käyttöautona hihnalla varustettu malli, n. 325 tkm ajettu.
Ei kai se periaate ole ratkaiseva, vaan toteutus. Kunnolla voideltu kaksirivinen rullaketju oli kestävä, paitsi Ladoissa sen värinänvaimennus tapasi pettää ja sitten alkoi rallatus. Nykyään taitaa suosiossa olla levykimppuketju nokilla (mikä lie virallinen nimi?).
Jos auton moottoritilassa oleva kohtuullisen hyvin suojattu kotelo on täynnä jotain punertavaa pölyä, niin se tuskin olisi oktomursketta. Jos olisi ollut, niin ainakin ilman suodattimien olisi pitänyt olla täynnä sitä. Samoin esim. tien varteen ripustetun pyykin olisi pitänyt vaihtaa väriä (siis jos ei alkuaan punaruskeaa).
Myös se, että outo vaurioiden aiheuttaja tuntui uutisten perusteella olevan valikoiva moottorimallien suhteen, herätti epäilyksiä.
Mietinkin, että olisiko mukana jokin kemiallinen komponentti. Eli tiestä (tms.) irtoava pöly jotenkin reagoisi hihnapyörien kanssa, jos sen materiaalikoostumus ja rakenne on otollinen vieraan aineen hyökkäykselle. Se voisi selittää valikoivuuden (jos sellaista nyt oli, noista uutisista ja huhuista ei oikein voi olla varma).
Ja voihan siitä hihnasta irrota jotakin reaktioon osallistuvaa. Tai sitten hienoinen oktomurske on reagoinut tai muuten tarttunut tukevasti hihna pintaan ja tehnyt siitä hiomanauhan.
Pikaisella uuden uutisen läpiluennalla olin ymmärtäväni, että suurin osa siitä kotelon sisällä olleesta pölystä oli hihnapyörien korroosiotuotetta. Oktomursketta oli niin vähän, että sen analysointi oli haastavaa.
Itsellä käyttöautona hihnalla varustettu malli, n. 325 tkm ajettu.
Ei kai se periaate ole ratkaiseva, vaan toteutus. Kunnolla voideltu kaksirivinen rullaketju oli kestävä, paitsi Ladoissa sen värinänvaimennus tapasi pettää ja sitten alkoi rallatus. Nykyään taitaa suosiossa olla levykimppuketju nokilla (mikä lie virallinen nimi?).
Asiaa tuntematta on helppo laukoa varmoja mielipiteitä.
-
- Viestit: 6624
- Liittynyt: Pe Helmi 17, 2006 12:00 pm
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Aiempi selvitys oli Lapin ammattikorkeakoulussa (ja Aalto-yliopisto) tehty "Tutkimus autojen hammashihnavälitteisen jakopään kestävyysongelmista, Kemi 2014 Jukka Sassi." Siinä sivulla 41 todetaan että OKTO-murskeella ei ole osuutta ongelmiin.
Nyt asiaa on tutkittu uudestaan ja todettu että jakopäässä oleva ruskea aines (jakopään rattaista irronneen raudan ruoste) ei ole syy, vaan sen aiheuttaa OKTO-murske (jota jakopäässä on vähän) aiheuttaa rattaiden kulumisen ja sitä kautta hihnan vaurioitumisen.
Nyt asiaa on tutkittu uudestaan ja todettu että jakopäässä oleva ruskea aines (jakopään rattaista irronneen raudan ruoste) ei ole syy, vaan sen aiheuttaa OKTO-murske (jota jakopäässä on vähän) aiheuttaa rattaiden kulumisen ja sitä kautta hihnan vaurioitumisen.
-
- Viestit: 1945
- Liittynyt: Ma Loka 11, 2021 9:28 pm
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Ferrokromikuonan kuluttava vaikutus 25-kertainen muihin kiviaineksiin verrattunaHannu08 kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 7:51 pm Kun aiheesta olivat ensimmäiset uutiset, niin silloin mietin, että mistä oikein on kyse.
Jos auton moottoritilassa oleva kohtuullisen hyvin suojattu kotelo on täynnä jotain punertavaa pölyä, niin se tuskin olisi oktomursketta. Jos olisi ollut, niin ainakin ilman suodattimien olisi pitänyt olla täynnä sitä. Samoin esim. tien varteen ripustetun pyykin olisi pitänyt vaihtaa väriä (siis jos ei alkuaan punaruskeaa).
Myös se, että outo vaurioiden aiheuttaja tuntui uutisten perusteella olevan valikoiva moottorimallien suhteen, herätti epäilyksiä.
Mietinkin, että olisiko mukana jokin kemiallinen komponentti. Eli tiestä (tms.) irtoava pöly jotenkin reagoisi hihnapyörien kanssa, jos sen materiaalikoostumus ja rakenne on otollinen vieraan aineen hyökkäykselle. Se voisi selittää valikoivuuden (jos sellaista nyt oli, noista uutisista ja huhuista ei oikein voi olla varma).
Ja voihan siitä hihnasta irrota jotakin reaktioon osallistuvaa. Tai sitten hienoinen oktomurske on reagoinut tai muuten tarttunut tukevasti hihna pintaan ja tehnyt siitä hiomanauhan.
Pikaisella uuden uutisen läpiluennalla olin ymmärtäväni, että suurin osa siitä kotelon sisällä olleesta pölystä oli hihnapyörien korroosiotuotetta. Oktomursketta oli niin vähän, että sen analysointi oli haastavaa.
Itsellä käyttöautona hihnalla varustettu malli, n. 325 tkm ajettu.
Ei kai se periaate ole ratkaiseva, vaan toteutus. Kunnolla voideltu kaksirivinen rullaketju oli kestävä, paitsi Ladoissa sen värinänvaimennus tapasi pettää ja sitten alkoi rallatus. Nykyään taitaa suosiossa olla levykimppuketju nokilla (mikä lie virallinen nimi?).
Tutkimuksessa etsittiin systemaattisesti tiepölyn ja ympäristötekijöiden eroavaisuuksia Oulun alueen ja pääkaupunkiseudun välillä.
Hankkeessa mallinnettiin koelaitteistolla polttomoottorin jakopäätä ja laitteilla ajettiin testejä yli 3 000 tuntia. Ferrokromikuonan kuluttava vaikutus oli noin 25-kertainen muihin tiestössä käytettyihin kiviaineksiin verrattuna, Oulun yliopiston tiedotteessa sanotaan.
- Mittavan testausohjelman perusteella voimme osoittaa jakohihnojen vioittumisen keskeiseksi syyksi ferrokromikuonan, kertovat hankkeen projektipäällikkö Perttu Niskanen Oulun yliopistosta sekä Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen yliopiston tiedotteessa.
Itse olen ajanut käyttiksillä loppulukemiksi hihnakoneilla 500-700t km.
Yksirivisellä ketjulla 583t ketjua vaihtamatta. Toimii edelleen uudella omistajalla.
Ladoissa puuttui automaatti kiristys ketjulle. Kiristys oli yksinkertainen ja kuului huolto ohjelmaan.
Lada 2104 oli hihnakoneella.
-
- Viestit: 5847
- Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 5:14 pm
- Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Liekö kuinka hubaa renkaille?
Kaveri ajoi 7tkm:n matkalla pingpongit sakkopinnalle ja varmaan tietää nyt syyllisen asialle.
Kaveri ajoi 7tkm:n matkalla pingpongit sakkopinnalle ja varmaan tietää nyt syyllisen asialle.
-
- Viestit: 1539
- Liittynyt: Ke Helmi 21, 2007 7:32 pm
- Paikkakunta: rauma
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Willys knigtissa- mite lie kirjotettaa. Oli nousevat syl, putket. Niitä vemppas semmone oma kampiakselin näköne systeemi. Moottori oli kuulemma hiljainen, käi tasasesti. No huonot oljyt yhistettynä pakkasiin, murtu nuo putkia liikuttelevat kalhaimet.
-
- Viestit: 981
- Liittynyt: Ma Tammi 02, 2006 9:54 am
- Paikkakunta: Pirkanmaa
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Mietinkin sitä, miksi se on niin kuluttavaa pienilläkin määrillä. Ja sillä kemiallisella prosessilla tarkoitin hieman tuon tyyppistäPataässä kirjoitti: ↑To Syys 22, 2022 9:10 pm Ferrokromikuonan kuluttava vaikutus 25-kertainen muihin kiviaineksiin verrattuna
Tutkimuksessa etsittiin systemaattisesti tiepölyn ja ympäristötekijöiden eroavaisuuksia Oulun alueen ja pääkaupunkiseudun välillä.
Hankkeessa mallinnettiin koelaitteistolla polttomoottorin jakopäätä ja laitteilla ajettiin testejä yli 3 000 tuntia. Ferrokromikuonan kuluttava vaikutus oli noin 25-kertainen muihin tiestössä käytettyihin kiviaineksiin verrattuna, Oulun yliopiston tiedotteessa sanotaan.
- Mittavan testausohjelman perusteella voimme osoittaa jakohihnojen vioittumisen keskeiseksi syyksi ferrokromikuonan, kertovat hankkeen projektipäällikkö Perttu Niskanen Oulun yliopistosta sekä Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen yliopiston tiedotteessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mechanochemistry
Eli voimakkaiden iskujen tai äänipulssien (kuten esim. ultraääni) vaikutuksesta saadaan aikaan reaktioita, joita ei normaalisti tapahdu. Tuohon suuntaan viittaisi sekin yksityiskohta, jossa mainittiin tapaus: Kaksi samanlaista autoa ja sama työmatka, toinen körötteli oikeaa kaistaa ohittelematta (kuorma-autojen ja pakujen nostamassa pölypilvessä) ja toinen veti ohituskaistaa. Reippaampaa kyytiä saaneen auton rattaat kuluivat huomattavasti nopeammin. Jos se sattui ylittämään jonkin "raja-arvon" hammashihnan värinän voimakkuudessa?
Asiaa tuntematta on helppo laukoa varmoja mielipiteitä.
-
- Viestit: 1736
- Liittynyt: Ti Joulu 18, 2007 3:15 am
- Paikkakunta: ii/oulu
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
peltipyöriä näkee enää harvoin. nykyaikaset on jotain ihme metalliaseosta mitä ei voi hitsata, sorvatessa tulee jauhoa ja aika pehmyttä materiaalia ovat ku murtuvat herkästi.
-
- Viestit: 1945
- Liittynyt: Ma Loka 11, 2021 9:28 pm
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Taitavat olla useimmat nokka-akselin käyttöpyörät olla jauhemetallurgialla valmistettuja, missä metallijauhetta puristetaan muottiin. Tämän jälkeen osalle tavallisesti suoritetaan vielä lämpökäsittelyjä, joilla osan lujuutta parannetaan.
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 1539
- Liittynyt: Ke Helmi 21, 2007 7:32 pm
- Paikkakunta: rauma
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Coswortin f1 moottorissa oli aikoinaan jauhosta puristetut kiertoganket. Jauhon kun sintraa ni avot tuloo vahva.
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Lastuavan työstön kovametallipalat ovat myös jauhemetallurgian tuotteita. Jauhe ja valmistusprosessi määrittävät lopputuloksen lujuuden.
Kovametalliset jakopäänpyörät saattaisivat kestää oktomurskettakin, mutta olisivat varmaan hintavia?
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 812
- Liittynyt: La Helmi 03, 2018 9:18 pm
- Viesti:
Re: Oulun seudun jakohihnojen katkeamiset
Tulipa mieleen, että mahtaakohan tuo oktomurske jäädä ilmansuodatrimeen vai kulkeutuko se moottoriin
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Belco, Google [Bot], jake74, Jiitek, Smirkelimies, thames, tiko ja 52 vierailijaa