Paluuauralla rinteessä

[MF265]

Jos koko raktori ja vältti painaa 4,5t, mistä siihen 5-6 tonnia vois tulla taka-akselille.. Ite kynsin just n. Hehtaarin lohkon osittain hakemalla että saisin notkelman täytettyä hiljalleen.

[porhaltaja]

Vanhat 4-siipiset Överumin paluuaurat muovisiivillä ja veittileikkureilla ei kovin paljon paina, kun vetokonekin painaa alle 4 tonnia niin siltä osin asia on kunnossa.

Niin, mutta kun ne nostaa ilmaan niin äkkiä on taka-akselilla viis-kuus tonnia.

Mutta kuitenkin vähemmän kuin isoolla koneella 5-rautasiipisillä variomaattikääntöauroilla kiekkoleikkurien kanssa.

Näinhän se on ja tasapuolisuuden nimissä esim. 4 metrinen Amazone Begasus kultivaattori nostolaitteissa on vähintäänkin kääntöauran veroinen maantiivistäjä. Meillä nimittäin on sellainen ja painaa kutakuinkin saman mitä 5 siipinen variomaatti ES- kverneland. Sen verta tasaista meillä että rinteessä toimimesta on niukasti kokemusta, mutta kyllä kyntöauralla saa maata siirtymään paikasta toiseen.

[Antsuko]

No eipä se nyt sen epäkäytännöllisempää ole. Olen monia rinteitä muotoillut ajamalla sarka-aura ylhäällä vauhdilla toiseen päähän ja taas siivuttanut samaa sivua. Menee keinutuolikiikkupaluuaurallakin siihen käännökseen aikaa.

Minun kalustollani aurojen kääntämiseeen ei ole mennyt yhtään ylimääräistä aikaa. Aurat kääntyvät samaan aikaan, kun traktori tekee silmukkakäännöksen päisteessä.

[sja]

Minun kalustollani aurojen kääntämiseeen ei ole mennyt yhtään ylimääräistä aikaa. Aurat kääntyvät samaan aikaan, kun traktori tekee silmukkakäännöksen päisteessä.

Mulla on tapana tehdä useimmiten Y-käännös joten se on noin 10-15 sekkaa kun traktorin nokka on tulosuunnassa ja aurat käännetty

[porhaltaja]

Minun kalustollani aurojen kääntämiseeen ei ole mennyt yhtään ylimääräistä aikaa. Aurat kääntyvät samaan aikaan, kun traktori tekee silmukkakäännöksen päisteessä.

Mulla on tapana tehdä useimmiten Y-käännös joten se on noin 10-15 sekkaa kun traktorin nokka on tulosuunnassa ja aurat käännetty

Y/T tyylillä meilläkin on tapana kääntyä ja tapahtuu vähintään yhtä nopeaa kuin sarka-auralla päistöllä edes takas ajelu, joka sekin varmasti ainakin kosteassa tiivistää maata. Toki kääntöauran kanssa on sitä painoa enempi.

[Matsikka]

Minun kalustollani aurojen kääntämiseeen ei ole mennyt yhtään ylimääräistä aikaa. Aurat kääntyvät samaan aikaan, kun traktori tekee silmukkakäännöksen päisteessä.

Mulla on tapana tehdä useimmiten Y-käännös joten se on noin 10-15 sekkaa kun traktorin nokka on tulosuunnassa ja aurat käännetty

Samoin.
Paluuauroilla normaalikokoinen lohko on tosi paljon nopeampi kyntää kuin sarka-auroilla.
Itte oon kyllä tosi laiska peruuttelemaan sarka-auroillakaan pikkupaloja.
Mulla oli aikoinaan vuokralla kohtuupaljon pieniä peltolohkoja, lähes kaikkiin tein vesivaon tai kynnin maan keskelle. Pellon pinta reunoihin ja nurkkiin pysyi tosi hyvin suorana ja tasaisena. Mulla oli ruutuvihko traktorissa johon aina merkkasin vesivakojen paikat seuraavaa kyntökertaa varten, ei tarvinnut niin paljon potkiskella ojanpientareita ja kattella vesivaon paikkaa.

[-SS-]

Jos koko raktori ja vältti painaa 4,5t, mistä siihen 5-6 tonnia vois tulla taka-akselille.. Ite kynsin just n. Hehtaarin lohkon osittain hakemalla että saisin notkelman täytettyä hiljalleen.

No esimerkkinä vario lehtijousikiekkoleikkuripaluuaurat, 4 siipeä noin 1600 kg. John Deere 6900 premium, paino 5800. Etunostolaitteessa arviolta 800 kg puntti. Aurat saven peittämät, keikkuu tuokin yhdistelmä melko tasan takapyörien päällä päisteessä. Noin 8 tonnia. Etuakselille jää ohjattavuuden verran painoa.

Mielenkiintoista oli, että ajoin omalla palstalla yhtä pitkää vakoa samaan tahtiin päästä päähän; kepitin kuutosvaihteelle ja ajoin vaolta vaolle pysähtymättä Lopetusvakojen tähtäilyssä meni tietenkin aikaa. Se Y- käännös vie saman ajan kuin ajo vaolta vaolle. Lenkkinä ajaen päisteet ovat huomattavasti leveämmät.

Omalla palstalla maa on löysempää ja ehkä vähemmän viljavaa, siksi kulkee puolella tehontarpeella. Mutta nykymaatalous ja suuremmat sadot tarvitsevat isommat ja painavammat laitteet. Tämmänen harrastelu erikseen.

-SS-

[MF265]

Ainiin, palluuaura. Itellä on 4-siipinen Kvernelandin sarkavältti muovisiivillä ja kynnän sillä enimmäkseen Valtra A92:lla, joka painaa 3800kg. Ei kovin kevyt nokka. Tarvittaessa liikkuu hyvissä oloissa myös MF:llä joka tonnin kevyempi. Isointa raktoria vältän käyttämästä, mutta senkään paino ei oo kun 4700kg.

[8400]

Joo kääntöaurat jos painaa vaikka 1500kg ja traktori vaikka 3800kg, aurat ylhäällä etuakselilla on maks 500kg niin silloin takana on 4800kg. Ei nyt ihan viittä-kuutta tonnia mutta melkein viis. Vähän traktorista riippuen voi olla ylikin viis ja etupyörät melkein ilmassa.

[forssu]

https://youtu.be/EPvP4CIJquA

Siitä saa kellottaa kääntymisajan. Helpompaa ainakin kuskille, kun ei tarvitse vekslailla. Eikä tuon päisteen kyntökään paljon kauempaa vie vaikka onkin n.10 metriä.

[8400]

Äkkiä sen päisteen peruuttelee, hinattavilla se on työlästä

[elk]

Kytkin jalkaa säästää tapa tuo.
Eipä siinä ajallisesti ole eroa kääntyykö peruuttamalla vai eteenpäin ajaen. Leveä päisteen kyntöön hukkuu mahdollinen aika etu.

[Matsikka]

399 Massikan hytrauliikka vähän kehno paluuauroille. Vaikka tuottoa saadaan ulkopuoliseen käyttöön yhdistämällä nostolaitepumput yhteen, niin kyntäessä ei niitä voi yhdistää. Kääntö on aika hidas ja siihen pitää keskittyä että onnistuu. Y-käännös sopii hyvin sen toimenkuvaan ja suunnanvaihtajavipu ratin alla vasemmalla on heleppo käyttää.

[Antsuko]

Kytkin jalkaa säästää tapa tuo.
Eipä siinä ajallisesti ole eroa kääntyykö peruuttamalla vai eteenpäin ajaen. Leveä päisteen kyntöön hukkuu mahdollinen aika etu.

On selvä ero, ainakin kolmannes lisää käännösaikaan. Peruutuskäännöksen pysähtyminen vie oman aikansa, pysähtymättä ajosuunta ei vaihdu. Leveän päisteen kynnössä paluuauroilla lisäaikaa menee vain muutamaan lisäkäännökseen.

[Mutteriuuno]

Äkkiä sen päisteen peruuttelee, hinattavilla se on työlästä

Riippuu traktorista. Silloin kun itse harrastin kytämistä, niin se tapahtui tynnyri-Jontikalla. Ei löytynyt yhdestä kepistä sopivaa nopeutta peruutukseen, eikä olisi kestänyt kytkinjalan polvi. Paremmilla traktoreilla toki peruuttelukin on vaihtoehto.

[Matsikka]

Äkkiä sen päisteen peruuttelee, hinattavilla se on työlästä

Riippuu traktorista. Silloin kun itse harrastin kytämistä, niin se tapahtui tynnyri-Jontikalla. Ei löytynyt yhdestä kepistä sopivaa nopeutta peruutukseen, eikä olisi kestänyt kytkinjalan polvi. Paremmilla traktoreilla toki peruuttelukin on vaihtoehto.

Suunnanvaihtajalaatikko on oltava, ja vipu oikeassa paikassa.
En ymmärrä miksi muita on koskaan tehtykään.

[sata10]

paljon jäis kyntämättä,jos ilman suunnanvaihtajaa ei onnistuis..

[Mutteriuuno]

Suunnanvaihtajalaatikko on oltava, ja vipu oikeassa paikassa.
En ymmärrä miksi muita on koskaan tehtykään.

Alkaa mennä ohi aiheen, mutta koskas niitä suunnanvaihtajia alkoi esiintyä traktoreissa? Itselläni ensimmäinen kokemus on Fiatista, joskus 80-luvun lopulla. Massikan 3000-sarja taisi olla myös ensimmäisten joukossa. Kepin sijainnista ei ole muistikuvaa, vaikka naapurin sellaisella ajelin aikoinaan.

[Matsikka]

Suunnanvaihtajalaatikko on oltava, ja vipu oikeassa paikassa.
En ymmärrä miksi muita on koskaan tehtykään.

Alkaa mennä ohi aiheen, mutta koskas niitä suunnanvaihtajia alkoi esiintyä traktoreissa? Itselläni ensimmäinen kokemus on Fiatista, joskus 80-luvun lopulla. Massikan 3000-sarja taisi olla myös ensimmäisten joukossa. Kepin sijainnista ei ole muistikuvaa, vaikka naapurin sellaisella ajelin aikoinaan.

Tais olla 2000~sarjan Massikoissa ennen 3000-sarjaa. Molemmissa oikealla kärellä.
Fiateissa oli myös.

[Agripower]

Ainakin Fiatin 90-sarjalaisissa sai suunnanvaihtajan lisävarusteena jo käsittääkseni vuodesta 1984