Kuinka uutisia pitäisi lukea kansakoulupohjalta

[tapsa]

Ylen uutista lukiessa huomioni kiinnittyi otsikkoon

”Edesmenneelle kuningatar Elisabetille tulvii surunvalitteluita maailmalta”

Siis kenelle - ja mihinkähän osoitteeseen ne on laitettu.
Ja lisää

” Kuningatar kuoli rauhanomaisesti ”

Hienosti sanottu, mutta tällainen tavan tollikka ei oikein ymmärtänyt ilmaisua tässä yhteydessä.

[juha]

https://www.facebook.com/10004426459779 ... /?sfnsn=mo

[Talumees]

Ylen uutista lukiessa huomioni kiinnittyi otsikkoon

”Edesmenneelle kuningatar Elisabetille tulvii surunvalitteluita maailmalta”

Siis kenelle - ja mihinkähän osoitteeseen ne on laitettu.
Ja lisää

” Kuningatar kuoli rauhanomaisesti ”

Hienosti sanottu, mutta tällainen tavan tollikka ei oikein ymmärtänyt ilmaisua tässä yhteydessä.

Kääntäjä ei osaa asiaansa.

"The Queen died peacefully at Balmoral this afternoon"
Peacefully tarkoittaa rauhallisesti.

[jarikos]

Otsikoissa on jonkinlainen ilmaisunvapaus ja varsinkin keltaisella lehdistöllä. Klikkiotsikot ovat usein käsittämättömiä kun niihin yritetään mahduttaa houkutus. Pahimpia on ne uutiset, missä otsikossa luvattua asiaa ei avata ollenkaan.

[kervinen]

YLE:n mukaan "kuningatar kuoli Baltimoren linnassa Skotlannissa illalla Suomen aikaan".
Oliko se Kekkosen kanssa metsässä 70-luvulla vietetty aika niin rankkaa että nyt veti oikoseksi.

Toinen on se kun uutisen mukaan Nokialla "kannabiksen viljely ja kasvatus on aina poliisiasia, me käymme sitten tarkastamassa tilanteen ja hoidamme asian eteenpäin". Hesarissa ei kerrottu mikä instanssi tuon kommentin antoi, että jos poliisi viljelee ja kasvattaa, niin kuka sen sitten hoitaa eteenpäin.

[Joordis]

Toinen on se kun uutisen mukaan Nokialla "kannabiksen viljely ja kasvatus on aina poliisiasia, me käymme sitten tarkastamassa tilanteen ja hoidamme asian eteenpäin". Hesarissa ei kerrottu mikä instanssi tuon kommentin antoi, että jos poliisi viljelee ja kasvattaa, niin kuka sen sitten hoitaa eteenpäin.

Fingerpori ainesta...

[eepi]

Ei toimittajat ymmärrä myöskään ryöstön ja varkauden eroa.

[Jäärä]

Sitten kun toimittajan pitää tehdä uutinen tekniikkaan, fysiikkaan tai jopa matematiikkaan liittyvistä asioista, jutussa on takuuvarmasti ainakin yksi virhe. Yksiköt ja suuruusluokka menevät helpoiten vinksalleen. Ei tiedetä, mitä eroa on kilowatilla ja kilowattitunnilla tai voltilla ja ampeerilla. Mega, giga tai tera eivät sano toimittajalle yhtään mitään; aari, hehtaari ja neliökilometri saattavat olla melkein samansuuruisia.

Tällaisia uutisia kannattaa aina lukea varoen.

[jarikos]

Sitten kun toimittajan pitää tehdä uutinen tekniikkaan, fysiikkaan tai jopa matematiikkaan liittyvistä asioista, jutussa on takuuvarmasti ainakin yksi virhe. Yksiköt ja suuruusluokka menevät helpoiten vinksalleen. Ei tiedetä, mitä eroa on kilowatilla ja kilowattitunnilla tai voltilla ja ampeerilla. Mega, giga tai tera eivät sano toimittajalle yhtään mitään; aari, hehtaari ja neliökilometri saattavat olla melkein samansuuruisia.

Tällaisia uutisia kannattaa aina lukea varoen.

Yksi erittäin häiritsevä ilmaisu on: se on x kertaa vähemmän kuin joku muu. Mitä ihmettä, 1. kerran mennään nollille, 2. kerran jo saman verran miinukselle jne. Oletan siis jos esimerkiksi ilmoitetaan jotain saatavan viisi kertaa halvemmalla, niin myyjä on valmis maksamaan minulle nelinkertaisesti sen hinnan mitä se muualla maksaisi.

Ainakin HS lopetti jossain vaiheessa avustajien käytön kustannussyistä ja toimittajat joutuivat itse "asiantuntijana" kirjoittamaan juttunsa. Sitten tuli ihan mitä sattuu tarinaa.

[Jäärä]

Yksi erittäin häiritsevä ilmaisu on: se on x kertaa vähemmän kuin joku muu. Mitä ihmettä, 1. kerran mennään nollille, 2. kerran jo saman verran miinukselle jne. Oletan siis jos esimerkiksi ilmoitetaan jotain saatavan viisi kertaa halvemmalla, niin myyjä on valmis maksamaan minulle nelinkertaisesti sen hinnan mitä se muualla maksaisi.

Toinen vastaavanlainen ilmaus on N kertaa suurempi. Ilmaus sinänsä on selvä, mutta sen tulkinta taas ei. Jos joku sanoo, että jokin on kaksi kertaa suurempi, niin minun mielestäni – ja muiden teknis-matemaattisesti orientointuneiden ihmisten mielestä – hän tarkoittaa kolminkertaista. Mutta väittäisin, että valtaosa ihmisistä tarkoittaa ilmauksella vain kaksinkertaista määrää. Mikä ihmeellisintä, myös Kielitoimisto hyväksyy myös tämän kaksinkertaisuustulkinnan. Selitykseksi Kielitoimisto kertoo, että vaikka kaksinkertainen-tulkinta ei ole looginen, niin se on hyvin yleisesti käytetty, eikä kieli ole matematiikkaa, vaan kielen merkitys tulee yhteisistä sopimuksista.

Itseäni siinä, että kaksi kertaa suurempi tarkoittaisi kaksinkertaista, kiusaa eniten se, että tulkinta pitää muuttaa toiseksi, kun käytetään prosentteja monikertaisuuden asemasta. Prosenteissa kaikilla – ainakin matematiikkaa osaavilla – kaksi sataa prosenttia suurempi on kolminkertainen, kaksinkertainen olisi vain sata prosenttia suurempi.

Sitten heikoille jäille joka merkityksessä: sanomalehti Kaleva uutisoi taannoin, että ”Suomalaistutkimus: Arktiset alueet lämpenevät lähes neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo”. Uteliaisuuttani kaivoin alkuperäistutkimuksen esille, ja sen mukaan Artiksen lämpenemisnopeus oli 3,7-kertainen muuhun maapalloon verrattuna eli oman tulkintani mukaan lämpeneminen oli Arktiksella 2,7 kertaa nopeampaa kuin muualla. Oliko tämä vahinko vai tarkoituksellista vedätystä?

Edelleen jään ihmettelemään, miksi ihmiset eivät pysty ilmaisemaan asioita eksaktisti, että jokin on N-kertainen johonkin toiseen verrattuna tai N:s osa jostakin toisesta. Ne, jotka prosenttilaskun osaavat, voivat tietysti käyttää prosentteja. Ainakin silloin, kun sovitaan taloudellisista arvoista tai teknisistä spekseistä, on merkitystä, maksetaanko tietty summa kaksin- vai kolminkertaisena tai pitääkö paineastian kestää huippupaineena kaksin- vai kolmikertainen käyttöpaine. Vai niuhoanko joutavasta?

[jarikos]

Edelleen jään ihmettelemään, miksi ihmiset eivät pysty ilmaisemaan asioita eksaktisti, että jokin on N-kertainen johonkin toiseen verrattuna tai N:s osa jostakin toisesta. Ne, jotka prosenttilaskun osaavat, voivat tietysti käyttää prosentteja. Ainakin silloin, kun sovitaan taloudellisista arvoista tai teknisistä spekseistä, on merkitystä, maksetaanko tietty summa kaksin- vai kolminkertaisena tai pitääkö paineastian kestää huippupaineena kaksin- vai kolmikertainen käyttöpaine. Vai niuhoanko joutavasta?

Minulle ainakin tuottaa suuria vaikeuksia hyväksyä epämääräiset ilmaisut. Miksi ei voi sanoa kymmenesosa sen sijaan, että sanoo kymmenen kertaa vähemmän. Tai vastaavasti viisi kertaa suurempi, voisi suoraan sanoa viisinkertainen jos siitä on kyse.

Mielenkiintoisia sekoiluja tulee myös joskus näistä, tarkoitetaanko prosenttia vai prosenttiyksikköä. Onko jonkin puolueen kannatus noussut kolme prosenttia vai kolme prosenttiyksikköä. Niissä on jo huima ero.

Kokonaan oma aihepiiri on myyntikäyrien nousu. Jos viime vuonna myytiin tuotetta kaksi kappaletta ja tänä vuonne myydään kolme. Huima myyntikäyrien nousuhan tuossa on ilmiselvää ja riippuu täysin tuotteesta, miten merkittävää se on. Jos kyse on ydinvoimalaprojektien myymisestä, nousu on todella hurja verrattuna täysin mitättömään vaikkapa hylsysarjan myymiseen.

[Jumunen]

Edelleen jään ihmettelemään, miksi ihmiset eivät pysty ilmaisemaan asioita eksaktisti, että jokin on N-kertainen johonkin toiseen verrattuna tai N:s osa jostakin toisesta. Ne, jotka prosenttilaskun osaavat, voivat tietysti käyttää prosentteja. Ainakin silloin, kun sovitaan taloudellisista arvoista tai teknisistä spekseistä, on merkitystä, maksetaanko tietty summa kaksin- vai kolminkertaisena tai pitääkö paineastian kestää huippupaineena kaksin- vai kolmikertainen käyttöpaine. Vai niuhoanko joutavasta?

Mielenkiintoisia sekoiluja tulee myös joskus näistä, tarkoitetaanko prosenttia vai prosenttiyksikköä. Onko jonkin puolueen kannatus noussut kolme prosenttia vai kolme prosenttiyksikköä. Niissä on jo huima ero.

Voisitko valaista tietämättömälle mikä ero piilee prosentissa ja prosenttiyksikössä?

[jarikos]

Mielenkiintoisia sekoiluja tulee myös joskus näistä, tarkoitetaanko prosenttia vai prosenttiyksikköä. Onko jonkin puolueen kannatus noussut kolme prosenttia vai kolme prosenttiyksikköä. Niissä on jo huima ero.

Voisitko valaista tietämättömälle mikä ero piilee prosentissa ja prosenttiyksikössä?

Nyt jos oletetaan puolueen kannatuksen olleen alkujaan 20 prosenttia, sitten se nousee viisi prosenttia. Tällöin uusi kannatus on 21 prosenttia. Jos puhutaankin prosenttiyksiköistä, eli kannatus on noussut viisi prosenttiyksikköä, silloin uusi kannatus on 25 prosenttia.

Tuolla on ainakin puolueen kannalta merkitystä

[Juice]

Joku aika sitten oli iltapäivälehden tutkimus millä ketjulla on halvin bensa.

Johtopäätös oli että ST1 on halvin koska sen kaikki asemat ovat kylmäasemia.

Jouduin korjaamaan että ei nyt sentään ole kaikki kylmäasemia, tarkistakaa faktat. Korjasivat kyllä aika äkkiä jutun.

---------------------------------------------------------------------------------

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009041515.html

Ensiksikin panssarivaunu vaikuttaa lähestulkoon uudelta. Sen moottori on ollut käytössä vain 900 tuntia. Tavanomainen määrä vastaavan tyypin aktiivisessa käytössä olleelle sotilasajoneuvolle on 20 000–40 000 tuntia.

Joku ei nyt täsmää?

[proto]

[ihmehitsari]

Kun iltapulun klikkiotsikossa esiintyy sana kylmäävä, hyytävä tai muu samansuuntainen termi, niin tietää että juttu on kirjoitettu tunteella ja tunnepitoisiin juttuhin kannattaa suhtautua suurella varauksella

[tapsa]

” Hänen kuolemastaan tulee syyskuussa kuluneeksi 70 vuotta, mutta se on vähäpätöinen juhlavuosi siihen nähden, kuinka vähän hänen syntymänsä 150-vuotispäivää vietettiin vuonna 2015.”

Kyllä minä vielä selvitän mitä tuossa lukee. Luulisin tietäväni mitä tuolla on yritetty sanoa, mutta jotain informaation kannalta oleellista puuttuu. Voihan olla että nukuin jollain oleellisella tunnilla verbin ja possessiivisuffiksin välillä.

[rautakasa]

Sitten kun toimittajan pitää tehdä uutinen tekniikkaan, fysiikkaan tai jopa matematiikkaan liittyvistä asioista, jutussa on takuuvarmasti ainakin yksi virhe. Yksiköt ja suuruusluokka menevät helpoiten vinksalleen. Ei tiedetä, mitä eroa on kilowatilla ja kilowattitunnilla tai voltilla ja ampeerilla. Mega, giga tai tera eivät sano toimittajalle yhtään mitään; aari, hehtaari ja neliökilometri saattavat olla melkein samansuuruisia.

Näinpä. Tosin pinta-alayksikkönähän on usein "jalkapallokenttä" tai "Manhattanin saari".

Edit: Valitetaan nyt samaan viestiin sanan "lähiaikoina" käytöstä, sillä toimittajat viittaavat yleensä menneisyyteen.

[mauri]

Sitten kun toimittajan pitää tehdä uutinen tekniikkaan, fysiikkaan tai jopa matematiikkaan liittyvistä asioista, jutussa on takuuvarmasti ainakin yksi virhe. Yksiköt ja suuruusluokka menevät helpoiten vinksalleen. Ei tiedetä, mitä eroa on kilowatilla ja kilowattitunnilla tai voltilla ja ampeerilla. Mega, giga tai tera eivät sano toimittajalle yhtään mitään; aari, hehtaari ja neliökilometri saattavat olla melkein samansuuruisia.

Näinpä. Tosin pinta-alayksikkönähän on usein "jalkapallokenttä" tai "Manhattanin saari".

Sitten on tämä "koulubussi" jota käytetään vertailumittana, periytyy varmaan amerikasta jossa kyseinen laite on pitkänokkainen täysmittainen keltainen linja-auto. Meillähän tyypillinen koululaisten kuljetusväline on hiacesta, transitista tai transportterista pikkubussiksi muunnettu pakettiauto.
Tekniikan Maailman tilaamisen lopetin kun esimerkiksi autotesteissä ja -vertailuissa pääasiana alkoi olla sisäverhoilujen sävyjen harmonia, mukitelineiden lukumäärä ja audiovisuaalisten viihdelaitteiden toimivuus. Siis ihan naistenlehtimateriaalia, muistan kun kerrankin lasteni äiti oli matkustanut (nais)ystävänsä autossa, se oli erinomaisen hieno pikkuhonda siitä syystä kun turvavyötkin oli samaa väriä (vaalean siniset) kuin sisustusmateriaalit, meidän volvossa vain tylsän mustat ...

[Kuuskakkone]

"Puolikkaan kirahvin kokoinen asteroidi..."

https://www.dailymail.co.uk/sciencetech ... eland.html