Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
rautakasa kirjoitti: ↑Su Syys 04, 2022 10:21 pm
Kompressorin ikä riippuu voimakkaasti käynnistyskertojen määrästä, ei niinkään käyttötunneista. On/off-koneiden ongelmana on usein "katkokäynti" eli että kompressori pyörii tiheästi lyhyitä jaksoja. Omat mlp:ni ovat on/off-mallia, mutta jos olisin nyt ostamassa uutta pumppua, etsisin kyllä sopivaa invertterimallia.
Edt: Itsellä Oilonin pumput, toimineet toistaiseksi hyvin yhtä anturivikaa (NTC) lukuunottamatta 11 ja 8 vuotta.
Kyllä, mutta muistaakseni jonain "kestävyysrajana" pidettiin 100000 käynnistystä. Jos ajattelis laitteen kestoiäksi 20 vuotta, niin se tarkoittais 13.7 käynnistystä vuorokaudessa. Se on jo aika paljon ja mielestäni mitoitus tai säätö epäonnistunut.
Tavallaan se invertteri itsessään on yksi vikapaikka enemmän verrattuna kontaktoriin+pehmokäynnistimeen.
Molemmissa on puolensa ja ei huonoja kumpikaan. Jos olis patterilämmitteinen tupa, laittaisin invertterin. Lattialämmityksessä ei niinkään väliä, en näe hyötyä maksaa juurikaan enempää invertteristä.
rautakasa kirjoitti: ↑Su Syys 04, 2022 10:21 pm
Kompressorin ikä riippuu voimakkaasti käynnistyskertojen määrästä, ei niinkään käyttötunneista. On/off-koneiden ongelmana on usein "katkokäynti" eli että kompressori pyörii tiheästi lyhyitä jaksoja. Omat mlp:ni ovat on/off-mallia, mutta jos olisin nyt ostamassa uutta pumppua, etsisin kyllä sopivaa invertterimallia.
Edt: Itsellä Oilonin pumput, toimineet toistaiseksi hyvin yhtä anturivikaa (NTC) lukuunottamatta 11 ja 8 vuotta.
Kyllä, mutta muistaakseni jonain "kestävyysrajana" pidettiin 100000 käynnistystä. Jos ajattelis laitteen kestoiäksi 20 vuotta, niin se tarkoittais 13.7 käynnistystä vuorokaudessa. Se on jo aika paljon ja mielestäni mitoitus tai säätö epäonnistunut.
Tavallaan se invertteri itsessään on yksi vikapaikka enemmän verrattuna kontaktoriin+pehmokäynnistimeen.
Molemmissa on puolensa ja ei huonoja kumpikaan. Jos olis patterilämmitteinen tupa, laittaisin invertterin. Lattialämmityksessä ei niinkään väliä, en näe hyötyä maksaa juurikaan enempää invertteristä.
Tuo 11-vuotias kohteeni on lattialämmitystalo ja mlp:ssä on tällä hetkellä mittarissa vajaat 41000 käynnistyskertaa. Pumppu pyörii käytännössä lähes aina vain minimiksi asetellun 20 minuuttia kerrallaan, koska lämpöä ei saa hukattua riittävästi minnekään lämmityskäytössä, jotta käyntiaikaa voisi venyttää. Laittaisin kyllä ehdottomasti invertterimallin, jos nyt olisin valitsemassa. Toki invertteri/taajuusmuuttaja on yksi mahdollinen vikapaikka lisää, mutta silti. Yksi etu tulevaisuudessa olisi sekin, että kiinteistön ottama huipputeho jäisi pienemmäksi, kun kompressori pyörisi lämmityskaudella pienellä teholla koko ajan.
rautakasa kirjoitti: ↑Su Syys 04, 2022 10:21 pm
Kompressorin ikä riippuu voimakkaasti käynnistyskertojen määrästä, ei niinkään käyttötunneista. On/off-koneiden ongelmana on usein "katkokäynti" eli että kompressori pyörii tiheästi lyhyitä jaksoja. Omat mlp:ni ovat on/off-mallia, mutta jos olisin nyt ostamassa uutta pumppua, etsisin kyllä sopivaa invertterimallia.
Edt: Itsellä Oilonin pumput, toimineet toistaiseksi hyvin yhtä anturivikaa (NTC) lukuunottamatta 11 ja 8 vuotta.
Kyllä, mutta muistaakseni jonain "kestävyysrajana" pidettiin 100000 käynnistystä. Jos ajattelis laitteen kestoiäksi 20 vuotta, niin se tarkoittais 13.7 käynnistystä vuorokaudessa. Se on jo aika paljon ja mielestäni mitoitus tai säätö epäonnistunut.
Tavallaan se invertteri itsessään on yksi vikapaikka enemmän verrattuna kontaktoriin+pehmokäynnistimeen.
Molemmissa on puolensa ja ei huonoja kumpikaan. Jos olis patterilämmitteinen tupa, laittaisin invertterin. Lattialämmityksessä ei niinkään väliä, en näe hyötyä maksaa juurikaan enempää invertteristä.
Tuo 11-vuotias kohteeni on lattialämmitystalo ja mlp:ssä on tällä hetkellä mittarissa vajaat 41000 käynnistyskertaa. Pumppu pyörii käytännössä lähes aina vain minimiksi asetellun 20 minuuttia kerrallaan, koska lämpöä ei saa hukattua riittävästi minnekään lämmityskäytössä, jotta käyntiaikaa voisi venyttää. Laittaisin kyllä ehdottomasti invertterimallin, jos nyt olisin valitsemassa. Toki invertteri/taajuusmuuttaja on yksi mahdollinen vikapaikka lisää, mutta silti. Yksi etu tulevaisuudessa olisi sekin, että kiinteistön ottama huipputeho jäisi pienemmäksi, kun kompressori pyörisi lämmityskaudella pienellä teholla koko ajan.
Meillä on talonlämmityssyklit jotain 40min. Oon niitä kasvattanu aika reilusti oletuksista. Teoriassa käyntiaikaa (ja lepoaikaa) pidentämällä huonelämpötila vaihtelee enemmän. Nykyisellä asetuksella ei meillä vaihtelua havaitse. Talon 20 kuution laatta tasaa lämpöä aika mukavasti...
Tehopiikit ei kuitenkaan oo kovin merkittäviä, kun laitteen ottama teho on aika maltillinen. Meillä 12kW-nimellistehoinen pumppu taitaa ottaa jotain alle 3kW lämmityskäytössä ja vähän reilu 4kW käyttöveden lämmityksessä. Tallissa oleva ilmakompura ottaa kuitenkin 5.5kW, kiuas 6kW...
mtalo kirjoitti: ↑Su Syys 04, 2022 11:11 pm
Meillä on talonlämmityssyklit jotain 40min. Oon niitä kasvattanu aika reilusti oletuksista. Teoriassa käyntiaikaa (ja lepoaikaa) pidentämällä huonelämpötila vaihtelee enemmän. Nykyisellä asetuksella ei meillä vaihtelua havaitse. Talon 20 kuution laatta tasaa lämpöä aika mukavasti...
Tehopiikit ei kuitenkaan oo kovin merkittäviä, kun laitteen ottama teho on aika maltillinen. Meillä 12kW-nimellistehoinen pumppu taitaa ottaa jotain alle 3kW lämmityskäytössä ja vähän reilu 4kW käyttöveden lämmityksessä. Tallissa oleva ilmakompura ottaa kuitenkin 5.5kW, kiuas 6kW...
Meillä pumppu katkaisee lämmitysjakson kesken lämpöjen noustessa liian korkealle, jos käyntijaksoa venyttää lämpimillä keleillä liikaa. En muista enää, montako kuutiota laattaa on - ei kyllä noin paljoa kuin sinulla. Toinen pumppu on kytketty lämmittämään varaajaa, siinä tätä ongelmaa ei ole.
Joo, ei mlp se pahin sähkösyöppö ole, mutta ei siitä haittaakaan ole, jos sen kuormitus olisi tasainen.
Täällähän on hyvää keskustelua tullu
Ei sitä pumppua saa mahtumaan khh ilman että koko huoneen räjäyttää ja rakentaa uusiksi ja siinäkin tapauksessa vähäiset kaappitilat vähenee.
Itseasiassa toi on-offin kauppias tarjosi 100l puskurivaraajaa, siittä se mieleen tulikin. Eikös se puskurivaraaja kumminki vähentäisi niitä käynnistyksiä?
Häneltä sain myös laskelman että invertterikone teoriassa säästää vain 800kwh vuodessa Tästä toki tuli jo yhdeltä toiselta kauppiaalta omakohtainen kokemus että oli kulutus noussut invertterikoneella. Eli eipä sillä juuri merkitystä taida olla, makuasia. Itsekin laskeskelin eri hyötysuhteilla niin muutama kymppi vuodessa eroa.
Ei (muiden) riemulla rajaa kun Deerellä ajaa
JD 6200 -97
Deippa kirjoitti: ↑Ma Syys 05, 2022 9:27 am
Itseasiassa toi on-offin kauppias tarjosi 100l puskurivaraajaa, siittä se mieleen tulikin. Eikös se puskurivaraaja kumminki vähentäisi niitä käynnistyksiä?
Vähentäähän se, mutta ei tuo 100 litraa kovin isolta kuulosta.
no puskurivaraajan tarve tulee yleensä järjestelmän tilavuudesta eli se vaaditaan että ylipäätään toimii säällisesti.
Invertterikoneet nykypäivää, joskin tullut kyllä enemmän vikoja eli hajonneita inverttereitä.kuin vanhan liiton koneissa pehmojen kanssa...ehkä valmistajat löytää vähitellen halvan ratkaisun siihen mikä olisi myös hyvä, nykyiset lienee vain halpoja...toimivan taajuusmuuttajan valmistus kun nyt ei olemahdottomuus, onhan onnistuttu Suomessakin
Deippa kirjoitti: ↑Ma Syys 05, 2022 9:27 am
Itseasiassa toi on-offin kauppias tarjosi 100l puskurivaraajaa, siittä se mieleen tulikin. Eikös se puskurivaraaja kumminki vähentäisi niitä käynnistyksiä?
Vähentäähän se, mutta ei tuo 100 litraa kovin isolta kuulosta.
Ei mun mielestä oo laitettu puskuria lattialämmityksiin. Jättäisin kyllä pois, jos ei löydy mitään järkiperustelua.
Avaa keskustelu maalämpöfoorumilla, niin saat hyvää kokemusperäistä tietoa.
Jammu kirjoitti: ↑Ma Syys 05, 2022 1:21 pm
no puskurivaraajan tarve tulee yleensä järjestelmän tilavuudesta eli se vaaditaan että ylipäätään toimii säällisesti.
Invertterikoneet nykypäivää, joskin tullut kyllä enemmän vikoja eli hajonneita inverttereitä.kuin vanhan liiton koneissa pehmojen kanssa...ehkä valmistajat löytää vähitellen halvan ratkaisun siihen mikä olisi myös hyvä, nykyiset lienee vain halpoja...toimivan taajuusmuuttajan valmistus kun nyt ei olemahdottomuus, onhan onnistuttu Suomessakin
Jos rakastaa tekniikkaa, kannattaa ottaa kaikki mahdolliset kikkareet. Jos taas haluaa halvalla lämpöä, niin ei välttämättä tartte nykypäiväisintä mallia...
Deippa kirjoitti: ↑Ma Syys 05, 2022 9:27 am
Itseasiassa toi on-offin kauppias tarjosi 100l puskurivaraajaa, siittä se mieleen tulikin. Eikös se puskurivaraaja kumminki vähentäisi niitä käynnistyksiä?
Vähentäähän se, mutta ei tuo 100 litraa kovin isolta kuulosta.
Ei mun mielestä oo laitettu puskuria lattialämmityksiin. Jättäisin kyllä pois, jos ei löydy mitään järkiperustelua.
Avaa keskustelu maalämpöfoorumilla, niin saat hyvää kokemusperäistä tietoa.
Tätä puskurivaraajaa ei nyt ole kukaan muu tarjonnu. Tosin eipä noita tarjouksiakaan ole tässä 3viikon aikana pilvin pimein tullu ja laitoin viime viikolle määräpäivänkin että siihen mennessä tarttis vastata tarjouksella tai ilmottaa jos ei kiinnosta tai kerkiä. En tiedä pitäisikö noille hiljaisille lähettää vielä mailia että kiitos mielenkiinnottomuudestanne saneerauskohdettamme kohtaan Muutamalle soitinkin viime viikolla perään että meinaatteko tarjota, yks aiko, toinen kävikin loppuviikosta ja kolmatta ei saanu puhelimella kiinni, tekstarilla kysyi mitä asiaa ja vaipui sitten radiohiljaisuuteen. Noh on mulla nyt sentään 4 tarjousta tai no on se lämpöykkösen suullinenkin hinta tiedossa ekalta kartoistus käynniltä. Mutta siis nimeämättä urakoitsijoita, niin Alpha innotec n. 28500e, Thermiat 27500e (26000 onoff) tai 23000e, jämä star 28000e. Kaivojen hinnat sisältyy noihin mutta niitäkin toki kysyin erikseen, hinnat 8700-11500 260m kaivolle, osalla porareista ei onnistunu 45 keruuputki mutta ei silti välttämättä ollu halvin.
Noh sitten jos palataan puskurivaraajaan lattialämmitykselle. Laskin että talossa on alakerran putkistossa (LVI-piirustusten mukaan) 110l ja yläkerrassa n. 70l vettä. Eli siihen nähden jo 100l puskuri on jo jonkinkokoinen lisä vaikka suurin osa lämmöstähän varastoituu kyllä alakerran betonilattiaan. Kesällä todennäkösesti yläkerran termarit makkareissa on kiinni mutta alakerrassa yli puolet kiertänee aina, joten muutama kymmenen litraa pyörii aina järjestelmässä. Jotenkin tuntuu kovin vähältä eli siinä mielessä puskuria kaupanneen myyjän perustelut mahdollisista "turhista" hälytyksistä kesäisin ilman puskuria tuntuvat hyvinkin mahdollisilta. Itse kyllä laittaisin jonkun 300l varaajan lisäksi että olis sitä lämpöä tallessa aina vähän pidemmäksi aikaa. En kyllä vielä tiedä. Sumplin asiaa tekemään valittavan urakoitsijan kans.
Tai sitten ne termarit pitää vaan poistaa käytöstä. JOSTA taas päästiinkiin seuraavaan ajatukseen, pystyykö se maalämpöpumppu jäähdyttämään kesällä lattiassa kiertävää vettä?
Ei (muiden) riemulla rajaa kun Deerellä ajaa
JD 6200 -97
Deippa kirjoitti: ↑Ma Syys 05, 2022 9:27 am
Itseasiassa toi on-offin kauppias tarjosi 100l puskurivaraajaa, siittä se mieleen tulikin. Eikös se puskurivaraaja kumminki vähentäisi niitä käynnistyksiä?
Vähentäähän se, mutta ei tuo 100 litraa kovin isolta kuulosta.
Ei mun mielestä oo laitettu puskuria lattialämmityksiin. Jättäisin kyllä pois, jos ei löydy mitään järkiperustelua.
Avaa keskustelu maalämpöfoorumilla, niin saat hyvää kokemusperäistä tietoa.
Tätä puskurivaraajaa ei nyt ole kukaan muu tarjonnu. Tosin eipä noita tarjouksiakaan ole tässä 3viikon aikana pilvin pimein tullu ja laitoin viime viikolle määräpäivänkin että siihen mennessä tarttis vastata tarjouksella tai ilmottaa jos ei kiinnosta tai kerkiä. En tiedä pitäisikö noille hiljaisille lähettää vielä mailia että kiitos mielenkiinnottomuudestanne saneerauskohdettamme kohtaan Muutamalle soitinkin viime viikolla perään että meinaatteko tarjota, yks aiko, toinen kävikin loppuviikosta ja kolmatta ei saanu puhelimella kiinni, tekstarilla kysyi mitä asiaa ja vaipui sitten radiohiljaisuuteen. Noh on mulla nyt sentään 4 tarjousta tai no on se lämpöykkösen suullinenkin hinta tiedossa ekalta kartoistus käynniltä. Mutta siis nimeämättä urakoitsijoita, niin Alpha innotec n. 28500e, Thermiat 27500e (26000 onoff) tai 23000e, jämä star 28000e. Kaivojen hinnat sisältyy noihin mutta niitäkin toki kysyin erikseen, hinnat 8700-11500 260m kaivolle, osalla porareista ei onnistunu 45 keruuputki mutta ei silti välttämättä ollu halvin.
Noh sitten jos palataan puskurivaraajaan lattialämmitykselle. Laskin että talossa on alakerran putkistossa (LVI-piirustusten mukaan) 110l ja yläkerrassa n. 70l vettä. Eli siihen nähden jo 100l puskuri on jo jonkinkokoinen lisä vaikka suurin osa lämmöstähän varastoituu kyllä alakerran betonilattiaan. Kesällä todennäkösesti yläkerran termarit makkareissa on kiinni mutta alakerrassa yli puolet kiertänee aina, joten muutama kymmenen litraa pyörii aina järjestelmässä. Jotenkin tuntuu kovin vähältä eli siinä mielessä puskuria kaupanneen myyjän perustelut mahdollisista "turhista" hälytyksistä kesäisin ilman puskuria tuntuvat hyvinkin mahdollisilta. Itse kyllä laittaisin jonkun 300l varaajan lisäksi että olis sitä lämpöä tallessa aina vähän pidemmäksi aikaa. En kyllä vielä tiedä. Sumplin asiaa tekemään valittavan urakoitsijan kans.
Tai sitten ne termarit pitää vaan poistaa käytöstä. JOSTA taas päästiinkiin seuraavaan ajatukseen, pystyykö se maalämpöpumppu jäähdyttämään kesällä lattiassa kiertävää vettä?
Kuinka ei oo yhtääb tarjousta Nibeltä? Taitaa olla kuitenkin yleisin merkki.
Meillä ei edes asennettu termareita, koska niistä on vain haittaa lämpöpumppulämmityksessä.
Ei taida olla vielä mallia, joka pystyisi suoraan jäähdyttämään lattiakiertoa. Eiköhän lattiviilennyksiin ole laitetty erillinen lämmönvaihdin. Kaivossa on kesälläkin max. 7c asteinen vesi, joka riittäisi mainiosti jäähdytykseen ilman kompressoriakin.
Mutta pikkasen varovainen olisin lattiaviilennyksen kanssa. Joku kohta tänne laskee kastepisteen, mikä on turvallinen raja, mutta itteä vähän epäilyttäisi... Kylmät lattia ei välttämättä ole kauhean mukavan tuntoisia. Tämän vuoksi jotku lämmittää kaakelilattioita kesälläkin.
Meillä on kesällä lämmitys pois päältä koko talosta, myöskin pesuhuoneesta. En näe syytä, miksi pitäisi turhaan lämmitellä, kun pikemminkin joutuu toista päätä talosta jäähdyttämään. Kosteusongelmaa ei ole havaittavissa, suihkun jälkeen lattia kuivuu aika nopeasti.
Suosittelen teettämään laskelman tuolla. Luotan paljon enempi tuohon foorumin "tomppelin" laskelmaan kuin myyjien tekemään.
ja hyvä kun laitoit ton linkin uudestaan oli jääny klikkaamatta. Ainakin toi lähtötietolista on "pikkasen" laajempi ku mitä multa on kysytty kauppiaiden toimesta
On juu sieltäki. Kaikki on kyllä linjassa toisiinsa vaikka toi yks urakoitsija sanoi että kas kun et akuankasta ottanu laskelmaa kun kuuli että maalämpöfoorumilta oli mulla n. arvot tarjouspyynnöstä teholle ja kaivolle. Ei oikein arvostanut foorumia, mutta samassa puhelussa myönsi että samalla seudulla omakin laskelmansa oli
Nibeä aikoi yks tarjota, mutta eijjoo vielä tullu. Sitä mää tässä oikeestaan enää oottelen josko se nyt sais sillekin hinnan laskettua. Muuten lähen thermian suuntaan kallistumaan
Nii eihän se tosiaan kovin kestä kylmäksi lattian mennä ettei ala kesän kosteus tiivistymään. Tuo nyt oli vain ajatus. Tokihan se lämpökanaali tässä ehkä toimiikin kesällä jäähdytyksenä ku talven se hukkaa lämpöä
Ei (muiden) riemulla rajaa kun Deerellä ajaa
JD 6200 -97
Mulla jämä star rst 10kW (joku nibe 1245 tms tuo taitaa oikeasti olla?) ja 190 m kaivo, josta tehollista, olikohan 175m. 100 litran puskurivaraaja. Pumpulla tunteja noin 3000-3300 per vuosi. Keskimääräistä käyntisyklin aikaa en osaa sanoa. Täytyypä katsella kirjanpidosta.
Jos NYT laittaisin uuden, tai tuon päivittäisin, niin ottaisin itse pumpun erikseen ja viereen useamman sadan litran hybridivaraajan tms. johon voi yhdistää vaikka aurinkolämmön, tai sähkövastuksilla aurinkopaneelit tai ylipäätään ihan minkä tahansa muun varalämmönlähteen - esim sen halkokattilan tai vesitakan tai vanhan öljykattilan mitälie. Pehmokäynnistin on tuossa pumpussa, ymmärtääkseni melkein sama komponenttien osalta kuin invertteri, jonkinlaista alkuramppia/ pulssia antaa pumpulle käynnistyessään. Hurinaa pitää kellarissa, ei poksu tai pauku. sammutuksessa taitaa olla pieni kumahdus?
Yksi asia, mitä ite miettisin vielä ennen hankintaa, kannattaa huomioida esim mahdollinen lattialämmityksen shunttaus (kysyjällä taisi kyllä olla luonnostaan lattialämmitys - mutta muille lukijoilla huomioksi..), eli mistä tai mitenkä tuo matalampi lämpö tehdään - lämpöpumpulla ei kannata ensin tehdä vettä kuumaksi, minkä jälkeen sitten shunttaillaan matalampaan lämpötilaan. Riippuen pumpuista noissa on kai vähän pieniä eroja onko vaihtoventtiiliä vai tulistus mikälie. Itselleni asennnutin erillisen shuntin ja kiertovesipumpun, toimii kutakuinkin niin kuin pitää.
Niin, ja se kolmas. edellisen asukkaan arvio lämmitystarpeesta oli "noin 3000 litraa öljyä" ja öljykattila aivan finaalissa, poltin oli Oilonin junior tms. Tuon pohjalta olisi varmaan pitänyt laskea (edellisen asukkaan kaunistelemaa?) kulutusta isommaksi, koska pumppu on vähän pieni - vaikka käyttötunnit tuo noin nimellinen 3000h. Eli se parikymmentä metriä enemmän kaivolle syvyyttä ja 12kW pumppu olisi varmaan ollut lähempänä täystehomitoitusta.
Noilla sähkönkulutusarvoilla kannattanee jo jotain vaihtoehtoa kyllä miettiä.
Pehmokäynnistin ainoastaan tekee nimensä mukaisesti pehmeämmän käynnistyksen. On siis aktiivisena tyyliin muutaman sekunnin käynnistyessä. Invertterillä sitä vastoin pystytään säätämään kompressorin tehoa kulloisenkin lämmitystarpeen mukaan.
Erillinen varaaja on hyvä. Varsinkin lämminvesikierron kanssa.
Aurinkohässäköistä kyllä pitäisi fiksuimpana vaihtoehtona aurinkopaneeleja, joiden tuottamalla sähköllä pyöritetään maalämpöpumppua. Sillä tavoin saadaan auringon tuottama energia "nelinkertaistettua".
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 27, 2022 9:01 pm
Pehmokäynnistin ainoastaan tekee nimensä mukaisesti pehmeämmän käynnistyksen. On siis aktiivisena tyyliin muutaman sekunnin käynnistyessä. Invertterillä sitä vastoin pystytään säätämään kompressorin tehoa kulloisenkin lämmitystarpeen mukaan.
Erillinen varaaja on hyvä. Varsinkin lämminvesikierron kanssa.
Aurinkohässäköistä kyllä pitäisi fiksuimpana vaihtoehtona aurinkopaneeleja, joiden tuottamalla sähköllä pyöritetään maalämpöpumppua. Sillä tavoin saadaan auringon tuottama energia "nelinkertaistettua".
Muutamalle soitinkin viime viikolla perään että meinaatteko tarjota, yks aiko, toinen kävikin loppuviikosta ja kolmatta ei saanu puhelimella kiinni, tekstarilla kysyi mitä asiaa ja vaipui sitten radiohiljaisuuteen. Noh on mulla nyt sentään 4 tarjousta tai no on se lämpöykkösen suullinenkin hinta tiedossa ekalta kartoistus käynniltä. Mutta siis nimeämättä urakoitsijoita, niin Alpha innotec n. 28500e, Thermiat 27500e (26000 onoff) tai 23000e, jämä star 28000e. Kaivojen hinnat sisältyy noihin mutta niitäkin toki kysyin erikseen, hinnat 8700-11500 260m kaivolle, osalla porareista ei onnistunu 45 keruuputki mutta ei silti välttämättä ollu halvin.