3 vaihe verkonvaihtokytkimen kytkentä

[PHH]

Kytkin tulisi ulkoseinälle ja 3 vaihe aggregaatti tulisi mekaaniseti kytkettyä sähkökatkoksen ajaksi.
Mutta miten kytkin oikesti liitetään mittaritauluun. Joissakin sähkölaitoksen ohjeissa on , että syöttö otetaan kytkimelle KWH mittarin jälkeen ja kytkimeltä sulakekiskoon.
Entäpä nolla ja miten kevin kanssa menetellään.

[sähömies]

Noppa pitää käyttää kanssa verkonvaihtokytkimen kautta, eli verkon nolla katkaistaan ja genun kytketään varavoimaa käytettäessä. Maadoitusta ei katkaista.

[PHH]

Elikkä Pääkeskuksella verkosta tuleva nolla irroitetaan N-PE kiskosta ja kierrätetäänn verkonvaihtokytkimen kautta ja paluu,kytketäänkö se N-PE kiskoon,Johon tulee talon maadoituselekrodi ja samaanko liitetään kytkimeltä tuleva kevi (genun PE)
Entäs vaiheet ?????

[samiko]

Alkuviestit kun lukee on tähän vain yksi oikea vastaus :
Osaava sähköasentaja kytkee.
Ja ihan vain ajatellen mahdollisia sähköverkon korjaajia ja niiden perillisiä

[Osmo_]

Alkuviestit kun lukee on tähän vain yksi oikea vastaus :
Osaava sähköasentaja kytkee.
Ja ihan vain ajatellen mahdollisia sähköverkon korjaajia ja niiden perillisiä

Ääni tälle. Jos joutuu kysymään netissä ummikkona varsinkin kolmivaihesähkön omatoimiseen korjaamiseen niin sillon ei pidä ees suunnitella niiden tekoa

[mauri]

Alkuviestit kun lukee on tähän vain yksi oikea vastaus :
Osaava sähköasentaja kytkee.
Ja ihan vain ajatellen mahdollisia sähköverkon korjaajia ja niiden perillisiä

+1

[PHH]

Alkuviestit kun lukee on tähän vain yksi oikea vastaus :
Osaava sähköasentaja kytkee.
Ja ihan vain ajatellen mahdollisia sähköverkon korjaajia ja niiden perillisiä

En ole ummikko.Pyrin selvittämään yhden tekeleen oikeellisuutta. Juuri tästä asiasta on puutteita.
Vastaukset voisivat olla sen mukaisia.

[JiiSPee]

En ole ummikko.Pyrin selvittämään yhden tekeleen oikeellisuutta. Juuri tästä asiasta on puutteita.
Vastaukset voisivat olla sen mukaisia.

Kysymyskin olisi sitten voinut olla tuon mukainen...

[samipetri]

Tuossahan tämä on jo käyty läpi.
viewtopic.php?t=89757

[Heikki 75]

En oikein ymmärrä, että miksi tuo sähkötekniikka on niin pyhää ja jopa tabu, että siitä ei saisi olla edes kiinnostunut. Kysyitpä miltä foorumilta tahansa, vaikka kuinka tarkkaan rajattua kysymystä, niin aina on 80% vastauksista tyyliin "et saa itse edes ajatella näitä asioita, soita sähkömies"

[Kardaani]

Sillä pyritään suojaamaan henkilövahingoilta sen tee-se-itse henkilön lisäksi hänen omaisia mahdollisesti jopa kuolemalta.

Tämäkin ketju alkoi: "Kytkin tulisi ulkoseinälle ja 3 vaihe aggregaatti tulisi mekaaniseti kytkettyä sähkökatkoksen ajaksi."
Kuullostaa minun korvaan juuri siltä että itse pitää tilata ja asentaa, mutta ei ole ihan varma miten. Toki voi kyseessä olla ihan puhdas mielenkiinto verkonvaihtokytkimen asennukseen liittyen, mutta jotenkin en laskisi sen varaan paljon.

[PHH]

Sillä pyritään suojaamaan henkilövahingoilta sen tee-se-itse henkilön lisäksi hänen omaisia mahdollisesti jopa kuolemalta.

Tämäkin ketju alkoi: "Kytkin tulisi ulkoseinälle ja 3 vaihe aggregaatti tulisi mekaaniseti kytkettyä sähkökatkoksen ajaksi."
Kuullostaa minun korvaan juuri siltä että itse pitää tilata ja asentaa, mutta ei ole ihan varma miten. Toki voi kyseessä olla ihan puhdas mielenkiinto verkonvaihtokytkimen asennukseen liittyen, mutta jotenkin en laskisi sen varaan paljon.

Anteeksi vähän tökerö aloitus, kuten myöhemmin kerroin, kysymykseni olivat aitoja ja ei kenenkään henki ollut uhattuna. Olen kyllä sähköalalla. Sain vinkin, jossa kaikkia asiat käy julki. ST kortti
ST 52.40 kuva 10/16. Kiitoksia mielenkiinnosta.

[Jammu]

Kuten tuumattiin nelinapainen verkonvaihtokytkin on turvallinen kummassakin tapauksessa eli verkostovika kiinteistössä tai syöttävässä pj verkossa.

Nollan kierrättämiseen oltava tarkka mittauskeskuksella koska PEN johdinta kytkimellä ei saa irrottaa

[tikman]

Kuten tuumattiin nelinapainen verkonvaihtokytkin on turvallinen kummassakin tapauksessa eli verkostovika kiinteistössä tai syöttävässä pj verkossa.

Nollan kierrättämiseen oltava tarkka mittauskeskuksella koska PEN johdinta kytkimellä ei saa irrottaa

Nollan kanssahan tuo tilanne on selkeä, mutta miten pitäisi menetellä tilanteessa, jossa keskukselle tulee verkon PEN, mutta siitä myös lähtee PEN toisessa rakennuksessa olevalle jakokeskukselle? Voisi tietysti jättää tuon eteenpäin syötön kokonaan vaihtokytkimen ulkopuolelle, mutta sitten se toinen rakennus ei saisi varavoimaa ja olisiko tuosta muitakin haittapuolia? Saisiko sitä varavoimaa syöttää tuohon ensimmäiseenkään, jos toinen rakennus jää valtakunnanverkon varaan?

Ja siis tämä on ihan teoreettinen pohdiskelu!! Ei ole tuohon mitään vaihtokytkimiä tai voimakoneita tulossa kenenkään kytkemänä. Kunhan vain herätti pohdintaa, miten tuollaisessa tilanteessa pitäisi toimia.

[PHH]

Kuten tuumattiin nelinapainen verkonvaihtokytkin on turvallinen kummassakin tapauksessa eli verkostovika kiinteistössä tai syöttävässä pj verkossa.

Nollan kierrättämiseen oltava tarkka mittauskeskuksella koska PEN johdinta kytkimellä ei saa irrottaa

Nollan kanssahan tuo tilanne on selkeä, mutta miten pitäisi menetellä tilanteessa, jossa keskukselle tulee verkon PEN, mutta siitä myös lähtee PEN toisessa rakennuksessa olevalle jakokeskukselle? Voisi tietysti jättää tuon eteenpäin syötön kokonaan vaihtokytkimen ulkopuolelle, mutta sitten se toinen rakennus ei saisi varavoimaa ja olisiko tuosta muitakin haittapuolia? Saisiko sitä varavoimaa syöttää tuohon ensimmäiseenkään, jos toinen rakennus jää valtakunnanverkon varaan?

Ja siis tämä on ihan teoreettinen pohdiskelu!! Ei ole tuohon mitään vaihtokytkimiä tai voimakoneita tulossa kenenkään kytkemänä. Kunhan vain herätti pohdintaa, miten tuollaisessa tilanteessa pitäisi toimia.

Kun katsotaan ST 52.40 ja kuva 10. Siinä mittauskeskus ja ryhmäkeskus ovat erikeskuksia. Siinä
tilanteessa kaikki on selvää. Mutta sinun kysymykseesi, missä on kaksi PEN keskusta erillään, ei ole vastausta.
Kun PK ja ryhmäkeskus on sama keskus, niin jos noutatetaan Sähkölaitoksien ohjeita,että verkonvaihtokytkin on mittauksen jälkeen,niin alkaa ongelmia muotostua.
Kävin eräässä sähköliikkeessä kysymässä,miten liittävät ulkopuolisen verkonvaihtokytkimen keskukseen.
Vastaus vaiheet: päävarokkeen jälkeen verkonvaihtokytkimelle ja paluu pääkytkimelle.
Nolla(Pen) verkosta tuleva johto irroitetaan ja kierrätetään verkonvihtokytkimen kautta takaisin Nolla PE liittimen johon on yhtistetty talon maad.elekrodi ja johon tulee Genun kevi.
Sähkölaitokset eivät ole kuulemma puuttuneet tähän kytkentään.(miksiköhän?)
En ole itse tekemässä, mutta halusin tarkistaa erään tuttavani kytkimen asennuksen.

[Antti Perätalonen]

Aiheellinen kysymys tuo PHH:n tapaus. Meillä on vielä paljon tapauksia, joissa verkossa on sekä uutta että vanhaa "nelinapaista" lähtöä. Aloittajan tapauksesa kyseeseen tulee lähinnä ST kortin kuvan 7 tapaus TN-C järjestelmän kytkennästä. Minun ST korttini versio on vuodelta 2012 ja voi olla vanhentunut, mutta tämä ei ainakaan anna ohjetta tuollaisen sekä uutta että vanhaa sisältävän järjestelmän kytkentään. Tai siis ei yleensäkään käytännön järjestelmään, jossa pääkeskukselta on useampia lähtöjä oli sitten TN-S tai TN-C järjestelmä.

En anna kenellekään ohjeita eikä minun kirjoituksiini saa missään asennuksissa vedota. Kuitenkin tuon aloittajan tapauksessa verkonvaihtokytkimen tulisi vaihtaa kWh mittarilta tuleva varokekiskojen syttö generaattorilta tulevaan syöttöön. Tämä edellyttää sinettikannen avaamissta ja saattaa olla myös jännitetyötä keskuksen rakenteesta riippuen.

Siis yhteys verkon haltijaan ja sieltä tieto urakoitsijasta, jolla on oikeus mennä sinettikansiaen alle ja mahdollisuus katkaista tarvittaessa syöttö muuntamolta.

Helppo tapa on tuo yhden lähdön varavoimasyötön järjestäminen juuri kuvaa 4 mukaillen. Sen voi tehdä kuka tahansa urakoitsija jolla on pätevyydet ja ilmoitukset kunnossa.

Minun ST kortin versioni on noin vanha, mutta näyttää siltä, että kortin laatija ei ole käytännön tapauksia juurikaan nähnyt. Itse en ole koskaan niissä harvoissa tapauksissa, joita olen nähnyt, törmännyt pääkeskukseen, jossa on vain yksi lähtö suoraan kWh mittarilta yhteen jakokeskukseen.

[Rh-]

Sama vika rahikaisella, ajatellut joskus päivittää navetan, hallin ja tallin keskukset, sekä niiden väliset kaapeloinnit tähän päivään.

Hallille lähtee 10mm² kaapeli, hallin keskukselle nousee 4mm².
Pikku 1800W kompura ei starttaa pakkasella hallilla, jännite notkahtaa noin 150-180V...

3kW 3~ koneella huvikseni testatessa jossakin vaiheessa oli muistaakseni parikymmentä volttia matalampi jännite, ilman kuormaa kaikki muuten tasassa.

[Jammu]

...
Nolla(Pen) verkosta tuleva johto irroitetaan ja kierrätetään verkonvihtokytkimen kautta takaisin Nolla PE liittimen johon on yhtistetty talon maad.elekrodi ja johon tulee Genun kevi.
Sähkölaitokset eivät ole kuulemma puuttuneet tähän kytkentään.(miksiköhän?)
En ole itse tekemässä, mutta halusin tarkistaa erään tuttavani kytkimen asennuksen.

Koska nykyään sähkölaitokset ei puutu. Kiinteistön puolella asiat on vaan tehtävä oikein, sähkölaitos, verkkoyhtiö huolehtii sitten joko tontin rajalle tai päävarokkeelle asioista. Ja varmennustarkastukset kohteissa joihin määrätty.

Tässä on nyt huono sanoa, kun ei ole kirjoja ja aion hankkia vasta kun on uudet..

Toisaalla oli juttua nimenomaan tuosta PEN-johtimesta eli pienjänniteverkon puolelta liittymiskaapelin yhteinen nolla ja suojamaa - suunnittelija totesi, ettei sitä saa katkaista.

Ymmärrän tämän siten, että viisijohtimisella TN-S, (TN-CS) mittauskeskuksella verkon puolelta tuleva PEN on mentävä katkeamattomana keskuksen sisällä PE-kiskoon. Tällöin toki aggrekaattisyötöllä on edelleen nollasta yhteys tuhon PENiin, mutta toisaalta tuossa luotetaan ja tulee luottaa kuluttajapuolen maadoituselektrodin toimintaan. Eli PE ja N kiskojen lenkitys tspshtuu verkonvaihtokytkimen kautta silloin ja PEN on aina kiinni kiskossa johon maadoituselektrodi tulee.

Varminta on ostaa keskus jossa verkonvaihtokytkin löytyy. Useimmiten ongelmat onkin käytöllisiä kun syötetään vaikka traktoriaggrella keskusta ja aggren päässä oleva viksvirtasuoja ei pysy päällä kun syötettävä MK PE-N linkitys aiheuttaa laukeamista.

Se että kytkin laitettaisiin pääsulakkeiden jälkeen on aika virheellinen lähtökohta, yleensä pääsulakkeille tulee suoraan liittymiskaapeli ja sulakkeilta jatkuu mittarille, mittarin jälkeen on pääkytkin. Tai sitten mittarin ja pääsulakkeiden välissä pääkytkin. Itse en syöttäisi mittarin tulopuolella kahdesta tai kolmesta syystä: Ensinnäkin tuonne mittaamattoman sähkön puolelle ei ole asiaa ja se on sinetöity. Toiseksi omaa aggrekaattisähköä ei kannata mitata. kolmanneksi nyky mittareilla on katkolaite ja mittarilla voidaan etänä katkaista liittymästä sähköt - tällöin se aggresähkökään ei menisi keskukselle.

Itse en tässä uskalla antaa mitään tyhjentäviä kommentteja. Parempi on järjestää asia niin, ettei ainakaan käy siten että suojamaa katkeisi joistakin paikoista verkonvaihtokytkintä käännellessä eli käytetään sellaisissa tapauksissa vain vaiheiden katkaisua/vaihtoa aggrelle

[Antti Perätalonen]

Jammulle. Jos vittaat minun kirjoitukseeni tuossa mittarkysymyksessä, niin krjoitin ehkä hieman oikoen, mutta en todellakaan tarkoittanut agregaatin syöttöä pääsulakkeille tai mittarille. Asiahan on juuri niinkuin kirjoitit, että liittymiskaapeli tulee suoraan pääsulakkeille. Vaihtokytkin tulee nimenomaan mittarin jälkeen vaihtamaan lähtöjen varokkeiden syöttö aggregaatille mittarilta tulevan syötön sijaan. Usessa vanhoissa keskuksissa on niin pienet tilat ja johtimet niin lyhyitä, kaapeli ulkopuoliselle verkonvaihtokytkimelle on kytkettävä suoraan mittarille, sille mitatun sähkön puolelle, mikä poikkeuksetta on sinettikannen alla. Näin verkonvaihtokytkin syöttää verkko asennossa mittarilta mitattua sähköä lähtövarokkeille ja varavoima asennossa verkonvaihtokytkin syöttää aggregaatin sähköä lähtövarokkeille.

[PHH]

Jammulle. Jos vittaat minun kirjoitukseeni tuossa mittarkysymyksessä, niin krjoitin ehkä hieman oikoen, mutta en todellakaan tarkoittanut agregaatin syöttöä pääsulakkeille tai mittarille. Asiahan on juuri niinkuin kirjoitit, että liittymiskaapeli tulee suoraan pääsulakkeille. Vaihtokytkin tulee nimenomaan mittarin jälkeen vaihtamaan lähtöjen varokkeiden syöttö aggregaatille mittarilta tulevan syötön sijaan. Usessa vanhoissa keskuksissa on niin pienet tilat ja johtimet niin lyhyitä, kaapeli ulkopuoliselle verkonvaihtokytkimelle on kytkettävä suoraan mittarille, sille mitatun sähkön puolelle, mikä poikkeuksetta on sinettikannen alla. Näin verkonvaihtokytkin syöttää verkko asennossa mittarilta mitattua sähköä lähtövarokkeille ja varavoima asennossa verkonvaihtokytkin syöttää aggregaatin sähköä lähtövarokkeille.

Tämä juttu sai omalta osaltani alkua siitä, tuttavani vanhaan maalaistaloon oli laitettu verkonvaihtokytkin ulkopuolelle ja sähkökatkon aikaan pyöritettiin traktori genulla.
Erään sähkökatkon aikaan oli sähkölaitoksen miehet tulleet ja sanoneet, että käytät genua liian suurella jännitteellä.(nopeutella)Olivat mittaileet jännitteitä ja ei siinä sen kummempaa.Aloin ihmetellä, että mistä sähkölaitos tietää jännitteen. (ilmeisesti vv.kytkin oli asennettu ennen mittausta)
Sähkölaitoksien ohjeet on yksiselitteiset,vv.kytkin mittauksen jälkeen.
Kuten kerroit, vanhat keskukset ovat hyvin ongelmallisia tilojen puutteen takia uusiin kytkentöihin.
Mitä tulee tähän N (PEN ) katkaisuun , jota Jammu pohti. Vanhoista asennuksista puuttuu laitanaan talokohtainen elekrodi.
Mitä tulee näihin sinettikansiin keskuksessa, niiden purkaminen ei ole ongelma.KAIKKI näissä keskuteluissa mainitut sähkötyöt edellyttää ASENNUSLUPAA S1tai S2 ja asennusoikeutta sekä ammattitaitoista asentajaa.
Tämä vv.kytkimen asennus vanhaan järjestelmään ei mielestäni ole yksinkertainen asia.
Tästä mielestäni pitäisi olla paremmat ohjeet, ST kortti.