Kardaanijarru (abs?) peräkärryyn?

[Pataässä]

Eikös kardaanijarru ollut nimenomaan seisontajarru jota ei saanut käyttää liikkuessa, katkoo kardaaninpultit.

Seisontajarru se oli.
Tiedä sitten kuinka kestäisi käyttöjarruna...
Syö kardaanin poikki vuosien saatossa

Jarrulevyä se nakertaa, joka on laipalla kardaanissa

[rokkimatti]

Netti pullollaan kuvia joissa kardaani solmussa....
Kardaaniseisontajarrun takia.

[jagr]

Miten ne paikallisliikenteen linja-autojen sähköjarrut toimii? Niissä on kardaanin kieppeillä iso limppu jossa sähköjarru, kuski voi valita normijarrujen ja tuon sähköjarrun väliltä, en tiedä voiko säätää miten jarruvoimaa.

Niitä oli ainakin 1990-luvulla kaikissa Oululaisissa Koskilinjojen onnikoissa, muutama tuttu oli siellä kuskina ja tuli joskus puheeksi.

[jussi77]

Miten ne paikallisliikenteen linja-autojen sähköjarrut toimii? Niissä on kardaanin kieppeillä iso limppu jossa sähköjarru, kuski voi valita normijarrujen ja tuon sähköjarrun väliltä, en tiedä voiko säätää miten jarruvoimaa.

Niitä oli ainakin 1990-luvulla kaikissa Oululaisissa Koskilinjojen onnikoissa, muutama tuttu oli siellä kuskina ja tuli joskus puheeksi.

Olisiko pyörrevirtajarru?

[Superdexta-64]

Eikös kardaanijarru ollut nimenomaan seisontajarru jota ei saanut käyttää liikkuessa, katkoo kardaaninpultit.

Seisontajarru se oli.
Tiedä sitten kuinka kestäisi käyttöjarruna...
Syö kardaanin poikki vuosien saatossa

Niin siis tässä kyseisessä tapauksessahan ei ole tuota kardaania vaan pelkkä laippa perämurikassa, ei voi siis mennä kardaani solmuun. Mahdollinen veto hydrauliikalla (apu). Mielestäni levyjarrulla toteutettuna pitäisi olla yhtä hyvä kun autossa yhden puolen jarru, eihän se eroa siitä mitenkään. Traktorissa polkimesta paineensäätyvä peräkärryjarru.

Sain tuon vanhan käsijarrun toimiin kun hitsailin jarrutangot tuonne vanhoihin systeemeihin. Nyt on tilattu nestetoiminen jarrusylinteri jonka ajattelin kiinnittää painamaan tuota jarruja yhdistävää vakaajan vipua. Äsken kokeilin tuota niin, että laitoin pitkän köyden vakaajan vivusta hydrauliseen työntövarteen. Rallattelin vapaalla kärryperässä ja hiljaa aloin työntöverrella kiristään köyttä ja perskutarallaa sehän toimii! Jopa niin hyvin, että ääriasennossa jarrutti renkaat lukkoon, tosin tyhjällä kärryllä.
Nyt jään odotteleen tuota jarrusylinteriä. Tuo hydraulinen napamoottori voi olla liian tyyris kardaanille vetoavuksi, ellei jostain ilmesty masinistimainen käytetty vastaava

[mauri]

Miten ne paikallisliikenteen linja-autojen sähköjarrut toimii? Niissä on kardaanin kieppeillä iso limppu jossa sähköjarru, kuski voi valita normijarrujen ja tuon sähköjarrun väliltä, en tiedä voiko säätää miten jarruvoimaa.

Niitä oli ainakin 1990-luvulla kaikissa Oululaisissa Koskilinjojen onnikoissa, muutama tuttu oli siellä kuskina ja tuli joskus puheeksi.

Olisiko pyörrevirtajarru?

Pyörrevirtajarrua on käytetty mm kaupunkiliikenteen B10M Volvoissa. Säästää kitkajarruja tiheillä pysäkkiväleillä ajettaessa. Pyörrevirtajarru ei toimi pysäköintijarruna, vaatii reilusti sähköä. Velipoika noilla aikoinaan ajeli.

[mike]

Geroottori moottori riittää hyvin. Tee välitykset tuonne ~ 3 km/h tuntumaan, vetoa tarvitaan vain silloin, kun aletaan jäämään kiinni.
Mulla on kärryssä vaan 200 CC geroottori moottori, traktorin hydrauliikalla. Tyhjänä lyö pyörät sutia, kuorman kanssa auttaa huomattavasti. Renkaat 500/60*22.5" ripakuviolla, zilin perä, alennuslaatikko ja sakarakytkin.
Eikä ollut kallis geroottori moottori uutenakaan, poistotuote reilun satasen.
Parhaiten hyödyttää tuo kärryveto, nelivetotraktorin kanssa. Takavetoisella oli eteneminen kiikun kaakun, kun kärry yritti työntää sutivaa traktoria. Teliveto kärryssä olisi auttanut

[Superdexta-64]

Geroottori moottori riittää hyvin. Tee välitykset tuonne ~ 3 km/h tuntumaan, vetoa tarvitaan vain silloin, kun aletaan jäämään kiinni.
Mulla on kärryssä vaan 200 CC geroottori moottori, traktorin hydrauliikalla. Tyhjänä lyö pyörät sutia, kuorman kanssa auttaa huomattavasti. Renkaat 500/60*22.5" ripakuviolla, zilin perä, alennuslaatikko ja sakarakytkin.
Eikä ollut kallis geroottori moottori uutenakaan, poistotuote reilun satasen.
Parhaiten hyödyttää tuo kärryveto, nelivetotraktorin kanssa. Takavetoisella oli eteneminen kiikun kaakun, kun kärry yritti työntää sutivaa traktoria. Teliveto kärryssä olisi auttanut

Tää onkin hyvä idea. Paljonko sinulla on tuota alennusta tuossa ja millä laatikolla teit alennuksen?

[mike]

Ei kyllä välityksestä tietoa, Weckmanin metsäkärry 70-luvun taitteesta. Geroottori moottori pyörii 200-300 kierrosta minuutissa teknisten tietojen mukaan. Laatikon välitys tuntematon, hitaasti se liikkuu, ns ykkösen vauhtia traktorissa.
Tasaisella jaksaa työntää koko yhdistelmää, jos kärryn pyörissä pitoa.
Ketjutin erillisen 3 karaisen ajolohkon, kuormaajan pöydän perään.
Siinä on vedonkytkentä yksitoiminen (päälle/pois kellunta ), moottorikaralohko asentolukituksella eteen-taakse ja aisaohjaukselle oma lohko.

[Superdexta-64]

Ei kyllä välityksestä tietoa, Weckmanin metsäkärry 70-luvun taitteesta. Geroottori moottori pyörii 200-300 kierrosta minuutissa teknisten tietojen mukaan. Laatikon välitys tuntematon, hitaasti se liikkuu, ns ykkösen vauhtia traktorissa.
Tasaisella jaksaa työntää koko yhdistelmää, jos kärryn pyörissä pitoa.
Ketjutin erillisen 3 karaisen ajolohkon, kuormaajan pöydän perään.
Siinä on vedonkytkentä yksitoiminen (päälle/pois kellunta ), moottorikaralohko asentolukituksella eteen-taakse ja aisaohjaukselle oma lohko.

Ok, kiitti tiedoista.

[jiipee]

Miten ne paikallisliikenteen linja-autojen sähköjarrut toimii? Niissä on kardaanin kieppeillä iso limppu jossa sähköjarru, kuski voi valita normijarrujen ja tuon sähköjarrun väliltä, en tiedä voiko säätää miten jarruvoimaa.

Niitä oli ainakin 1990-luvulla kaikissa Oululaisissa Koskilinjojen onnikoissa, muutama tuttu oli siellä kuskina ja tuli joskus puheeksi.

Olisiko pyörrevirtajarru?

Pyörrevirtajarrua on käytetty mm kaupunkiliikenteen B10M Volvoissa. Säästää kitkajarruja tiheillä pysäkkiväleillä ajettaessa. Pyörrevirtajarru ei toimi pysäköintijarruna, vaatii reilusti sähköä. Velipoika noilla aikoinaan ajeli.

Oulussa oli 80-luvuilla Veljekset Pohjola Oy:n onnikoissa paljon Volvo B10M -mallia ajossa. 13 ja 19 linjoja tuli yleensä käytettyä. Velj. Pohjola meni myöhemmin fuusiolla osaksi Koskilinjat Oy:tä.

[Joordis]

Vanhassa Sisussa ja Bedfordissa on kardaanijarru käsijarruna. Sellaisesta saisi hyvän aihion rakenteluun.

Oho, en tiennytkään tuota. Onkohan noista säilynyt kuvia missään?

Zilissä myös, rumpu vaihdelaatikon päässä.

Omassa - aikoinaan Vanajan runkoon tehdyssä - kärryssä kanssa tuo levy laatikon ja kardaanin välissä. En kovin voimakkaasti lähtisi jarruttamaan moisella ratkaisulla täyskuormalla olevaaa kärryä. Jokin jarrutusvoiman rajoitin tulisi olla, lukkojarrutus kesäisellä maantiellä varmasti rikkoisi paikkoja...
Toisaalta levykin suht pieni, joten tuskin kovin isoja voimia aikaan saisi...

Oma käsitykseni myös, että käsijarruksi tarkoitettu..

[Superdexta-64]

Minulla ei ole mitään kokemusta tuosta kardaanijarrusta. Onko todellisisa tietäjiä jotka osaavat selittää miten se kummalla puolen akselia tuo levyjarru on niin tekisi siitä vaarallisen?
Kaikissa nykyautoissa on levyjarru nesteellä joka pyörässä eikä se tee siitä vaarallista.

[Rh-]

Löytyy myös Patrolista (Oliko mallia rumpu?) Volovon pyöräkirmaajista -80 ja -90 luvun malleista.

Juuri perseen alla olevassa 2019 mallin L90H Lolvossa kanssa käsijarrulevy kardaanilla.

[Superdexta-64]

Onko nää kuorma-autoissa kardaanikäsijarrut levyllä, nestetoimisella käsijarrulla?

[Jäärä]

Omassa - aikoinaan Vanajan runkoon tehdyssä - kärryssä kanssa tuo levy laatikon ja kardaanin välissä. En kovin voimakkaasti lähtisi jarruttamaan moisella ratkaisulla täyskuormalla olevaaa kärryä. Jokin jarrutusvoiman rajoitin tulisi olla, lukkojarrutus kesäisellä maantiellä varmasti rikkoisi paikkoja...
Toisaalta levykin suht pieni, joten tuskin kovin isoja voimia aikaan saisi...
...

Vaikka traktori peräkärryineen ei ole kovin nopea ajoneuvo, niin epäilen vahvasti, ettei yhdestä suhteellisen pienestä jarrulevystä ole kärryn pysäytysjarruksi. Normaalijarrullisessa kärryssä suurempihalkaisijaiset jarrut on sijoitettu molempiin pyörännapoihin. Tämän takia siinä on helpompi saavuttaa sekä suurempi jarrumomentti että tehokkaampi jarrujen jäähtyminen. Tämä aivan mutu-tiedolla, kun ei ole kummemmin tietoa kärryn tai sen osien mitoista ja massoista, että pystyisi suorittamaan kuin korkeintaan karkeita arviolaskelmia.

[mauri]

Omassa - aikoinaan Vanajan runkoon tehdyssä - kärryssä kanssa tuo levy laatikon ja kardaanin välissä. En kovin voimakkaasti lähtisi jarruttamaan moisella ratkaisulla täyskuormalla olevaaa kärryä. Jokin jarrutusvoiman rajoitin tulisi olla, lukkojarrutus kesäisellä maantiellä varmasti rikkoisi paikkoja...
Toisaalta levykin suht pieni, joten tuskin kovin isoja voimia aikaan saisi...
...

Vaikka traktori peräkärryineen ei ole kovin nopea ajoneuvo, niin epäilen vahvasti, ettei yhdestä suhteellisen pienestä jarrulevystä ole kärryn pysäytysjarruksi. Normaalijarrullisessa kärryssä suurempihalkaisijaiset jarrut on sijoitettu molempiin pyörännapoihin. Tämän takia siinä on helpompi saavuttaa sekä suurempi jarrumomentti että tehokkaampi jarrujen jäähtyminen. Tämä aivan mutu-tiedolla, kun ei ole kummemmin tietoa kärryn tai sen osien mitoista ja massoista, että pystyisi suorittamaan kuin korkeintaan karkeita arviolaskelmia.

Kun kardaanin pyörimisnopeus on moninkertainen vetoakseliin verrattuna niin eikös silloin samalla momentilla saada suurempi jarrutusteho?

[Universal Four]

Vanhassa Sisussa ja Bedfordissa on kardaanijarru käsijarruna. Sellaisesta saisi hyvän aihion rakenteluun.

Minulla oli aikoinaan Range Rover. Siinäkin oli käsijarru kardaanilla. Se oli, ellen väärin muista, toteutettu jakolaatikon kylkeen takakardaanin alkuun.
Ja oli tehokas.

[Jäärä]

Vaikka traktori peräkärryineen ei ole kovin nopea ajoneuvo, niin epäilen vahvasti, ettei yhdestä suhteellisen pienestä jarrulevystä ole kärryn pysäytysjarruksi. Normaalijarrullisessa kärryssä suurempihalkaisijaiset jarrut on sijoitettu molempiin pyörännapoihin. Tämän takia siinä on helpompi saavuttaa sekä suurempi jarrumomentti että tehokkaampi jarrujen jäähtyminen. Tämä aivan mutu-tiedolla, kun ei ole kummemmin tietoa kärryn tai sen osien mitoista ja massoista, että pystyisi suorittamaan kuin korkeintaan karkeita arviolaskelmia.

Kun kardaanin pyörimisnopeus on moninkertainen vetoakseliin verrattuna niin eikös silloin samalla momentilla saada suurempi jarrutusteho?

Näinhän se on. En niinkään ole huolissani jarrumomentin aikaansaamisesta, vaan siitä, mitä momentin synnyttämisestä aiheutuu. Oli jarrusysteemi mikä tahansa, sen tulee muuttaa sama liike-energia lämmöksi. Tämä taas nostaa jarrujärjestelmän lämpötilaa sekä kuluttaa jarruja ja niissä etenkin jarrupaloja tai -kenkiä.

Lämpeneminen riippuu jarrujärjestelmän massasta ja sen lämpöä haihduttavasta pinta-alasta. Jarrupinnoista taas kuluu tietty vakiotilavuus saman energiamäärän muuttamisessa lämmöksi. Näin isommat jarrut sekä kuluvat että lämpenevät vähemmän.