Kasvukausikeskustelu 2022

[elk]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?
Itse meinasin kylvää säkin syysvehnää, kun luulis ettei samanlaista tappotalvea tulisi...

[Osmo_]

Erittäin sukkela syksy. Toissavuonna näihin aikoihin kaura oli ihan vihreää vielä. Nyt ovat keltaisena ja vihreää on enää varjoisissa ja kuorettuneissa paikoissa sekä korsien alaosassa. Lämpösumma tais tulla täyteen kuukauden etuajassa Kauhulla odotan millasia kahuja joutuu puimaan

Kuivuusko pakkotuleennutti? Eihän nyt lämpösummaa oo kertyny likikään kuten viime vuonna kun hellettä koko kesä- ja heinäkuun. Nyt oli 1 helleviikko juhannuksen jälkeen. Heinäkuussa ei tainnu olla päivääkään.

En tiedä onko kuivuus pakkotuleennuttanut. Ei luulisi olevan kun kahtena viime vuonna on ollut vielä ihan vihreää näihin aikoihin. Ja koko paikkakunnalla sama tilanne. Tosin kasvit eivät kokeneet lainkaan yhtä suurta stressiä. Täällä oli juhannuksena ja heinäkuussa pari-kolme viikkoo hellettä, mutta enää ei oo. Oli miten oli, toivotaan et syyssateet tulevat vasta lokakuulla. Tulee muuten helvetinmoinen lasku kuivaajalta.

[tiko]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?
Itse meinasin kylvää säkin syysvehnää, kun luulis ettei samanlaista tappotalvea tulisi...

15 ha ceylonia olis tavoite

[Tryskääjä]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?
Itse meinasin kylvää säkin syysvehnää, kun luulis ettei samanlaista tappotalvea tulisi...

Säkillinen Skagenia tuli tilattua syksyn kylvöille.

[porhaltaja]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?

Suunnitelmissa olisi kylvää syysvehnää ensimmäistä kertaa tilamme historiassa. Sanokaapa mitä mieltä olette pitääkö hietamaa kyntää ennen syysvehnän kylvöä vai riittäisikö noin 15 senttin syvyyteen tehtävä kultivointi? Alunperin oli ajatus vain kultivoida, mutta kuului juttuja että on se kynnettävä, niin sen kannalle on kallistuttu. Tosin jonkinlainen koeruutu tehdään kultivaattorillakin. Nyt niissä pelloissa kasvaa vielä ohra joille syysvehnää olisi ajatus laittaa.

[Matsikka]

Kävääsin Aukusti ohran kanssa liikkeessä.
Digi-Wile näytti kosteudeksi 12,3 ja kaupan mittarin tulos oli 11,7% kosteutta.

Hehtolitrapaino oli 71 kg tasan.

[Osmo_]

Kai sitä vois mennä huomenna tälläämään puimuriin seulat ja elevaattoriluukut paikalleen. Muistaakseni ei ollut mitään erityisempiä huoltotoimenpiteitä, muutakuin polttoainesuodatinten vaihto ja öljyn lisäys. Sen verran pitää retuseerata leikkuupöytää, että vaihtaa yhden terälapun ja laonnostimen. Olkipilli pitää myös testata

[Ferkku]

Arlid 22% Murskaavalla. Keräilin tähkiä savisemmasta päästä joka ei niin valmista. Pitääköhän täräyttää Sampo tulille viikonlopulla...

[MF265]

Eilen puin ruista kotitarvekäyttöön 30 aaria. Aika tuoretta vielä, arviointi petti. Ensin "puhistin" puimuria ohranpuinnilla kuivimmasta paikasta. Niissä kosteus varmaan alle 20%.

[Lynyrd Skynyrd]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?

Suunnitelmissa olisi kylvää syysvehnää ensimmäistä kertaa tilamme historiassa. Sanokaapa mitä mieltä olette pitääkö hietamaa kyntää ennen syysvehnän kylvöä vai riittäisikö noin 15 senttin syvyyteen tehtävä kultivointi? Alunperin oli ajatus vain kultivoida, mutta kuului juttuja että on se kynnettävä, niin sen kannalle on kallistuttu. Tosin jonkinlainen koeruutu tehdään kultivaattorillakin. Nyt niissä pelloissa kasvaa vielä ohra joille syysvehnää olisi ajatus laittaa.

Olen kuullut, että kannattaa kyntää, jotta saa vesitilaa aikaiseksi.

[elk]

Tämän syksyinen on vasta toinen kerta kun kylvän syyskasvia. Mitä seurannut muiden syyskylvöjä niin melkein joka syksynä se vesitila on tarpeen.
Ehkä se kyntö voi parempi olla kun kultivointi ja joskus suorakylvetytkin näyttää hyvältä.
Pellon muoto vaikuttaa paljon, jääkö vesi seisomaan, notkelmiin.

[Osmo_]

Onko innokkaita syysviljan kylväjiä tänä syksynä?

Suunnitelmissa olisi kylvää syysvehnää ensimmäistä kertaa tilamme historiassa. Sanokaapa mitä mieltä olette pitääkö hietamaa kyntää ennen syysvehnän kylvöä vai riittäisikö noin 15 senttin syvyyteen tehtävä kultivointi? Alunperin oli ajatus vain kultivoida, mutta kuului juttuja että on se kynnettävä, niin sen kannalle on kallistuttu. Tosin jonkinlainen koeruutu tehdään kultivaattorillakin. Nyt niissä pelloissa kasvaa vielä ohra joille syysvehnää olisi ajatus laittaa.

Olen kuullut, että kannattaa kyntää, jotta saa vesitilaa aikaiseksi.

Syysviljalle aina kyntö. Se hautaa kans kasvijätteen ja vähentää lumihomeriskiä.

Puimanajokone koekäytetty. Ei lentänyt yhtään rottaa tänä vuonna koneen uumenista. Kauhee pöly nousi tosin kun edellisvuotiset, pesun jälkeen kuivuneet muhat lähti liikkeelle. Pitää käydä purkamassa yhdestä koneesta varuiksi olkikela. Yksi perävaunu pitää pestä maansiirron jäljiltä ja laittaa korkeat laidat paikalle. Toinen kärry onkin suulissa vartoomassa. Sit kaikki oliskin valmiina puintia varten.
Kuinkas usein muuten kosteusmittari pitäs kalibroida? Nyt olis neljäs vuosi tolla kolmevitosella Wilellä tarkastuksen jälkeen.

[OIU]

Huima-ohraa aloteltu ensimmäinen hehtaari, satoarvio vähän vajaa 5t. Kosteus 14%

Mahindra 500 saanut nyt ainakin uudet ruiskusuuttimet moottoriin, öljypohjan tiivisteen ja ajovariaattoriin laakerin. Toivottavasti pysyy kunnossa, kova puiminen tulossa

[OIU]

Edelliseen lisäten, kävin mittauttamassa ja hlp oli 69kg

[-SS-]

Tänään puin Aukusti-ohraa puoli hehtaaria.
Sitten nousi Samposta remmisavu.
Rajaiselevaattorin päässä olevasta vaakakierukasta meni laakeri, aksila tietysti jumiin ja siitä savu.
Kone on putettu, huomenna Lapualta osat ja homma totennäköisesti jatkuu.

Claasissa on paljon kestovoideltuja laakereita. Useat kiristyspyörät ovat yksinkertaisia suojattuja urakuulalaakereita 6005. Niitä on valupyörissä usein kaksi vierekkäin. Olisiko tuossa ollut innokas painepesurilla pesijä, kun useampi avattu laakeri oli sisältä ruosteessa. Pahin laakerivaurio oli seulaston poikkiakselissa. Oli laakeri purkautunut täysin ja sisäkehä oli kalvanut akselin lovelle.

Onneksi Terästarvike toimitti 35 mm akseliaihion, lähikoneistamo venyi kiilaurien tekemisessä ja eläkeläisapu ajoi edestakaisin Salon ja Helsingin Tattarisuon välillä. Akselin vaihto kesti kahdelta noin pari tuntia suuntaansa. Kiilahihoissa sen jälkeen oli sanomista, ja löytyikin useampi urakuulalaakeri, jotka olivat ruosteen (?) raiskaamat. Silppurin hihnan kannatusrullien laakereissa ei ollut monta kuulaa jäljellä enää. Silti se pyöri vapaasti. Eipä niitä pyöriä sieltä polttoainesäiliön takaa suojapeltien peittämänä paljon ole pystynyt keikuttelemaan.

Tuossa Claasissa on myös kolakuljettimen akselin oikea ylälaakeri koneen tullessa taloon purkautunut totaalisesti.

Remmien vaihto on lievästi sanoen melko ikävää. Ajomuuttimen hihna ja sisempänä olevat säiliön ja puintikoneiston hihnat ovat hankalasti suojatut sekä uloimpana muita hihnoja, joiden ympäri pitää "kiertää", jotta saa nuo sisemmät hihnat pois. Homman asentaminen pitää tehdä ryömimällä sivupeltien ja niitä kannattavan telineen sisäpuolelle hankalaan asentoon, työkalulaatikon päälle, hihojen sekaan, ja siellä sitten yhden polven varassa seisten tungetaan hartiat ylös ja yritetään klipsutella suojia auki.

Mutta varakone on hyvä olla toimintakunnossa, jos vaikka Massikka-Sampo laukeaa ennenaikaisesti.

-SS-

[Ferkku]

Puinnit alootettu. Kylläpä on vihreitä seas ja painokin vain 72 muovipuntarilla. Satokaan ei päätä huimaa.

[8400]

Niin minkä paino?

[-SS-]

Hl-paino lienee kyseessä 72 kg on ohralle tyypillinen.

-SS-

[8400]

No käsittääkseni 72kg on oikein hyvä paino ohralle, vai onko kyseessä mallasohra?

[Ferkku]

No käsittääkseni 72kg on oikein hyvä paino ohralle, vai onko kyseessä mallasohra?

Toinen satsi 71 kg. Ja 2- tahoinen Ohra siis. Ei oo mallasohraa. Viime vuonna oli 73-74 kg sama laji. Tämä Arlid pitäisi vielä olla painavin Ohra nykylajikkeista. Ja tuo paino on siis vain epävirallinen. Kun herrat mittaa teollisuudessa, niin monta kiloa voi olla vähempi.