Super major jännite 12V. vai 24V.

[Venrtiili77]

Nyt ei ummarra!

Koskaan en ole rattoria omistanut tai rassaillut. Tuli tuossa vastaan FSM. Vm61. Osto housuja sovittamaan. Hieman skeptinen suhtautuminen kyseiseen yksilöön lienee tervettä, koska herra fordson on vietellyt pekkaspäiviä kuusenpeseessä hievahtamatta 17 vuotta.

Laittelin perusjutut ja nesteiden vaihdot kuntoon ja sehän rasahti käymään ku palmun alta.

Sähköt on nyt työn alla. Johtimien kuoret ovat niin kovassa kunnossa, että nasahtaa rikki kun vihaisesti mulkasee. Epätietoisuuden vähentämiseksi hommasin kirjallisuutta lapin maakuntakirjastosta.

https://vintagetractorspares.co.uk/prod ... ual-fo-201

On ihan asiallinen opus. Tämän kirjan wiring diagrammin mukaan kapineessa on kaksi akkua joista + ja - navat välikaapelilla yhteen. Kun sattui paikallivarastosta löytymään pari pikkuauton 12 volttista niin nämä säästöpäissään räppäsin paikoilleen. Hyvin toimii startti 24 volttisena eikä savunnutkaan mistään vielä. (Käynnistyii myös 12 volttisena)

Se tässä nyt hämmästyttää että sähköpuolen varaosat netissä on 12V. Onko muinoin ollut 6v pattereita vai mikä tässä ei nyt täsmää?

Tätä ei nälän kouluttama kirvesmies nyt ymmärrä ja jättää asian ratkaisemisen oikeille tietäjille.

Kiitos.

[Tumppi 865]

6 voltin akut ollu alkuperäsenä, eli 12 volttia on järjestelmä starttia myöten.

[Venrtiili77]

Noni. Tämä kutina on nyt vahvistettu. Ioisesti muuten pyöritti kaksnelosena

[jarikos]

Ne 12V akut kannattaa kytkeä rinnan jos kahta akkua haluaa pitää tuossa. Se 24 voltilla starttaaminen tuskin ainakaan pidentää startin ikää vaikka se ei lyhyillä starttauksilla heti hajoaisikaan.

[Venrtiili77]

No mitenkä siitä laturista voi ottaa selvää yleismittarilla. Onko niin että ulkokäämissä tapahtuu laturin mangnetisoituminen (heräte) ja siinä on yks piuha molemmille puolille (2 kpl "mangneettia*) piuha oli ehjä vastus 0056 ohm. En muista Millä kohtaa oli pilkku. Sitten "annkuri" joka pyörii ja josta hiilet noukkii niitä virta atomeita. Pitäskö tästä vierekkäiset "spoorit" olla irti toisistaan. Eikä tässä mallissa ole mitään diodeja

Nyt ollaan kyllä niin epämukavuus alueella sähkö tietämyksen kans et ihan hävettää. Hämmästellen mittailen

Kirvesmies

[jarikos]

Koneen käydessä akun navoille pitäisi tulla noin 14,2 - 14,4 volttia jännitettä. Latauksen merkkivalo pitää palaa kun kytkee virtalukosta virrat ja sammua kun koneen laittaa käyntiin. Nuo on ne ensimmäiset katsottavat asiat.

[HAlosseppä]

Tuossa on erillinen jännitteensäädin jonne ne laturissa olevat johdot menee. Tasavirtalatureissa jännite mitataan säätimen akulle lähtevästä liittimestä akulle menevä johto irrotettuna

[JURO]

Vaihtovirta laturi olis hyvä vaihtoehto, ei paljon maksa ja sitten voi laittaa kunnon valotkin .

[Venrtiili77]

Juu kiitos. nää on kyllä kyllä tiedossa. Kun ei se pe*kele lataa niin ei lataa ei lataa eilataa.... Laturissa 2 liitintä testaaminen tapahtuu niin että irroitetaan molemmat säätimeltä. Magnetoidaan ulompi käämi käyttämällä pienemmän liittimen piuhaa jännitteisenä muutama sekunti. Sen jälkeen kytketään yhteen nämä irroitetut piuhat. Ja mitataan yhteen kytketyistä piuhosta. Laturin tuottama jännite

Kirjan mukaan laturille on kolme piuhaa. Vaan tässä ykslössä ei tuu ku kaks. Mitenhän lienee sitten muutettu. Viljavasti on sokeri paloja ja abico liittimiä vuosikymmenien saatossa laiteltu. Noh nämäpä selviää kyllä.

Tarkoitin että miten mitataan onko itse laturin käämit fyysisesti ehjät kun se on kappaleina pöydällä.

Tuntuma on että miten noin simppeli laturi voi edes mennä rikki jos puslat/helat on kunnossa.

[Tumppi 865]

Tarkoitin että miten mitataan onko itse laturin käämit fyysisesti ehjät kun se on kappaleina pöydällä.

Tuntuma on että miten noin simppeli laturi voi edes mennä rikki jos puslat/helat on kunnossa.

Kenttä ei saa ottaa runkoon, ja kollektori ei keskenään yhessä.
Käämikatkoja ja nuo eristeviat on niitä mitkä aiheuttaa toimimattomuutta, ja tietysti sitten jännitesäätäjä loppukokoonpanossa.

Niin ja kakspiuhanen on alkujaan majorin laturi.

[HAlosseppä]

Tarviiko niitä mittailla, nuuskii ja silmämääräisesti katselee, varsinkin onko tinat tallessa kollektorin lamelleissa johon käämiin päät tinattu

[mauri]

Tarkoitin että miten mitataan onko itse laturin käämit fyysisesti ehjät kun se on kappaleina pöydällä.

No jos sähköisiä mittauksia haluaa ja osaa tehdä niin ainakin käämien eristysvastukset runkoa vasten kannattaa mitata. Tietysti sellainen käämi mikä on toisesta päästä kiinni rungossa on ennen mittausta irroitettava. Käämien resistanssitkin voi mitata jos on siihen käypäinen mittari. Oikeita resistanssiarvoja ei liene tiedossa (kenttäkäämeistä mitattu vastusarvo lienee 5,6 ohmia), mutta esimerkiksi kenttäkäämien puoliskot voi mitata ja verrata ovatko keskenään samansuuruiset.

Roottori (ankkuri) käämitysten mittaukseen voi käyttää menetelmää jossa kommutaattorissa etäällä toisistaan olevien lamellien kautta käämeihin johdetaan sopivan suuruinen vakiovirta ja sitten käydään läpi aina kahden vierekkäisen lamellin välinen jännite, virransyöttölamellit kun vaihtaa (siten että välille jää sama lamellimäärä kuin edellä) niin voi mitata kaikki lamelliparit. Kahden vierekkäisen välinen jännite tulee olla sama, jos on poikkeamia niin jossain on vuoto, oikosulku tai katkos. Toinen tapa on syöttää kahteen vierekkäiseen lamelliin vakiojännitteellä virta, virran tulee olla sama kaikkien lamelliparien välillä muuten on vikaa. Em teksti on peräisin kirjasta "Vahvavirtakytkentöjä, osa II Sähkökoneet (Urho A Heino).

Mutta kuten HAlosseppä edellä kirjoitti jo silmämääräisellä tarkistelulla esimerkiksi kommutaattorin juotosliitosten kunto selviää. Samoin mahdolliset värimuutokset käämilangoissa (ylikuumeneminen) tai kommutaattorin arpeutumat kipinöinnistä johtuen. Roottorikäämitys saattaa monestikin olla sen verran vaativa korjattava että varaosana jos löytyy niin on hyvä vaihtoehto.

Kommutaattorin lamellien välinen eriste pitää olla alempana kuin lamellien pinta. Tämä on huomioitava jos kommutaattoria jouduttu sorvaamaan. Hapettunut kommutaattorin pinta estää tehokkaasti hiiliharjojen kontaktin lamelleihin.

Hiiliharjojen tulee olla riittävän pitkät, liikkua hahloissaan ja jousivoiman sopiva.

Näissä vanhoissa latureissa on mekaaninen jännitteensäädin + virtarele yhdistelmä jonka koskettimien hapettuminen on seisoneissa koneissa tavallista, silloin ei laturi tahdo toimia. Kosketinpinnoista voi hienolla hiomakankaalla varovasti hapettumaa poistaa.
Kyseisen säätimen virittäminen voi ensikertalaiselle olla "haastava tehtävä".

Kun koneen historia on tuollainen niin pitäisin todennäköisimpinä syinä laturin toimimattomuuteen jännitteensäätimen koskettimien hapettumaa tai johdinkatkosta/huonoa liitosta välillä laturi - säädin.
Mikä hyvänsä liitos virtapiireissä voi olla hapettunut eikä sitä välttämättä avaamatta tunnista.
Onhan niitä muitakin, laturi ei pyöri (hihna luistaa/poikki).
Magnetointihan on tehty?