Ikiliikkuja taas kerran

[Juho]

Tuossa video: https://youtu.be/QFAmVcTD2ZY
Ikiliikkujaahan siinä rakennetaan. Tuo muunnos kestomagneeteilla autolaturista harjattomaksi generaattoriksi on toimiva. Mutta järjestelmänä tuo ei toimi. Pyöräytetään generaatori käyntiin, se tuottaa sähköä moottorille, joka pyörittää generaattoria. Ajatuksenakin se on mahdoton. Jos elettäisiin ideaaliympäristössä, jossa ei olisi kitkaa, tuo pyörisi, mutta ei siitä mitään energiaa ulos porakoneeseen tai rälläkkään saa. Jostain tuollaiseen systeemiin pitää tuoda ulkopuolista energiaa (tuulivoima, vesivoima kaasuturbiini jne). Keskikoulun fysiikallakin tuo aukeaa. Olisi mielenkiintoinen lukea nuo kommentit juutuubista, mutta kun en osaa kieltä. Joko espanjaa tai portugalia.

[juha]

Mun luuri kääntää kaikki kommentit kun painaa nappia käännä

[Juho]

Kiitos Juha.
Tällaisen MS Dos:lla aloittaneena Androidin kaikkia ominaisuuksia ei osaa käyttää. Mielenkiintoista; Ensimäisten 10 kommentin perusteella kukaan ei kyseenalaista ikiliikkujateoriaa, kysymykset on enemmän "teknisiä". On sitä maailmassa vielä tilaa huijareille.

[Ajomies]

Kiitos Juha.
Tällaisen MS Dos:lla aloittaneena Androidin kaikkia ominaisuuksia ei osaa käyttää. Mielenkiintoista; Ensimäisten 10 kommentin perusteella kukaan ei kyseenalaista ikiliikkujateoriaa, kysymykset on enemmän "teknisiä". On sitä maailmassa vielä tilaa huijareille.

Ja kyllähän niitä huijareita riittääkin.

[Jäärä]

Hyötysuhteen käsite taitaa olla turhan monelle aivan tuntematon. Varsinkin energiatyyppikonversiot (lämpö → mekaaninen, mekaaninen → sähkö, mekaaninen ↔ hydrauliikka/paineilma, sähkö ↔ kemiallinen jne.) ovat yleensä huonohyötysuhteisia. Lämpöä muunnoksissa taas syntyy helposti, joskus jopa ikävän helposti.

[Mika 82]

Joskus pyörinyt mielessä, että pistäis jonkun raskaan akselin magneettilaakereille lepäämään, paineilmalla vinhaan vauhtiin pyörimään ja äkkiä lasikupu päälle ja ilmat pois alipainepumpulla. Että kauanko pyöris. Tunnin, päivän vaiko enemmän. Olis ihan hauska koittaa.

[janne]

Suprajohtava oikosuljettu käämi, johon on indusoitu virta pyörimään. Täyttääkö ikiliikkujan määritelmän?

[Jäärä]

Joskus pyörinyt mielessä, että pistäis jonkun raskaan akselin magneettilaakereille lepäämään, paineilmalla vinhaan vauhtiin pyörimään ja äkkiä lasikupu päälle ja ilmat pois alipainepumpulla. Että kauanko pyöris. Tunnin, päivän vaiko enemmän. Olis ihan hauska koittaa.

Tuo raskas akseli ei välttämättä ole pisimpään pyörivä roottorin muoto. Massa kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi pyörimisakselista, jotta saavutetaan suurin hitausmomentti ja näin suurin pyörimisenergia.

Toisaalta roottoriakselin pitää olla myös riittävän jäykkä sekä koko roottorin erittäin homogeeninen ja symmetrinen, jotta laakeroinnin magneettiset häviöt saadaan minimiinsä. Kun roottorin ympäriltä vielä saa ilmat tarkoin pois, niin arvelisin aikaa mitattavan päivinä. Tietysti tulos riippuu aivan siitä, kuinka ideaaliseksi saadaan roottori ja sen ympäristö.

Esitetty pohjautuu aivan perustietoihin magneettilaakeroinneista. Asian kanssa askaroineet voivat esittää tarkempia arvioita.

[mauri]

Joskus pyörinyt mielessä, että pistäis jonkun raskaan akselin magneettilaakereille lepäämään, paineilmalla vinhaan vauhtiin pyörimään ja äkkiä lasikupu päälle ja ilmat pois alipainepumpulla. Että kauanko pyöris. Tunnin, päivän vaiko enemmän. Olis ihan hauska koittaa.

Tuo raskas akseli ei välttämättä ole pisimpään pyörivä roottorin muoto. Massa kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi pyörimisakselista, jotta saavutetaan suurin hitausmomentti ja näin suurin pyörimisenergia.

Toisaalta roottoriakselin pitää olla myös riittävän jäykkä sekä koko roottorin erittäin homogeeninen ja symmetrinen, jotta laakeroinnin magneettiset häviöt saadaan minimiinsä. Kun roottorin ympäriltä vielä saa ilmat tarkoin pois, niin arvelisin aikaa mitattavan päivinä. Tietysti tulos riippuu aivan siitä, kuinka ideaaliseksi saadaan roottori ja sen ympäristö.

Esitetty pohjautuu aivan perustietoihin magneettilaakeroinneista. Asian kanssa askaroineet voivat esittää tarkempia arvioita.

Aikoinaan oli huimamassalla varustettuja moottori-generaattori koneistoja katkeamattomaan vaihtosähkönsyöttöön. Niissä oli ihan tavalliset vierintälaakeroidut koneet ja huimapyörällä omansa. Kyllä ne pyöri tuntikausia (jos ei käytetty generaattoria sähköjarruna) sen jälkeen kun sähkönsyöttö moottorille ja generaattorin kuorma oli kytketty pois. Jos tuollainen systeemi tehtäisiin ilman koneiden jäähdytyspuhaltimia, paremmilla laakeroinneilla jne, niin kyllä pysähtymisaika on useita vuorokausia.

ps loppukevennys: Jos tuo ikiliikkujan rakentaja olisi laittanut moottorin ja generaattorin hihnapyörien välityssuhteeksi vaikka 1 : 2 niin silloinhan olisi generaattorista saatu kaksinkertainen teho moottorin ottamaan tehoon nähden ...

[Juho]

Tässä toinen video, jossa vähemmän tinaamista: https://www.youtube.com/watch?v=B3eHvkznwX4&t=341s.
Näin patalaiskana miehenä en ymmärrä keksijän motiivia, tehdä työtä, jonka tuloksia ei saa hyödynnettyä.. Yllämainitun videon lopussa keksijä selittää miksi ei kaupallista keksintöään suunnilleen näin: Merkittävä öljy yhtiö on patentoinut tekniikan 60 vuotta sitten ja patentti on jossain piilossa. Heikoilla jäillä keksijä liikkuu. Patentit on voimassa 20 vuotta, ja sen jälkeen kun patentti on myönnetty, se on julkinen ja löytyy jostain patenttitietokannasta. Olisihan paradoksi, jos tehtyäsi keksinnön, et voisi tarkistaa olevassaolevista patenteista, voitko patentoda sitä.

[Juho]

Vastaan itselleni ansaintalogiikasta: Follow the money. Noilla videoilla kalastellaan klikkejä. Sieltä se raha noille keksijöille tulee. Sitä ei tällainen rasvanäppi, Paavolan Sähkötekniikkaan uskova setämies ei heti hogaa.

[janne]

Vastaan itselleni ansaintalogiikasta: Follow the money. Noilla videoilla kalastellaan klikkejä. Sieltä se raha noille keksijöille tulee. Sitä ei tällainen rasvanäppi, Paavolan Sähkötekniikkaan uskova setämies ei heti hogaa.

Näimpä. Kyllä minäkin osaisin rakentaa akuilla toimivat valkoiset ledit, jotka voi tunkea korviin. Sen sijaan osaaminen miten tuosta tehdään miljoonabisnes puuttuu.

[Nuffield]

Joskus pyörinyt mielessä, että pistäis jonkun raskaan akselin magneettilaakereille lepäämään, paineilmalla vinhaan vauhtiin pyörimään ja äkkiä lasikupu päälle ja ilmat pois alipainepumpulla. Että kauanko pyöris. Tunnin, päivän vaiko enemmän. Olis ihan hauska koittaa.

Tuo raskas akseli ei välttämättä ole pisimpään pyörivä roottorin muoto. Massa kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi pyörimisakselista, jotta saavutetaan suurin hitausmomentti ja näin suurin pyörimisenergia.

Toisaalta roottoriakselin pitää olla myös riittävän jäykkä sekä koko roottorin erittäin homogeeninen ja symmetrinen, jotta laakeroinnin magneettiset häviöt saadaan minimiinsä. Kun roottorin ympäriltä vielä saa ilmat tarkoin pois, niin arvelisin aikaa mitattavan päivinä. Tietysti tulos riippuu aivan siitä, kuinka ideaaliseksi saadaan roottori ja sen ympäristö.

Esitetty pohjautuu aivan perustietoihin magneettilaakeroinneista. Asian kanssa askaroineet voivat esittää tarkempia arvioita.

Aikoinaan oli huimamassalla varustettuja moottori-generaattori koneistoja katkeamattomaan vaihtosähkönsyöttöön. Niissä oli ihan tavalliset vierintälaakeroidut koneet ja huimapyörällä omansa. Kyllä ne pyöri tuntikausia (jos ei käytetty generaattoria sähköjarruna) sen jälkeen kun sähkönsyöttö moottorille ja generaattorin kuorma oli kytketty pois. Jos tuollainen systeemi tehtäisiin ilman koneiden jäähdytyspuhaltimia, paremmilla laakeroinneilla jne, niin kyllä pysähtymisaika on useita vuorokausia.

ps loppukevennys: Jos tuo ikiliikkujan rakentaja olisi laittanut moottorin ja generaattorin hihnapyörien välityssuhteeksi vaikka 1 : 2 niin silloinhan olisi generaattorista saatu kaksinkertainen teho moottorin ottamaan tehoon nähden ...

Taitaa räjähtää koko laite kun vauhti kiihtyy äärettömäksi.

[Jäärä]

Aikoinaan oli huimamassalla varustettuja moottori-generaattori koneistoja katkeamattomaan vaihtosähkönsyöttöön. Niissä oli ihan tavalliset vierintälaakeroidut koneet ja huimapyörällä omansa. Kyllä ne pyöri tuntikausia (jos ei käytetty generaattoria sähköjarruna) sen jälkeen kun sähkönsyöttö moottorille ja generaattorin kuorma oli kytketty pois. Jos tuollainen systeemi tehtäisiin ilman koneiden jäähdytyspuhaltimia, paremmilla laakeroinneilla jne, niin kyllä pysähtymisaika on useita vuorokausia.
...

Ongelma oli sen verran kiintoisa, että piti selvitellä eri laakerityyppien kitkakertoimia eli laakerin vierintä/liukusäteellä vaikuttavan kitkavoiman suhdetta laakerin säteensuuntaiseen kuormitusvoimaan. Ei niitä nyt taaskaan aivan joka netin raosta löytynyt, mutta radiaalilaakereille jotakin;
- urakuulalaakeri 0,001
- kaasulaakeri 0,0001.

Magneettilaakereille kerrointa ei löytynyt, mutta jos oletetaan sama kertaluvun ero kaasulaakeriin, niin se voisi olla luokkaa 0,00001.

Noilla kitkakertoimilla voisi laskea jonkinlaisia esimerkkejä teoreettista pyöritäajoista.

[Voimalanmies]

Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että maanteiden asfalttiin upotetaan kaistanlevyisiä kestomagnetteja poikittain kulkusuuntaan nähden. Teslan pohjassa olisi sitten käämi joka lataisi akkuja kun auto kulkee magneettien ylitse. Ei lähellekään ikiliikkuja, mutta toimintasäde pitenisi kertalaakilla!

[mauri]

Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että maanteiden asfalttiin upotetaan kaistanlevyisiä kestomagnetteja poikittain kulkusuuntaan nähden. Teslan pohjassa olisi sitten käämi joka lataisi akkuja kun auto kulkee magneettien ylitse. Ei lähellekään ikiliikkuja, mutta toimintasäde pitenisi kertalaakilla!

Kun autoa jarruttavan voiman ja "generaattorin", akun latauksen, purkauksen ja moottorin hyötysuhteet ottaa huomioon niin toimintasäde lyhenisi. Kuten varmaan tarkoititkin.
Auton liike-energiasta "varastettua" sähköä siis kierrätettäisiin voimansiirtoketjussa jossa osa siitä muuttuu häviöissä lämmöksi. Sähköauton moottorijarrutuksessa talteenotettu energia on eri asia koska se muuten menisi kokonaan hukkaan, siitäkin osa kuluu häviöihin.

[Juho M-P]

Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että maanteiden asfalttiin upotetaan kaistanlevyisiä kestomagnetteja poikittain kulkusuuntaan nähden. Teslan pohjassa olisi sitten käämi joka lataisi akkuja kun auto kulkee magneettien ylitse. Ei lähellekään ikiliikkuja, mutta toimintasäde pitenisi kertalaakilla!

Ennemmin sinne asfalttiin sähkökaapelit joista langattomana latauksena sähköä akkuun.

[8400]

Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että maanteiden asfalttiin upotetaan kaistanlevyisiä kestomagnetteja poikittain kulkusuuntaan nähden. Teslan pohjassa olisi sitten käämi joka lataisi akkuja kun auto kulkee magneettien ylitse. Ei lähellekään ikiliikkuja, mutta toimintasäde pitenisi kertalaakilla!

Vai että voimalassa konemestarina

[Jäärä]

Ongelma oli sen verran kiintoisa, että piti selvitellä eri laakerityyppien kitkakertoimia eli laakerin vierintä/liukusäteellä vaikuttavan kitkavoiman suhdetta laakerin säteensuuntaiseen kuormitusvoimaan. Ei niitä nyt taaskaan aivan joka netin raosta löytynyt, mutta radiaalilaakereille jotakin;
- urakuulalaakeri 0,001
- kaasulaakeri 0,0001.

Magneettilaakereille kerrointa ei löytynyt, mutta jos oletetaan sama kertaluvun ero kaasulaakeriin, niin se voisi olla luokkaa 0,00001.

Ryhdyin tarkastelemaan yksinkertaista tapausta, jossa tasapaksu, halkaisijaltaan d oleva vaakasuora akseli on laakeroitu ulkopinnaltaan ja saatettu pyörimään vapaasti kulmanopeudella Ω. Laakereiden kitkakerroin on μ ja akseliin vaikuttaa alaspäin maan vetovoiman kiihtyvyys g eikä muita vastusvoimia kuin laakerikitkat otettu huomioon.

Pyörittelin perusmekaniikkaa ja sain pyörimisajalle tₚ varsin yksinkertaisen yhtälön

tₚ = 1⁄8·Ω·d/(μ·g).

Tämän mukaan akseli pyörii sitä kauemmin, mitä paksumpi se on tai mitä suurempi on alkunopeus.

Laskin pyörimisajan magneettilaakeroidulle 50 mm:n akselille, jonka alkunopeus on 30000 kierrosta minuutissa. Sain arvoksi lähes 56 tuntia eli yli kaksi vuorokautta. Laskelman tarkkuus riippuu aivan siitä, miten hyvä arvaus tuo kitkakerroin oli. Jos kitkakerroin olisi kaksinkertainen, pyörintäaika olisi tietysti vain puolet.

[jarikos]

Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että maanteiden asfalttiin upotetaan kaistanlevyisiä kestomagnetteja poikittain kulkusuuntaan nähden. Teslan pohjassa olisi sitten käämi joka lataisi akkuja kun auto kulkee magneettien ylitse. Ei lähellekään ikiliikkuja, mutta toimintasäde pitenisi kertalaakilla!

Eiköhän se käämi siellä teslan pohjassa vaatisi jonkun sydämen? Magneetti myös jarruttaisi sitten aina kohdallaan menoa eli häviöiden kautta tuossa jäisi kuitenkin tappiolle. Muutenhan tuo olisi ikiliikkuja ja fysiikan lait olisi mukavasti kumottu.