Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
jarikos kirjoitti: ↑Ti Loka 26, 2021 1:58 pm
Olen nähnyt yhden tuollaisen papuharkon murentuneen ja halkeilleen. Mielestäni paikka on sellainen, että se on kosteudelle ja jäätymiselle alttiina. Voiko siis harkko imeskellä vettä ja jäätyessään se sitten halkeaa/murenee? Tavallisestihan ne on hyvinkin suojassa rakennusten alle.
Minulla oli kasa harkkoja kymmenen vuotta taivasalla sateessa ja tuiskussa.
Ei ainakaan sinä aikana tapahtunut muuta kuin, että sammal alkoi kasvamaan päälle.
Porakorven Akseli se pornokuvan näytti siinä oli hämähäkki väärin päin.
Samperi kun marraskuukin meni risaseksi, Tupakkia poltettiin ja kiroiltiin . . .
jarikos kirjoitti: ↑Ti Loka 26, 2021 1:58 pm
Olen nähnyt yhden tuollaisen papuharkon murentuneen ja halkeilleen. Mielestäni paikka on sellainen, että se on kosteudelle ja jäätymiselle alttiina. Voiko siis harkko imeskellä vettä ja jäätyessään se sitten halkeaa/murenee? Tavallisestihan ne on hyvinkin suojassa rakennusten alle.
Rakentamisen pitää olla kokonaisuuksien hallintaa. Ei ole materiaalin vika, jos sitä ympäröivät olosuhteet on toteutettu väärin.
Tuossa näkemässäni tapauksessa harkko oli nähdäkseni suoraan maata vasten. Muutenkin rakennelma vaikutti kehnosti kyhätyltä.
Tuo on sit oma aiheensa. Otsikossa mainittiin perustukset. Pihanurmelle unohtuneet jämäharkot ei ole mikään perustus.
Ko tyhjäst alotta, ja pysy omillas, ni ei tul kukkan persuksil potkima...
Jumunen kirjoitti: ↑Ti Loka 26, 2021 10:37 am
Yli 40 vuotta on meikäläisen kolmessa kerroksessa oleva tiilivuorattu asuintalo pysynyt pystyssä kevytsoraharkkoperustuksella. En ole tunkkailemaan joutunut, tuskinpa edeltäjänikään.
Vuosesta 1982 myös täällä koko kellarikerros 300mm lecaharkosta, sen päällä ontelolaatat ja seuraava kerros sisä-ja ulkoseinät tiilestä, sen päällä kolmas kerros. Muistaakseni puristuslujuus olisi luvattu lecalle 40kg/cm2 luokkaa.
Kyllä niitä murenevia kevytsoraharkkoja on joskus markkinoille tullut, tieten tahtoen vaiko vahingossa? epäilen ensimmäistä vaihtoehtoa, joku on saanut sekunda erän ja laittanut kylmästi myyntiin vaan. Halvalla saa mitä vain.
Jumunen kirjoitti: ↑Ti Loka 26, 2021 10:37 am
Yli 40 vuotta on meikäläisen kolmessa kerroksessa oleva tiilivuorattu asuintalo pysynyt pystyssä kevytsoraharkkoperustuksella. En ole tunkkailemaan joutunut, tuskinpa edeltäjänikään.
Vuosesta 1982 myös täällä koko kellarikerros 300mm lecaharkosta, sen päällä ontelolaatat ja seuraava kerros sisä-ja ulkoseinät tiilestä, sen päällä kolmas kerros. Muistaakseni puristuslujuus olisi luvattu lecalle 40kg/cm2 luokkaa.
Kivitaloinfo lupaa 3-5 MN/m2, eli sama eri yksiköinä. 300 mm:n harkko kestäisi puristusta 30 (leveys cm) x 60 (pituus cm) x 40 (puristuslujuus/cm2) = 72 000 kg. Riittää moniin tarkoituksiin, mutta kannattanee jonkinlaista varmuuskerrointa käyttää.
Pihavarastojen ja liitereiden mainoksissa sanotaan että perustukseksi jokin harkko. Harkko varmankin kestää mutta mitenkäs routivalla maalla? Eikö routiva maa pidä vaihtaa routarajaan saakka routimattomaan (sora/sepeli)?
asfalttiviljelijä kirjoitti: ↑Ti Loka 26, 2021 9:39 pm
Pihavarastojen ja liitereiden mainoksissa sanotaan että perustukseksi jokin harkko. Harkko varmankin kestää mutta mitenkäs routivalla maalla? Eikö routiva maa pidä vaihtaa routarajaan saakka routimattomaan (sora/sepeli)?
Rompoolia ite ajellu liiterin paikalle ja muotoillut hienommalla hiekalla pohjan niin rakennus tulee hieman ympäristöään korkeammalle ja vesi ei jää seisomaan rakennuksen likelle. Muutenkin kattonu rakennuspaikan niin ettei notkelmaan edes yritä perustaa mitään En ole routivan maan vaihtoa tehnyt sekundaarisille rakennuksille. Toistaiseksi näyttävät pysyneen ryhdissään.
Tuossa reilu neljä vuotta sitten muurailin tämän rintsikan päätyyn laajennuksen sokkelia n 6x8m, alustana kallio sieltä täältä sementtivalulla tasoitettuna. Harkot kun tuli niin äimistelin samaa asiaa, kuin ketjun aloittaja ja kyselin asiaa rautakaupan myyjältä ja vastaukseksi sain seuraavaa: kyllä näitä ponttiharkkoja voi muurata perinteisesti myös harkkolaastilla, jos käytetään ohutsaumalaastia, niin pystysaumoihin ei tule laastia. Ja tavan harkkolaastilla n 1,5m korkea sokkeli sitten tuli muurattua, mitoituksessa otettava huomioon se, että ponttiharkko perinteistä korkeampi ja harkkolaastilla tulee hiukan yli 200mm per harkko valmista sokkelia. Itse laastista tein myllyssä hiukan juoksevampaa, jottei noussut liikaa. Ja sen sokkelin viimeisen harkon kun laittaa väärinpäin ja tavan harkkolaastilla ja pystysaumat myös, niin saapi ne alasidepuun kiinnitysbetoniraudatkin kunnolla kiinni.
Harkoilla ei saa kantavaa palkkia aikaiseksi eli vaatii kovan elämättömän alustan. Muurattuna joustamattomalle alustalle kestää puristusta hyvin. Ja raudoitettuna toimii maanpaineseinänäkin.
Ohutsaumatuotteet on kai vain kehitetty tekemään homma nopeammaksi ja tietty laastisäkkien määrä on pienempi.
Valuharkko taas taitaa toimia vain valumuottina eli muotin tekoa on helpotettu. Eikä tule sitä betomuottilautajätettä.
Kaippa noista kaikista harkoista saa huonoja mitkä ei kestä säätä kuten betonistakin saa.
Itse muurasin papuharkoista maakellasin. 6 kerrosta 200 mm harkoista pystyseinää ja katto holvattu 100 mm harkoista eli puoliympyrä halkileikkaukseltaan. On tuo kestänyt.
40kg/cm2 luokkaa.
En ole routivan maan vaihtoa tehnyt sekundaarisille rakennuksille. Toistaiseksi näyttävät pysyneen ryhdissään.