Sulakkeen metalli

[valaut]

Ja jottei vallan offtopic, niin kuten kerroin:

"The contact pins are made of solid copper with silver-coated surfaces. This ensures highly durable, corrosion-free contacting with low transfer resistance and a fuse
with a low level of power dissipation (power loss). If the device is intended for use in industrial environments that attack the silver coating, other surface coatings may be required. These generally reduce the load carrying capacity of the fuse and should only be chosen after consulting the Siemens Customer Service Center."

[valaut]

Kawetra merkkisen löysin, pinnoite melko kovaa mutta sitten itse aine ei niinkään, täysin metallin väristä eli ei kuparia tai messinkiä mutta melko painavaa ettei aluminia ainakaan.Ei kipinöi smirgelissä, tästä tulee kohta ongelma minulle.Eräskin sähkömies heitti ilmaan sanan Wolframia ehkä, voiko olla?

Jos sulakkeita kerran käytetään kytkiminäkin, niin kytkinosissa voisi olla wolframipinnoite, joka kestää valokaartakin

Siis ei käytetä. Nuo saa vaihtaa jännitteisenä, mutta ei virrallisena. Toki käytäntö on joskus eri asia. Joku verkostopuolen kaveri voi pihtivirtamittarilla katsoa Jammun mainitsemasta jonovarokelähdostä: "Jaa ei täs o ku 140 A, auki vaan.". Itse en varmasti avaisi. Noiden kanssa, kun pelaa, niin noihin tottuu.

Juttuni on hiukan kärjistetty.

[valaut]

ABB:n OFxx kahvasulakkeet:

Contact Materials: Copper, Silver-plated

Erittäin käytetty kaffa Suomessa. Eli hopealla pinnoitettu kupari, kuten Siemens.

Sama kaikilla OF-tyypeillä, rungolla ja jännitteenkestolla.

[Jäärä]

Jos sulakkeita kerran käytetään kytkiminäkin, niin kytkinosissa voisi olla wolframipinnoite, joka kestää valokaartakin

Siis ei käytetä. Nuo saa vaihtaa jännitteisenä, mutta ei virrallisena. Toki käytäntö on joskus eri asia. Joku verkostopuolen kaveri voi pihtivirtamittarilla katsoa Jammun mainitsemasta jonovarokelähdostä: "Jaa ei täs o ku 140 A, auki vaan.". Itse en varmasti avaisi. Noiden kanssa, kun pelaa, niin noihin tottuu.

Juttuni on hiukan kärjistetty.

Ja minun juttuni on arvailua yleisen metallitietämyksen pohjalta, kun en ole alan ihmisiä. Muistelin vain, että kaikenlaisia sähköosia tehdään kupariseoksista, kun niiden sähkön- ja lämmönjohtavuus on hyvä. Pronsseilla myös lujuus on kohtalaisen hyvä.

Elektroniikkapuolella liittimien pinnoitteina käytetään tinaa, hopeaa ja kriittisissä paikoissa jopa kultaa. Kytkinpinnoissa käytetään myös wolframia. Paksusähköpuolen liitinten pinnoitteena taitaa harvemmin olla kultaa?

[JiiSPee]

Siis ei käytetä. Nuo saa vaihtaa jännitteisenä, mutta ei virrallisena. Toki käytäntö on joskus eri asia. Joku verkostopuolen kaveri voi pihtivirtamittarilla katsoa Jammun mainitsemasta jonovarokelähdostä: "Jaa ei täs o ku 140 A, auki vaan.". Itse en varmasti avaisi. Noiden kanssa, kun pelaa, niin noihin tottuu.
Juttuni on hiukan kärjistetty.

Kyllä jonovarokekytkimiä kytetään aivan kytkiminä, tilanteesta riippuen oikosulkuveitsilläkin esim. muuntamoiden pääkytkiminä.

edithiä: eli oikosulkuveitsi ei oikeastaan oikosulkua tee vaan on sulakkeen sijasta vähän paksumpaa tavaraa joka ei ihan pienestä sula:

https://verkkokauppa.slo.fi/fi/oikosulk ... -1-3115097

[JiiSPee]

Siis ei käytetä. Nuo saa vaihtaa jännitteisenä, mutta ei virrallisena. Toki käytäntö on joskus eri asia. Joku verkostopuolen kaveri voi pihtivirtamittarilla katsoa Jammun mainitsemasta jonovarokelähdostä: "Jaa ei täs o ku 140 A, auki vaan.". Itse en varmasti avaisi. Noiden kanssa, kun pelaa, niin noihin tottuu.
Juttuni on hiukan kärjistetty.

Kyllä jonovarokekytkimiä kytetään aivan käyttökytkiminä, tilanteesta riippuen oikosulkuveitsilläkin esim. muuntamoiden pääkytkiminä.

edithiä: eli oikosulkuveitsi ei oikeastaan oikosulkua tee vaan on sulakkeen sijasta vähän paksumpaa tavaraa joka ei ihan pienestä sula:

https://verkkokauppa.slo.fi/fi/oikosulk ... -1-3115097

[valaut]

Siis ei käytetä. Nuo saa vaihtaa jännitteisenä, mutta ei virrallisena. Toki käytäntö on joskus eri asia. Joku verkostopuolen kaveri voi pihtivirtamittarilla katsoa Jammun mainitsemasta jonovarokelähdostä: "Jaa ei täs o ku 140 A, auki vaan.". Itse en varmasti avaisi. Noiden kanssa, kun pelaa, niin noihin tottuu.
Juttuni on hiukan kärjistetty.

Kyllä jonovarokekytkimiä kytetään aivan kytkiminä, tilanteesta riippuen oikosulkuveitsilläkin esim. muuntamoiden pääkytkiminä.

edithiä: eli oikosulkuveitsi ei oikeastaan oikosulkua tee vaan on sulakkeen sijasta vähän paksumpaa tavaraa joka ei ihan pienestä sula:

https://verkkokauppa.slo.fi/fi/oikosulk ... -1-3115097

Tuollaista en ole nähnyt. Siis muuntamon pääkytkimenä. Mutta jos tietäisin kaiken, niin tekisin jotain muuta, kuin roikkuisin Masinistit palstalla.

Joskus mietinkin, mihin noita oikosulkuveitsiä käytetään.

Vai tarkoititko ihan tilannetta, että vaikka puistomuuntajan jonovarokelähtö xF syöttää 400 VAC keskusta PKx ja lähtö napataan auki, niin silloin tuo on kytkinlaite?

[valaut]

Ja minun juttuni on arvailua yleisen metallitietämyksen pohjalta, kun en ole alan ihmisiä. Muistelin vain, että kaikenlaisia sähköosia tehdään kupariseoksista, kun niiden sähkön- ja lämmönjohtavuus on hyvä. Pronsseilla myös lujuus on kohtalaisen hyvä.

Elektroniikkapuolella liittimien pinnoitteina käytetään tinaa, hopeaa ja kriittisissä paikoissa jopa kultaa. Kytkinpinnoissa käytetään myös wolframia. Paksusähköpuolen liitinten pinnoitteena taitaa harvemmin olla kultaa?

Tuossa lainaamassani Siemenssin engl. kielisessä tekstissä hyvin väljästi suomennettuna pyydettiin ottamaan yhteys muista pinnoitevaihtoehdoista, jos hopea ei kestä ympäristöolosuhteita. Jos olisi oikein paljon mielenkiintoa, niin selvittäisi mitä nuo muut vaihtoehdot on. En mahdottomana pidä, että kulta olisi listalla erittäin korrosoiviin olosuhteisiin.

Tosin olin rikkihappotehtaalla vuosikaudet töissä ja normi "Strömbergin" kahvoja siellä käytettiin. Metalliosat oli pikimustia. Mitään ongelmaa en tosin muista tuohon liittyen.

Voi olla tietysti myös hinnat alkaen kahvoja, missä materiaali on jokin halvempi, kuin kupari.

[valaut]

Esim. kompaktikatkaisijoissa oli kyllä ongelmia, jos nuo oli ollut pitkään kytkettynä (käyttämättä). Auki tietysti nuo aina sai, mutta ei enää takaisin päälle. Juuri hapettumisen takia.

[JiiSPee]

[quote=valaut post_id=1341887 time=1634410405 user_id=16224

Tuollaista en ole nähnyt. Siis muuntamon pääkytkimenä. Mutta jos tietäisin kaiken, niin tekisin jotain muuta, kuin roikkuisin Masinistit palstalla.

Joskus mietinkin, mihin noita oikosulkuveitsiä käytetään.

Vai tarkoititko ihan tilannetta, että vaikka puistomuuntajan jonovarokelähtö xF syöttää 400 VAC keskusta PKx ja lähtö napataan auki, niin silloin tuo on kytkinlaite?
[/quote]

Niin esim. juuri puistomuuntamoiden pääkytkiminä on jonovarokekytkimiä joko sulakkeilla tai noilla oikosulkuveitsillä, jonovarokekytkinhän on jo aivan nimensä mukaankin myös kytkin.
Vanhojen uuninluukujen ongelmat eivät johdu siitä että niissäkin sulakkeet toimivat osana katkaisumekanismia vaan ongelmien syynä on muut rakenteelliset seikat toteutuksessa.

"Ongelmia käsittelyyn on ajan mittaan tuonut varsinkin sulakkeiden epäluotettava paikoillaan pysyminen ja luukun saranoinnin taipuminen. "

[valaut]

Tuollaista en ole nähnyt. Siis muuntamon pääkytkimenä. Mutta jos tietäisin kaiken, niin tekisin jotain muuta, kuin roikkuisin Masinistit palstalla.

Joskus mietinkin, mihin noita oikosulkuveitsiä käytetään.

Vai tarkoititko ihan tilannetta, että vaikka puistomuuntajan jonovarokelähtö xF syöttää 400 VAC keskusta PKx ja lähtö napataan auki, niin silloin tuo on kytkinlaite?

Niin esim. juuri puistomuuntamoiden pääkytkiminä on jonovarokekytkimiä joko sulakkeilla tai noilla oikosulkuveitsillä, jonovarokekytkinhän on jo aivan nimensä mukaankin myös kytkin.
Vanhojen uuninluukujen ongelmat eivät johdu siitä että niissäkin sulakkeet toimivat osana katkaisumekanismia vaan ongelmien syynä on muut rakenteelliset seikat toteutuksessa.

"Ongelmia käsittelyyn on ajan mittaan tuonut varsinkin sulakkeiden epäluotettava paikoillaan pysyminen ja luukun saranoinnin taipuminen. "

En ajatellut asiaa noin, kun vastasin Jäärälle. Tarkoitin, että nuo ei ole tarkoitettu miksikään kuormakytkimiksi. Olen ajatellut noita enemmän erotuslaitteena (edit: erotin on väärä termi tietysti, mutta varmaan idea selviää) -> nykästään auki ilman kuormaa ja sama juttu kytkettäessä.