Masinistit keskustelupalsta

rautakasa kirjoitti: ↑To Huhti 15, 2021 3:19 pm

7341 kirjoitti: ↑To Huhti 15, 2021 2:59 pm

Ihan omasta sähkölaskusta laskettu kokonaishinta siirtoineen veroineen. No tulos on jostain viime vuodelta, tammikuuun laskusta katsoin nyt niin oli "vain" 19c/kWh. Eli 2375e olis tuolla hinnalla.

Taitaisi olla sähkön kilpailuttamisen paikka

Sopimus on päivitetty mutta näillä kulutuksilla ei pääse 12 senttiin /kWh. Seuraavasta laskusta näkee sitten. Ja sentti sinne tai tänne niin vuotuinen ero on korkeintaan kymppejä.

Maalämmön kanssa ei välttämättä tartte termostaatteja ollenkaan. Tosin voi termostaateista luopua myös, jos on jokin muukin lämmönlähde, jossa on automaattisesti säätyvä menoveden lämpötila.

Ilman termostaatteja voi tietysti tulla tilanteita, että huoneiden lämpötilat vaihtelee. Itsellä maalämpöpumppu kompensoi menoveden lämpötilaa olohuoneen lämpötilan perusteella. Olohuone lämpenee helposti auringon paistaessa. Kevät talvella on usein tilanne, että muu talo on hivenen kylmä lämpösen olohuoneen vuoksi, mutta meillä sitä ei olla koettu ongelmaksi.

Ei meillä ole puulämmössä termostaatteja. Ouman ja sisälämpötila-anturi hoitaa.

Mutta todellisuus jos on kaksi asuinkerrosta, huonetermostaatit on usen tarpeen mlp/ivlp kanssa myös

Nibe toiminut 10vuotta ilman mitään ongelmaa. Pumppu autotallissa lämpökanaali 35m.laita vaan eri rakennukseen, eise lämmitä ympäristöä(ei hukkalämpöä) 2*200m putket maassa.

Lämmitysremontti tuulen

Lähtökohdat:
Stokerilämmitys 32 kW Arimax
Lämmityskattila 25m kaukolämpökanaalin takana.
Rintamiestalo, n 80 m2, yläkerta n 50 m2 lämpötila 10 astetta.
Kellari n. 30 m2 lämpötila 10 astetta
Kattilahuone n.15 m” lämpötila n.10 astetta
Hirsimökki 25 m kaukolämpökanaalin takana 10 astetta.
Vanha öljylämmityskattilahuone 8 m2 10 astetta.

Stokerilämmitys, ikää n 10 v haponkestävä tehdaspiippu syöpynyt, vaati uuden.
Talossa vanhat 70 luvun vesipatterit.
Yläkerrassa vanhat 70 luvun vesipatterit.
Kaukolämpökanaalin putket on semmoista muovista kaukolämpöputkea.
Päätökset maalämmityksestä, maakeruupiiri savimaahan, stokerilämmitys jätetään toimintakykyiseksi koska n. vuoden polttoaineet varastossa.
Maalämpösysteemi rakennetaan kellariin koska erillisestä kaukolämpölaitoksesta halutaan jossain vaiheessa eroon.

Toiminta-ajatus: Vältetään putkiliikkeiden ja putkimiesten katteet, ostetaan pääromppeet itse. Ei käytetä konsultteja ja erikoissuunnittelijoita vaan tehdään itse.

Maalämpöfoorumilla spesialisti ”tomppeli” laskee tarvittavan lämmitystehon annettujen lähtöarvojen mukaan.
Invertterilämpöpumppu 12 kW hoitaa homman yksinään, ei sähkölämmitystä käyttöön, asetukset.
Maakeruupiiri 800 m savimaahan n. 1 m syvyyteen riittää.

1. Pyydetään putkimiehiltä tarjoukset putkiasennuksista.

2. Lämpöpumppu netin tarjousten mukaan Pohjolan Ekolämpö Oy Kajaani (Maalämpötukku) Nibe F1155-12, sähkölisälämmitysvalmius, kun ei tarvita asetuksissa off.
Käyttövesivaraaja Nibe VPB 200 R Erillinen käyttövesivaraaja koska asennustila matala.
Ekolämmöltä sai teknistä tukea, mitä asennustarvikkeita heiltä saa hankittua mukaan. Mm Nibe sisätermostaatti, kalvovaraaja, täyttöventtiilistö, hullunkiertopumppu.

3. Maalämpökeruuputki 2x400 m hupireissu peräkärryllä Virosta, hinta useita satoja halvempi kuin suomesta.
4. Maalämpöneste suoraan Altia Riihimäki itsehakien.

Putkiasentajilta ei saanut tarjouksia ½ vuoteen. Tutun tuttu putkimis lupasi hoitaa putkihommat. Ei ollut ennen asentanut maalämmityssysteemeitä, homma hoitui hyvin . Putkimiehen tunnit n 60 tunta. Putkimies hankki tarvittavat vakioputkiosat paikallisesta putkiliikkeestä. Putkiosia hintaan 1900 €.
Putkimies ehdotti sähkömiestä, ei ollut sähkäri koskaan asentanut maalämpösähköjä, sähköhommat sujui hyvin.
Seudun salaojaurakoitsijat eivät ehtineet kesällä lämmönkeruuputkien kaivuuseen, Forssasta löytyi ketjumaramies. 5 tuntia putket maahan. Keruuputket liitokset kellarissa. Kentän, 2 silmukkaa, kokonaismaakaistan leveys n. 7 m.

Pihan kaivuu ja lähdöt ja käännöt salaojakoneelle, n. 40 m pienkaivurilla, 40 cm kauha, putket 80 cm syvyyteen, kaikki 4 putkea samaan ojaan, meno- ja paluuputket yhdessänipussa eri kulmissa ojaa, niput eristetty keskenään ja päältä. Kaivinkone pari päivää.

Tekninen toteutus: Talon kellariin lämpökeskuksesta tulevat kaikki putket katkaistaan, varustetaan T haroilla ja tarvittavilla sulkuventtiileillä. Maaläpökone ja sen lämminvesivaraaja kytketään ja ventilöidään lämpökeskuksesta tulevien putkien T haaroihin.
Käyttövesikiertopumppu lämpökeskuksesta siirretään käyttövesilinjaan maalämmön T haaran ja käytön väliin.

Vanhan stokerilämpökeskuksen putkien venttiilit kellarissa lähes suljetaan, lievä kierto vanhaan lämpökeskukseen pitää sen putket sulina ja peruslämmön päällä.

Niben mukana oli hyvät pappatason käyttöohjeet, onistuin itse saamaan asetukset kohdilleen. Maalämpötukulta laitetoimittajana sai myös teknistä tukea.

Pidän maalämpölaitteen huonetermostaatta ehdottomana, ovet avoimina pysyy koko huoneiston lämpötilan haluttuna. Myös käyttövesi asetukset löytyy sisätermostaatista.

Maalämpö huomioita:
Käyttövesi kylmempää kuin stokerilämmityksessä. Taloudellinen käyttövesilämpötila lieenee 40-50 astetta. Ei tunnu kyllä pidemmän päälle haittaavan.
Patterikiertoveden lämpötila pitäisi olla mahd. matala, jotain n. 40 jotta päästään hyötysuhteeseen COP 4. Patterien osittainen uusiminen?
Kun lämmityksen vaihtoventtiili vaihtaa lämmityksen käyttövedestä patterikiertoon nousee patteriveden lämpötila hetkellisesti. Tämä aiheuttaa pattereiden naksumista, ei haittaa pidemmän päälle.
Hullunkiertopumppu tarvitaan. Se on erillinen kiertvesipumppu stokerin meno- ja paluuputken väliin. Lämmitysjärjestelmän normaali toiminta vaatii tuon pumpun.Tuolla pumpulla saadaan myös sähkökatkon aikana tarvittaessa vesikierto aikaan invertterillä tai agrekaatilla.
Maalämmitys ollut toiminnassa 3 talvea. Hirsimökissä vanha suorasähkölämmitys, jos yllätysvieraita pikalämmitys niillä.

Maalämmitys on poiskytketty kun lämmitystä ei kesällä tarvita, käyttövesi tulee sähköboilerista. Syksyisin on hakelämmitys ollut jonkun aikaa päällä kun lämpökeskuksessa on helppo kuivata hedelmiä ja marjoja.
Yhtäkään toimintahäiriötä ei maalämmityksessä ole esiintynyt koko kolmena lämmitystalvena. Laitteisto on hyvin siisti ja hiljainen, sopisi vaikka keittiöön.

tuulen kirjoitti: ↑To Huhti 15, 2021 6:29 pm Lämmitysremontti tuulen

No nyt oli asiallinen tarina.

Tuulenilla mielenkiintoinen kirjoitus.

Maalämpöpumpussa käyttöönotossa sähkärille ei ole mitään ihmeellistä.

Vähimmillään syöttö, mahdollisedti virtamuuntajat mittauskeskukseen, ulkolämpötila anturi, kiertovesipumpuille pistorasia. Lämmönjako ja huonetermostaatit,toimilaitteet mahdollisesti kytkettävä.

Näihin tieto löytyy pumpun yms mukana seuraavissa ohjeissa.

Tuulen lähestymistapa oli oikea. Tyrhat kustannukset karsittu pois.

Pariin asiaan kiinnitin huomion. Putkarin käyttömä aika 60h eli yhteensä 7.5 työpäivää. Tosi paljon, jos pelkkä maalämpöpumppu asennettu. Parissa päivässä pitäis onnistua.

Ymmärsinkö oikein, että sammutat maalämpöpumpun kesäksi? Kyllä sen kannattaa antaa tehdä käyttövesi, vaikkei lämmitystarvetta ookkaan. Laite osaa pysäyttää kiertovesipumpun, kun ulkolämpötila on riittävä eli ei juurikaan kuluta ylimääräistä sähköä. Tekee käyttövettä kuitenkin 2.5-3 copilla.

En oo tarpekeksi masinistihenkinen tehräkseni tuota niinkuin Tuulen.

Mulla putkimies purki pannuhuoneesta lähes kaikki putket pois, purki ”seinän sisään” rakennetun 1500L varaajan sahaamalla kolmeen osaat että sai ulos. Asensi uudet putket ja maalämpöpumpun plus 120L puskurivaraajan patteripiirille. Kolme päivää meni.

Hinta 13000€. Sisältäen 7,3kW IVT pumpun kaikkine tykötarpeineen. 600m 40mm keruuputkea maksoi 1€/m, ei tullut mieleen ajaa 1200km Viroon ja takas. Tämä vuonna 2009

mtalo kirjoitti: ↑To Huhti 15, 2021 9:48 pm Tuulen lähestymistapa oli oikea. Tyrhat kustannukset karsittu pois.

Pariin asiaan kiinnitin huomion. Putkarin käyttömä aika 60h eli yhteensä 7.5 työpäivää. Tosi paljon, jos pelkkä maalämpöpumppu asennettu. Parissa päivässä pitäis onnistua....

Näinpä.

Naapurikylän firma jonka kanssa touhuttu niin kaksi vajaata päivää usein menee, yleensä vanhan kattilan/lämpöpumpun purku ja seuraavana päivänä uusi pörrää. Kokonaishinnoista en tiedä sitten, suurin osa lienee urakkahinnalla.

Tuota tuntimäärää selittää kaksi asiaa (useimmiten):

1) putkarin alhainen tuntihinta

2) asiakkaan hankkimat tarvikkeet jotka aiheuttaa lisäselvittelyä ja puuttuvien nippeleiden hankinnasta johtuvaa lisäajan kulua ja tarvikkeiden hakureissuja

Väliaikatietoa tuosta putkihommasta. Putkimies on ostanut projektiin n. 150 kpl liittimiä ja venttiileitä. Lämpöpumppu ja erillinen lämpöpumpun käyttövesivaraaja on liitetty toimintakykyiseen stokerilämmitykseen joka kaukolämpöputken takana. Kaikissa T-haaroissa venttiilit. Vanha toimiva verkosto, työtilat ja tila uusille laitteille hyvin ahdas. Systeemiä ei rakennettu keskelle pihaa jossa tilaa olisi laitteiden ympärillä. Olin pitkälti pitämässä seuraa putkimiehelle ja työtahti oli ihan rivakka. Hirsimökin (45 m2) kaukolämpöputkien lähdöt ja putket jouduttu ahtauden takia asentamaan uusiksi. En osaa pitää putkimiehen tuntimäärää ylisuurena.

Kyllähän se kun on ahdasta että joutuu sommittelemaan ja työntämään ns turhaa osaa sen takia että saadaan sopimaan, ja tehdään muitakin muutoksia kuin liitetään 5 putkea, niin alkaa helposti aikaa menemään. Eikä tarvihe välttämättä kummoista vastoinkäymistä niin meni aina se puolipäivänen kaikkineen.

LVI-jeppe kävi.
Tuvassa ei oo tilaa masiinoille.
Pannuhuoneen vieressä on entinen pyykkitupa johona on tilaa. Muutoksia lämmitysjärjestelmään tarvitaan aika vähä, 3000 litran varaaja ja kesäsähkökäyttövesivaraaja jäisvät pois.
Nyt alkaa kiinnostus suuntautumahan ilmavesilämpöpumppuun ja vanha systeemi jää vierelle johon voi heittää pellettinappuloita pahimmilla pakkaasilla, jos huvittaa.

Jatketaan pähkäilyjä.

Onko 3000l varaaja ja kesäkäyttövaraajat tuvas vai pannuhuoneessa.

Millainen lämpökanaali on? Sulaako talvella lumet kanaalin kohdasta?

Kaverilla kävi Boschin edustaja esittelemässä Ilmavesilämpöpumppua ja sanoi ettei ainakaan heidän pumppunsa hyödyissä pahemmin häviä maalämmölle varsinkin kun huomioidaan edullisemmat asennus- ja hankintakustannukset.

korjailija kirjoitti: ↑Pe Huhti 16, 2021 12:49 pm Kaverilla kävi Boschin edustaja esittelemässä Ilmavesilämpöpumppua ja sanoi ettei ainakaan heidän pumppunsa hyödyissä pahemmin häviä maalämmölle varsinkin kun huomioidaan edullisemmat asennus- ja hankintakustannukset.

Tuo ei voi pitää paikkaansa. Hyötysuhteeseen vaikuttaa aika voimakkaasti kaksi asiaa: keruupiirin lämpötila ja lähtevän veden lämpötila. Ilma-vehkeet häviävät maa-/kalliolämmölle käytännössä koko lämmityskauden keruupiirinlämpötilassa eli kun ilma on kylmempää kuin maa/kallio. Kesällä ilmavehkeet toimivat paremmalla hyötysuhteella.

Mulla ei oo mittausdataa, mutta tuntuma on, etta patteritalossa päästäisiin vuositasolla noin 2 coppiin, jos maalämpöpumpulla päästäis 3 coppiin. Tämä nyt tietysti riippuu kovasti asuinpaikastakin.

Asennus on maapiirin kytkemisen verran helpompi. Vastaavasti ilmavehkeen putket pitää vetää seinän läpi. Eikai asennuksessa isoa eroa ole, mutta lämpökaivo on iso kustannus.

Eikös ilmavesilämpöpumpunkin sisäyksikkö ole aika iso? Miten se Matsikan sisälle mahtuu, jos maalämpöpumppu ei mahdu?

mtalo kirjoitti: ↑Pe Huhti 16, 2021 1:14 pm Eikös ilmavesilämpöpumpunkin sisäyksikkö ole aika iso? Miten se Matsikan sisälle mahtuu, jos maalämpöpumppu ei mahdu?

37x45x88 kokoa sisäyksikkö.

Talumees kirjoitti: ↑Pe Huhti 16, 2021 1:21 pm

mtalo kirjoitti: ↑Pe Huhti 16, 2021 1:14 pm Eikös ilmavesilämpöpumpunkin sisäyksikkö ole aika iso? Miten se Matsikan sisälle mahtuu, jos maalämpöpumppu ei mahdu?

37x45x88 kokoa sisäyksikkö.

Mutta käyttövesivaraaja vielä lisäksi...