Masinistit keskustelupalsta

Näyttäis siltä että meikäläisen on luovuttava hakelämmityksestä.
Vanha yli 300 neliön mörskä on murheena.

Maalämpö ei oo halpa, mutta tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä
Minkä merkkinen olis hyvä ja mikä huono?
Onko joku muu hyvä vaihtoehto?

Kokemuksista olisin kiitollinen.

Thermia Atlas täällä laitoimma juuri eilen käyntiin. Putket on pellossa. 2X400 metrin lenkit.
Hiljanen mylly ainakin on. Jääkaapin kokoinen. Kännykästä pystyy seuraamaan kaiken.

Hakeesta myös luovutaan, pannu ja varaaja jäi paikoilleen.

edit: paljonko haketta mennyt vuodessa?

Bosch tai Thermia (Danfoss). Jäspi Nibe linjalla on hiukan hajontaa laadussa.

Aurinkopaneeleitakin voi harkita samaan syssyyn.

Jos laitat keruuputket peltoon ni ei se niin hirmuisesti maalämpö niin hirmuisesti maksa, on kuitenkin energiatehokkaampi kuin ilma-vesipumppu.
Boschia on pari tuttua kehunut.

Meillä on pari Oilonia, vanhempi täyttää loppukesällä 10 vuotta. Pari NTC-anturia on mennyt, muuten ovat toimineet ongelmitta.

Maalämpöfoorumi on hyvä paikka lukea kokemuksista, ongelmista ym. Siellä myös yksi kaveri laskee mitoituksen järjestelmälle, kun antaa lähtötiedot.

Boschin minäkin laitoin nyt ihan mielenkiinnosta ja toki se 6v täys takuu myös vähän painoi kupissa. Kolmatta vuotta nyt ollut ongelmitta. Edellinen ekopak merkkinen kestikin sen 31 vuotta, mutta ihan samaa en jotenkin osaa odottaa näiltä nykyvehkeiltä tekniikkoineen

Mutta matsikan tapauksessa mikään 400m keruupiiri pellossa ei riitä...vähintään puolet lisää ja ilmeisesti vesipattereilla lämmitys, joka myös maalämmön lämpötiloille epäedullinen. Joutuu ”tulistaa” että saadaan samoja lämpötiloja kiertoon mitä öljy/hakkeella ihan normaali lämpötila.

Lattialämmitys olisi paras maalämmölle. Minulla ilmalämmitys yhdellä kennolla...

Kiitos jo näistä kommenteista.
Kuinka paljon pinta-alaa tarvitaan 100 m keruupiriä varten? Tuossa parin kilsan päässä oli epäonnistuneet keruuputket kun pellon salaojatkin olivat mennee jäähän.
Oonhan tuossa peltoa likillä, mutta kylätie menöö nurkan takaa joten tontti on vähän pieni.

Pannuhuone on entisen navetan puolella, jos lämmityksen sais siirrettyä tuvan puolelle niin ei tarvittisi kanaalia lämmittää.

Maalämpöfoorumille kirjauduin, mutten päässyt tunnuksilla sisään. Pitääkähän odottaa hetki...

Valmistaudu uusimaan patterit myös.

Matsikka kirjoitti: ↑Ti Huhti 13, 2021 7:51 pm Kiitos jo näistä kommenteista.
Kuinka paljon pinta-alaa tarvitaan 100 m keruupiriä varten? Tuossa parin kilsan päässä oli epäonnistuneet keruuputket kun pellon salaojatkin olivat mennee jäähän.
Oonhan tuossa peltoa likillä, mutta kylätie menöö nurkan takaa joten tontti on vähän pieni.

Pannuhuone on entisen navetan puolella, jos lämmityksen sais siirrettyä tuvan puolelle niin ei tarvittisi kanaalia lämmittää.

Maalämpöfoorumille kirjauduin, mutten päässyt tunnuksilla sisään. Pitääkähän odottaa hetki...

Joo. Pumppu taloon sisälle. Neliö per metri on minimi pinta-ala.

Voi ne putket vetää tien Ali eristettynä ja sitten keruulenkit peltoon.

Minulla on 100 m2 ja 400 metriä joten tuo x 3 niin luulisin riittävän. Tietty riippuu sijainnistakin aika paljon.

On tässä miettimistä.

Kysytään nyt vielä kerran, onko muita vaihtoehtoja kun hake/klapihommat eivät tule kysymykseen?
Hakevehkeet alkaa olemaan loppu, jos ne uusiis niin pitäis olla koneella täytettävä ja vaatis sekin isot investoinnit.

Omana kokemuksena tässä 200m2 talossani vanhalle koneelle riitti 400m keruupiiriä, mutta tässä uudessa niin paljon parempi hyötysuhde että imee tuosta kovilla pakkasilla kaiken lämmön ja neste menee pakkaselle ja kone pitää sitten 30min tauon että keruupiiri ehtisi vähän lämmetä, ja se ei ole ilmalämmitykselle kiva, kun ehtii pahimmillaan jo alata puhaltamaan viileämpää Pattereilla tuota ei toki niin helposti huomaisi.

Asentaja tiesi kyllä heti että pellossa pitäisi olla 800m putkea tälle ”set up:ille” mutta halusin silti kokeilla (kun pakkaset painoi jo päälle edellisen hajottua totaalisesti ja yllättäen) porakaivo olisi muutenkin parempi hyötysuhteeltaan, mutta käsittääkseni sekään ei joka paikkaan onnistu? Minun pitäisi nyt päättää mitä tuon kanssa tekisin, että poraututanko kaivon vai lähdenkö tuonne peltoon etsimään noita kieppejä ja yrittää jatkaa pituutta

Porakaivo on edullisimmillaan, jos kallio on lähellä maanpintaa. Tosin kun meillä se oli ihan paljaana, porari käski ajattaa siihen soraa päälle - ei kuulemma kyennyt poraamaan paljaaseen kallioon. Jos kallion päällä on paksu maakerros, sen joutuu putkittamaan eikä siltä osalta kaivosta saada lämpöenergiaa (ei tietysti kuivana olevasta kallio-osuudestakaan, kaivossa pitää olla vettä).

Matsikka kirjoitti: ↑Ti Huhti 13, 2021 7:51 pm Kiitos jo näistä kommenteista.
Kuinka paljon pinta-alaa tarvitaan 100 m keruupiriä varten?

100 x 2metriä.

Savea pitää olla putken vieressä joka suuntaan 1m. Eli 100m matkalla olisi 800m3 savea jäähdytettävänä.

Joku sitä epäili että saako tuosta mitään irti. Mieli muuttui kun sanoin että kokeile lämmittää tuo pari kolme astetta

Ja putkea on siis kaksi 400 metrin lenkkiä, eli 800 metriä täällä suunnalla.
Putkien välissä 2m maata ja metrin syvällä. Mitä märempää maata sen parempi. Salaojakone on aika siisti hommassa. Putkessa on sitten metrit, niin ei tarvitse jännätä sitä kääntökohtaa, että yltääkö vielä takaisin...

korsteeni kirjoitti: ↑Ti Huhti 13, 2021 8:26 pm Omana kokemuksena tässä 200m2 talossani vanhalle koneelle riitti 400m keruupiiriä, mutta tässä uudessa niin paljon parempi hyötysuhde että imee tuosta kovilla pakkasilla kaiken lämmön ja neste menee pakkaselle ja kone pitää sitten 30min tauon että keruupiiri ehtisi vähän lämmetä, ja se ei ole ilmalämmitykselle kiva, kun ehtii pahimmillaan jo alata puhaltamaan viileämpää Pattereilla tuota ei toki niin helposti huomaisi.

Asentaja tiesi kyllä heti että pellossa pitäisi olla 800m putkea tälle ”set up:ille” mutta halusin silti kokeilla (kun pakkaset painoi jo päälle edellisen hajottua totaalisesti ja yllättäen) porakaivo olisi muutenkin parempi hyötysuhteeltaan, mutta käsittääkseni sekään ei joka paikkaan onnistu? Minun pitäisi nyt päättää mitä tuon kanssa tekisin, että poraututanko kaivon vai lähdenkö tuonne peltoon etsimään noita kieppejä ja yrittää jatkaa pituutta

Äläpä ala jatkamaan, virtausvastus kasvaa ja kierto hidastuu. Uusi lenkki pihalle jos pinta-ala riittää. Sisällä mukavempi operoida.

Noooooo, tuossa isäukolle tuli maalämpö. Pelletinmäärää laskeskeltiin, mitä normivuonna menis. Olisko joku 20-30m vanhaa kanaalia (lumet sulaa siltä kohdalta eka pois). Päädyttiin mitoituksessa johonkin. Lopputulemana selvästi ylimitoitettu järjestelmä, maapiiristä tulee melkein lämpösempää heillä kipakalla pakkasella, kun itellä poratusta kaivosta. Tuo kanaalin lämpöhukka oli arvioitua suurempi. Pumpun käyttötunnit vuodessa noin 1000h, itellä noin 3000, sellanen perus mitoitus vissiin ok. Pumput ei oo invertterimalleja.

Optimi kallion löytämisen syvyys lienee noin 1-2m. Tällöin kaivolta saa keruupiirin tuotua maan sisässä, maaporauksen aikaisen putken saa het kiven löytymisen jälkeen mankeloitua/laajennettua kiveen kiinni. Ei tarvi montaa jatkopätkää hitsata pyöreätä rhs:ää(?)

Jos ite järkkäisin nyt, niin:
-erillinen lämpöpumppu (invertteri)
-erillinen varaaja mihin erillinen lisäsähkövastus/tilapäislämmön lähteen kattila/aurinkolämpökeräin yhteet yms.
-maalämpönesteelle EI kalvopaisuntaa (rikkoutuva kalvo)
-maalämpöputket kaivolle vetäisin muualta kuin etuoven rappusen nurkan alta...

Ja ennen järjestelmän vaihtoa mittaisin kuinka kuumaa vettä menee pattereihin vaikka sillä -25 pakkasella. Jos on 60 asteista, niin alkaisin miettimään pattereiden vaihtoa useampilehtisiin. ToiSaalta, riippuen valitusta pumpusta, nuo pystyy kyllä tuota 60 asteista tuottamaan. Mutta jos oma pumppu tuottaa 10 kW 30 asteista patterivettä, niin oliskohan tuo ollut joku 7 kW enää 60 asteen kohdalla. Hyötysuhde tippuu mitä korkeampi on tuo lämpötila. TOKI asiassa on huomattava se, että sähkövastuksia ottavat automaattisesti tarvittaessa paikkaamaan tilannetta jos tavoitearvo ei täyty (tai voi ottaa lisävastukset pois asetuksista näin jämä star rst -pumpussa)

Ai niin. Ottaisin pumpun missä kaksi piiriä. Lattialämmitykselle omansa (vuodet ympäri se 27 astetta?)ja patterikiertoon omansa (lämpökäyrännmukaan ohjattava)

Meillä on 60-luvulla asennettu keskuslämmitysjärjestelmä, myöhemmin on täydennetty ja kanaali on uusittu 90-luvulla.
Pannuhuone on tosiaan entisen navetan puolella. +40˚ lämmöllä pärjätään aika pitkälle, mutta jos sunttia kääntää huolimattomasti kuumemmalle....niin stokerin säiliö humahtaa tyhjäksi. Patteritermostaatit on vähän mitä sattuu, osassa ei oo edes paikoillaan.
Eli oliskohan tästä mitään hyötyä suunnittelussa.

Kalliota ei taida kovin lähellä olla jos porakaivoa meinaa...

Ei kaivoa missään tapauksessa jos maapiirille löytyy tilaa.

Maalämpökoneissa ei niin suuria eroja merkkien välillä ole - aika vakiintunutta tekniikkaa.
Koneiden takuista löytyy sitäkin enemmän eroja, monella merkillä (Esim. Nibe) mainostavat pitkää takuuta - ei, vaan ovat nimenneet sen joksikin muuksi. Kuten Nibellä se on Nibeturva. Kuulostaa nopeasti ajateltuna hyvältä, jos luvataan vaikka kuuden vuoden turva. Mutta oikeasti tämä turva on vain oman kotivakuutuksen jatke ja korvaa vain omavastuun ja ehkä ikävähennyksen. Eipä sieltä juuri hyötyä tule..

Jra kirjoitti: ↑Ti Huhti 13, 2021 10:30 pm Maalämpökoneissa ei niin suuria eroja merkkien välillä ole - aika vakiintunutta tekniikkaa.

Maalämpöfoorumilta voi lukea eri merkkien tyyppivioista - esim. vaihtoventtiilejä menee joistakin pumpuista. Ohjausjärjestelmissä on myös eroja, etenkin jos haluaa saada pumpun verkkoon ja valvoa sen toimintaa etänä. Osassa tuo ei onnistu, osassa valvonta kiertää valmistajan palvelimen kautta, osassa ohjaimeen pääsee kiinni suoraan. Omiin Oilonin pumppuihin pääsen selaimella seuraamaan toimintaa, tarvittaessa säätämään parametreja ja mahdolliset hälytykset tulevat sähköpostina.

Jos olisin nyt pumppua ostamassa, valitsisin luultavasti invertterimallin.