Vanhan taloon lämmitys, maalämpö?

[jiipee]

Joku lämpöpumppu ois suunnitteilla, joko mlp tai ivlp. Ite haluaisin sen pannuhuoneeseen puukattilan rinnalle ja lämmittäs sitten kovilla pakkasilla puilla. Eli ehkä ivlp järkevämpi? Toisaalta putket sais kaivettua peltoon ite tai järveen, kun ranta on lähellä. Pannuhuoneen vieressä on kyllä porakaivo, mutta 50m varmaan ihan liian matala, ellei pysty osittain ottamaan lämmön siitä ja peltoon vaikka putkia lisäks..? Käyttövettä ei tarvii tässä ajatella

Onko lämmönjako rakennuksissa vesipattereilla vai lattiaputkituksella? Jos pattereilla, niin sitten lämpöpumppu ei ole optimihyötysuhteen alueella, olipa sitten pumppuna IVLP tai MLP. Patterikiertoon tarvitaan kuumempaa vettä, mikä tarkoittaa huonompaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Siirtokanaalien lämpöhukka vie vielä osansa siitäkin pois.

Jos tuollaisessa paikassa pitäisi oma valinta tehdä pumppujen välillä, niin laittaisin MLP:n ja putket sinne järveen tai märkään rantapeltoon, jos ne on mahdollisia toteuttaa.

Kokemusta on parista patterilämmitteisestä kerrostalosta, joissa öljykattila vaihtui malämpöön. MLP:n tuottaman veden lämpötila ei riittänyt lämmittämiseen talven pakkasilla ilman, että patteriveden kiertonopeutta lisättiin. Tämä "näkyy" nyt siten, että pumput tekevät töitä vähemmän optimaalisella toiminta-alueella, patterit kohisevat ja ovat aika tasalämpöiset ylä- ja alareunasta kokeiltuina. Oikeasti patterit olisi remontissa pitänyt vaihtaa useampilehtisiin, mutta sitten kokonaishinta olisi noussut liiaksi, eikä siihen lähdetty.

Vesipatterilämmitteisten talojen lämmitysjärjestelmän vaihtaminen poltosta lämpöpumpputekniikkaan ei ole ihan niin ruusuista, miten noita muutosremontteja joskus myydään.

[MF265]

Onko lämmönjako rakennuksissa vesipattereilla vai lattiaputkituksella? Jos pattereilla, niin sitten lämpöpumppu ei ole optimihyötysuhteen alueella, olipa sitten pumppuna IVLP tai MLP. Patterikiertoon tarvitaan kuumempaa vettä, mikä tarkoittaa huonompaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Siirtokanaalien lämpöhukka vie vielä osansa siitäkin pois.

Jos tuollaisessa paikassa pitäisi oma valinta tehdä pumppujen välillä, niin laittaisin MLP:n ja putket sinne järveen tai märkään rantapeltoon, jos ne on mahdollisia toteuttaa.

Patterit ja uuemmassa talossa pesuhuoneessa ja apukeittiössä lattiassa putket. Unohtu tuosta aiemmasta, että sama on ollu mielessä riittääkö patterien teho. Olisko pumppu parempi olla tässä talossa eikä pannuhuoneessa kun lämmöntarve on isompi ja sitten työntää sieltä päin tarvittaessa pannuhuoneeseen päin lämmintä? Ja siitä talosta sais putket kätevämmin lähtemään suoraan peltoon ja vaikka järveen.

[Superdextaaja]

Saapko järviin enää laittaa putkia?

[jussi77]

Saapko järviin enää laittaa putkia?

Ainakin muutaman vuoden sisällä tiedän yhden mökin laittaneen. jonkun luvan se vaatii vesialueelta. muista ehdoista en tiedä.

[Antsuko]

Patterit ja uuemmassa talossa pesuhuoneessa ja apukeittiössä lattiassa putket. Unohtu tuosta aiemmasta, että sama on ollu mielessä riittääkö patterien teho. Olisko pumppu parempi olla tässä talossa eikä pannuhuoneessa kun lämmöntarve on isompi ja sitten työntää sieltä päin tarvittaessa pannuhuoneeseen päin lämmintä? Ja siitä talosta sais putket kätevämmin lähtemään suoraan peltoon ja vaikka järveen.

Ehdottomasti lämpöpumpun sijoitus siihen taloon, jossa eniten lämpöä kuluu. Ei kannata ostoenergiaa hukata pihamaan lämmittämiseen Lämmin käyttövesi kannattaa myös tehdä lämpöpumpulla. Jos sähköllä toimiva käyttövesivaraaja on hyväkuntoinen, sen voi silti jättää käyttöön ja johtaa sinne lämpöpumpun lämmittämän veden tulistettavaksi tarpeen mukaan.

[MF265]

Minkähänlainen systeemi siihen olis laitettava, jos lämpöpumppu olis talossa missä eniten tarvetta ja että siitä pystyy sitten syöttämään pannuhuoneen kautta lämpöö toiseen rakennukseen. Ja toisinpäin, että puukattilalla lämmittäminen onnistuu entiseen malliin ja että lämmitystapojen vaihto olis vaivaton. Tai sitten lämmittää uuemman talon lämpöpumpulla ja puukattilalla toista. Mutta sitten on yhä kiinni pakollisessa puulämmityksessä. Mielessä on myös ehkä pajan lämmitys samasta lämpökeskuksesta. Nyt pannuhuone on keskellä näitä 3:a muuta rakennusta. Hake jos tulis, ois tehtävä erillinen lämpökeskus pihalle. Ehkä ennemmin lämpöpumppu ja puukattila yhistelmä, kuulostaa järkevältä itestä.

[Jammu]

Saapko järviin enää laittaa putkia?

Ainakin muutaman vuoden sisällä tiedän yhden mökin laittaneen. jonkun luvan se vaatii vesialueelta. muista ehdoista en tiedä.

Googleviisauden mukaan vesialueen osakaskunnan luvalla, muutenkin oltava myös kunnan rakennusvalvontaan yhteyksissä että sielä asiaa ekana kyselemään

[MF265]

Limottuukohan nuo putket järvessä, että lämmön siirtyminen heikentyy. Olin ajatellu niitä rantapenkkaan pellon puolelle. Luulis länsirannalla penkan lämpiävän hyvin kesällä.

[tuulen]

Minkähänlainen systeemi siihen olis laitettava, jos lämpöpumppu olis talossa missä eniten tarvetta ja että siitä pystyy sitten syöttämään pannuhuoneen kautta lämpöö toiseen rakennukseen. Ja toisinpäin, että puukattilalla lämmittäminen onnistuu entiseen malliin ja että lämmitystapojen vaihto olis vaivaton. Tai sitten lämmittää uuemman talon lämpöpumpulla ja puukattilalla toista. Mutta sitten on yhä kiinni pakollisessa puulämmityksessä. Mielessä on myös ehkä pajan lämmitys samasta lämpökeskuksesta. Nyt pannuhuone on keskellä näitä 3:a muuta rakennusta. Hake jos tulis, ois tehtävä erillinen lämpökeskus pihalle. Ehkä ennemmin lämpöpumppu ja puukattila yhistelmä, kuulostaa järkevältä itestä.

Oma maalämpösysteemi on lisätty vanhaan 35 kw stokerilämmitykseen. Stokerilämpöhuone on erillinen n.25 m kaukolämpöpotkella yhdistetty asuintalon vanhaan vesikiertoiseen patteri öljykeskuslämmitykseen. Vanhin eka öljypannu on asuinrakennuksessa. Tuo stokerikaukolämpöputkisto yhdistettiin T-kappaleilla talon öljykeskuslämmitykseen. Maalämpö 12 kw Nibe invertteri ja sen käyttövesivaraaja sijoitettiin taas asuintaloon. Talon keskuslämmitysverkosta on T-kappaleilla ja n. 30 m kaukolämpöputkistolla otettu lämpö tontilla olevaan kesämökkiin.
Niben myyjä kertoi aikanaan että Niben ja siihen liitettävän patteriverkoston väliin kannattaa asentaa ns. hullunkiertopumppu. Tämä pumppu kierrättää Nibestä riippumatta vettä siinä vanhassa vesikeskuslämmityssysteemissä. Eli hullunkiertopumppu pitää veden liikkeessä vanhassa vesikiertopiirissä. Storilämmityksen yhdysputkien sulkuventtiilit on hieman raollaan ja vesi kiertää myös stokerilämpöhuoneessa, lämpö n.7-10 astetta nyt 10 asteen pakkasilla. Niben automatiikka lisää kuumaa vettä patteriverkoston ja samalla vanhan stokeripannun vesipiiriin hullunkiertopumpun kanssa. Pattereissa ei ole termostaatteja, Nibe hoitaa lämmönsäätelyn. Huonelämmössä lienee vaihtelua max 1,5 astetta, se saattaa johtua myös Niben seuratessa sähkön hintaa, kalliilla sähköllä lämpötilan annetaan hieman laskea. Jos tulee pitkä sähkökatko niin hullunkiertopumpulla ja invertterillä saadaan vedet pysymään liikkeellä ja talon puulämmitys ja patterit lämmittää kiertoveden.

[Superdextaaja]

Saapko järviin enää laittaa putkia?

Ainakin muutaman vuoden sisällä tiedän yhden mökin laittaneen. jonkun luvan se vaatii vesialueelta. muista ehdoista en tiedä.

Googleviisauden mukaan vesialueen osakaskunnan luvalla, muutenkin oltava myös kunnan rakennusvalvontaan yhteyksissä että sielä asiaa ekana kyselemään

Toinen ja kolmas, tai noh, useampi lisäkysymys: Olisi itselläkin loivasti syvenevää rantavettä lahdukan suunnassa kohti isompaa vettä. Kuinka pitkälle putkilenkki pitää vetää käymään järvellä ja kuinka syvään kuuluisi saada käymään ainakin, että saa tarpeeksi lämpöä pohjassa? Kylmällä lämpimin vesihän löytyy jossain vaiheessa talvea järven pohjasta. Entä jos järvessä on syvempiä pohja-alueita lähellä, valuuko lämpimimmät vedet lähistöltä sinne? On nimittäin yksi 40 metriä syvä kohta lähellä ehkä kilometrin päässä, että riittääkö tuon seudulla matalampien ranta-alueiden lämpö järven pohjassa lämpöpumpulle? Vesihän myös viilenee matkallaan putkessa kylmempien vesikohtien eli rannan tuntuman matalampien osuuksien läpi tullessaan lämpöpumpulle. Että onkohan tuo putken laittaminen järveen aina niin optimaallinen ja edullinen ratkaisu kuitenkaan, jos sieltä tuleekin vain lähellä veden jäätymispistettä olevaa kiertonestettä lämpöpumpulle? Entä jos tulee vuoto, miten tarkistaa missä kohti ja miten putki ylös tarkistusta varten? Porakaivosta putken kai saa rullalle kelattua aika helpostikin oikeilla välineillä ja menee maksimissaan parisen sataa metriä suuntaansa, kun järveen tai maapiiriin pitäisi saada puolikin kilometriä noin niinkuin vähintään ja, jos lämpimämmät pohjan vedet on kauempana rannasta, vieläkin enemmän..

[jussi77]

Eiköös se putki kaiveta sinne rannan maahan tarpeeksi syvälle. tasainen 0-asteinen liuoskin on ihan sopiva lämpöpumpulle. kaivollisilla taitaa helpostikin mennä se liuoksen lämpötila pakkasen puolelle talven aikana kun kaivo jäähtyy.

[rautakasa]

Eiköös se putki kaiveta sinne rannan maahan tarpeeksi syvälle. tasainen 0-asteinen liuoskin on ihan sopiva lämpöpumpulle. kaivollisilla taitaa helpostikin mennä se liuoksen lämpötila pakkasen puolelle talven aikana kun kaivo jäähtyy.

Kaivo on pahasti alimitoitettu, jos se jäätyy. Useamman asteen plussalla on tuleva vesi pysynyt jo reilut kymmenen vuotta. Ihmetyttää tuo maapiiri-into, omasta mielestäni kaivo on helpompi ja järkeävämpi vaihtoehto. Kaivon avulla saa myös maaviileää kesäisin.

Tietysti jos kalliota ei löydy kuin sadan metrin syvyydestä, tilanne voi olla toinen.

[Matsikka]

Ilmeisesti yksittäisen porakaivon max. syvyys on 250 m.
Itte kyselin porarilta niin se puhui kyllä 300 m kaivosta.
Ajatus oli laittaa 1 mahdollisimman syvä porakaivo ja ottaa sieltä senverran lämpöä kuin voi ottaa ja kylmimmät aijat stokerilla.

Ittellä jäi tämä projekti taas tekemättä kun viime kesä/syksy meni pellolla pipariksi.
Pitää jatkaa hakkeella maailman tappiin.

[Antsuko]

Eiköös se putki kaiveta sinne rannan maahan tarpeeksi syvälle. tasainen 0-asteinen liuoskin on ihan sopiva lämpöpumpulle. kaivollisilla taitaa helpostikin mennä se liuoksen lämpötila pakkasen puolelle talven aikana kun kaivo jäähtyy.

Kaivo on pahasti alimitoitettu, jos se jäätyy. Useamman asteen plussalla on tuleva vesi pysynyt jo reilut kymmenen vuotta. Ihmetyttää tuo maapiiri-into, omasta mielestäni kaivo on helpompi ja järkeävämpi vaihtoehto. Kaivon avulla saa myös maaviileää kesäisin.

Jos on peltoa tai vastaavaa käytettävissä, maapiirin saa pikkurahalla kaivoon verraten.

[jussi77]

Järveen asennus luulis olevan kanssa aika helppo. rannassa kun saapi riittävän syvälle niin pohjaan laittamisessa ei kai tartte kuin riittävät painot. ei oo kokemusta että miten se puoli kilsaa sinne pohjaan asetellaan. jonkinlainen iso spiraalin mallinen olis, mutta miten sen saa tehtyä? talvella askartelisi jään päälle ja odottelisi kevättä? jos ei ole vaaraa että siellä joku alkaa ruoppaamaan niin ei kai se siellä miksikään mene

[Jammu]

joo täytyy katsoa ettei ole kiinalaisalusten kulkureitillä.

[tuulen]

Se saattaa lämmönvaihtoputki ottaa seisovassa vedessä kaasukuplia pintaansa ja haaskata lämmönvaihto-ominaisuuttaan. Putki pitäisi peittää pohjamutaan.

[MF265]

Eli ehkä paras paikka lämpöpumpulle olis meillä talossa missä isoin kulutus. Ja T-liittimet ja hanat vanhaan kanaaliin päin. Sitten jos lämmittää puulla, hanat auki ja sammuttaa lämpöpumpun? Ja jos haluaa lämmintä pumpusta muihin rakennuksiin, hanat auki? Entäs jos siinä olis lämmönvaihin talon kierron ja kanaalin välissä.. Kun laittaa tulet kattilaan, sammuttaa lämpöpumpun ja katkasijasta vesi kiertämään kanaalissa sekä talossa?

Toinen vaihtoehto mitä ensin suunnittelin on lämpöpumppu pannuhuoneessa kattilan rinnalla ja sieltä lämmön jako entiseen tyyliin. Ja onhan 1 vaihtoehto kanaali suoraan talosta toiseen. Alle 20m matka.

[Legoinsinööri]

Eiköös se putki kaiveta sinne rannan maahan tarpeeksi syvälle. tasainen 0-asteinen liuoskin on ihan sopiva lämpöpumpulle. kaivollisilla taitaa helpostikin mennä se liuoksen lämpötila pakkasen puolelle talven aikana kun kaivo jäähtyy.

Kaivo on pahasti alimitoitettu, jos se jäätyy. Useamman asteen plussalla on tuleva vesi pysynyt jo reilut kymmenen vuotta. Ihmetyttää tuo maapiiri-into, omasta mielestäni kaivo on helpompi ja järkeävämpi vaihtoehto. Kaivon avulla saa myös maaviileää kesäisin.

Tietysti jos kalliota ei löydy kuin sadan metrin syvyydestä, tilanne voi olla toinen.

Jäähtyy on eri asia kuin jäätyy. Keruunesteen jäähtyminen on aina väistämätöntä maalämpöjärjestelmässä tai sitten kompura ei toimi. Nolla-asteinen sisään ja -3 takaisin kaivoon on ihan OK jos kaivo on riittävän syväksi mitoitettu.