Amis kriisissä!

[Superdexta-64]

https://www.verkkouutiset.fi/a/opettaja ... omahtanut/

Voi sanoa, että tuo uutisen maininta rahapulasta on vain heitto, niin kuin raha suoraan vaikuttaisi johonkin. Laadukas opetus ei maksa yhtään enempää kuin heikkolaatuinen opetus. Ongelma oli jo 1990-luvulla: pedagogisesti pätevät virkaopet eivät halunneet ottaa opetustunteja, koska se on sitovaa, kuin aikataulutetun bussikuskin hommaa. 45 minuuttia, tauko, 45 minuuttia, katsot kelloa koko ajan. Ja jonkun päivänajan seitsemän opetustunnin miettiminen on henkisesti rasittavaa hommaa, jotkut eivät saa päivässäkään mitään kasaan, jotkut toiset taas miettivät ja järjestävät opetusrungon hyvinkin nopeasti seuraavaksi päiväksi. On paljon mielekkäämpää käydä pedagogian seminaareissa ja rakennetuissa pätevöitymisohjelmissa, jos ei sitten peräti pedagogian gradua alkaisi tekemään.

No sitten koulutussuunnitelija hankkii konsultin tai urakoitsijan sitä ryhmää opettamaan, konsultti tulee materiaalien ja ohjelman kanssa valmiiksi, ja virkaope miettii projekteja ja istuu kahviossa muiden opettajien kanssa piirissä, miettien, mihin messuille seuraavaksi menisi ammattitaitoansa kehittämään. Eli kaksi palkattua, yksi työ. Epäpätevät ammattiopet usein hoitavat hommat pienemmällä palkalla ja mahdollisesti osa-aikaisena, osa-aikaiset ovatkin varsinkin aikkarien ammattiopettajien alin kasti, 16-35 viikkotuntia; tunteja tulee täysi viikko, jos sattuu tulemaan. Usein ei tule.

Varsinkin edellisen sukupolven senioriopettajat eivät koskaan laistaneet tuolla mainitulla tavalla, olivat aina tiptop- järjestyksessä, olihan vuosien aikana kertynyt suuri valikoima tehtäviä ja aiheita valmiiksi. Heille oli kunnia-asia tuottaa lisäarvoa opiskelijoille.

Muistan hyvin, kun rehtorin ja johtoryhmän palaverissa totesin, että opettajien palkkauksen pitäisi perustua todelliseen osaamiseen ja opetustuloksiin, eikä paperipätevyyksin tai oppilaitoksessa vietettyihin vuosiin. Ikääntynyt (jo edesmennyt) opettajien pääluottamusmies ärähti nopeasti, "mitään noin typerää en ole vielä koskaan kuullut !" . Nöyrryin asiassa välittömästi ja häpesin. Kun olin juuri teollisuudessa ollut, ja muuta luulin.

-SS-

Tämä on vanhaa tietoa. Uusi vuosityöaika määrittelee mitä teet ja montako tuntia. Ei ne opettajat voi enää itse valita meneekö mieluummin messuille vaiko opettaa. Opetat tasan sen tuntimäärän sitä ainetta mitä vuosisuunnitelmassa on ja silloin kun työnataja sen määrittelee. Koulutuksiin ja muihin vastaaviin saat käyttää sen ajan mikä siihen on suunniteltu jne. (jos vuosisuunnitelmassa ei ole työharjoittelun ohjaamista niin se on syy miksi ne opettajat eivät sinne työharjoittelupaikoille tule.)
Ennen Sipilän tuomaa vuosityöaikaa yhden osaamispisteen lähiopetus oli jossain 20 tunnin luokkaa tietääkseni. nyt se on alimmillaan 12h. Eli oppilaitos ei oikein voi säästää muusta kuin lähiopetuksesta (jolloin opettajia tarvitaan vähemmän). Tuo aika mikä sitten jää opiskelijalle pitäisi itsenäisesti opiskella, tai on työharjoittelua tms.
Kannattaa mennä tutustumaan ja kysellä opettajilta mikä mättää ja missä mennään. Ihmiset eivät selvästikkään hahmota kuinka paljon ammatillisesta koultuksesta vietiin pois. Se alkaa nyt näkyä ja tuntua. Lisäksi kasvattamattomuus, kaikki mielenterveyden hoitamattomuus, päihteet yms. yms. alkaa myös näkyä työpaikoillakin. Ei kai se ammatillinen koulutus pysty kaikkea korjaamaan (kakasta ei saa konvehtia). Kyllä me tarvitaan se ikäluokkien pienenemisen määrä koulutusta eli lukioiden määrää pitäisi tarkastella tästä näkökulmasta.
Paljonko halutaan opiskelijoita yliopistoihin, tai ammattikorkeakouluhin lukioiden kautta ja paljonko ammattiopistojen kautta? Onko oikein, että lukion käyneet menevät ammattikorkeakouluun? Suunnittele sorvi vaikka et ole koskaan sorvannut itse? Mihin ammatteihin tarvitsemme osaajia? Pitäisikö yritysten sitoutua jo aiemmin opiskelijoiden palkkaamiseen, kummiluokat? Voisi korkeammalla keskiarvolla olevat valita lukion sijaan ammattipolun, jos työnantaja sitoutuisi palkkaamaan suoraan töihin? Paljon on mietittävää minun mielestäni, jos meinataan tämä ammattiosaajien työsarka saada kuntoon, muuten seuraa osaajapula yksi toisensa perään eri ammatteihin.
Lukion jälkeen ammattikouluun periaate ei mielestäni ole taloudellisesti järkevää. Tähän pitäisi kanssa jokin muutos saada, jos säästöjä halutaan.

[Aakku]

Ryhmäytyminenkin poistettiin. Nyt jokaiselle amis opiskelijalle tehdään oma opintopolku. Aika rankkaa 15-16 vuotiaalle pomppia sinne tänne, kun ei ole selkeästi enää omaa luokkaa. Ennen oli sama ryhmä kolme vuotta ja piti yhtä saman opettajan johdolla. Nyt kaikki sekoitetaan ja samoihin ryhmiin sekoitetaan myös aikuisopiskelijat. Monesti niistä aikuisopiskelijoista vielä tulee sellaisia nuoria määräileviä yksilöitä.

[ihmehitsari]

Ei liity amikseen vaan "koulutukseen" yleensä.
Omaan virkanimikkeeseen liittyen on tarjolla mitä moninaisimpia koulutuksia. Tuon tuosta sp lykkää linkkiä/ tietoa näistä.
Ja nykyään nämä "koulutukset" ovat webinaareja, verkkokoulutuksia/ luentoja, teams ym palavereja.
Eli on 2 tunnin "koulutus" vaikkapa aiheesta miten kohtaat haasteellisen vuorovaikutustilanteen työpaikalla.
Lukittaudut työpisteelle, tuijotat luurit päässä 2 tuntia näyttöä, jossa näkyy "opettajan" naama ja silmäilet ajoittain esiinmarssitettavia p-point esityksiä, vastaat/ kommentoit emojieilla/ kirjoittaen muutamiin "opettajan" esittämiin tehtäviin. Välissä ehkä 10min vessatauko.
Lopuksi "opettaja" laittaa näkyviin muutamia nettilinkkejä joista voi hakea lisää tietoa aiheeseen liittyen.
Nyt olet saanut pätevyyden kohdata muiden syistä hankaleiksi muuttuneet ex-leppoisat ja syntymähullut.

[Superdexta-64]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 4533a3adda

Amis tiivistettäisiin kahteen vuoteen. Mielestäni tässä puhutaan kahdesta eri asiasta. Ministeri haluaisi tiivistää kolmen vuoden kahteen vuoteen jolloin päivistä tulisi lähiopetuksellisesti täydemmät.

Sitten taas joku on laskenut, että kuinka paljon tulisi säästöjä. Säästöjä syntyy ainoastaan siinä tapauksessa, että se kolmas vuosi leikataan pois eikä opintoja tiivistetä. Tuo opiskelun tiivistys mielestäni lisää kustannuksia koska opettajien lähitunnit nousisivat ja opettajia pitäisi palkata lisää. Vastaavasti opiskelijat valmistuisivat kahdessa vuodessa ja pääsisivät työelämään aiemmin, eli tulisiko sitä kautta verotuloja jolla voisi kuitata nuo lisätunnit?

Joka tapauksessa pitäisi olla tarkka mistä asiasta puhuu. Puhummeko koulutuksen tiivistämisestä vai kolmannen vuoden leikkauksesta.

[juho]

Jotenkin lepsulta näyttää tämä nykyinen amis. 70 luvun puolivälissä kävin 2 vuotisen ammattikoulun. Ensimmäisenä vuotena oli 3 päivää teoriaa, 2 päivää käytännön harjoituksia. Toisena vuonna päinvastoin 2 päivää teoriaa ja 3 päivää käytäntöä. Päivät oli 8-16 eikä niistä lusmuiltu. Siinä oppi maatalon poikakin teollisuuden käytäntöihin. Opettajani, edelleen hyvä ystäväni täyttää ensi vuonna 90. Mutta tähän päivään. Luottoautohuoltajani kertoi että poikansa opiskelee kujetusalaa. Toissa viikko oli ollut vapaa, viime viikolla 2 lähipäivää, tästä viikosta ei mitään tietoa. Tilanne maanantaina eli lohduttomalta näyttää. Ja tuo vapaaviikko ei ollut mikään hiihtomaviikko.

[Matsikka]

Jotenkin lepsulta näyttää tämä nykyinen amis. 70 luvun puolivälissä kävin 2 vuotisen ammattikoulun. Ensimmäisenä vuotena oli 3 päivää teoriaa, 2 päivää käytännön harjoituksia. Toisena vuonna päinvastoin 2 päivää teoriaa ja 3 päivää käytäntöä. Päivät oli 8-16 eikä niistä lusmuiltu. Siinä oppi maatalon poikakin teollisuuden käytäntöihin. Opettajani, edelleen hyvä ystäväni täyttää ensi vuonna 90. Mutta tähän päivään. Luottoautohuoltajani kertoi että poikansa opiskelee kujetusalaa. Toissa viikko oli ollut vapaa, viime viikolla 2 lähipäivää, tästä viikosta ei mitään tietoa. Tilanne maanantaina eli lohduttomalta näyttää. Ja tuo vapaaviikko ei ollut mikään hiihtomaviikko.

Kyllä nykypäivän amis tuntuu aika kehnolta.
Itte kans 70-luvun jälkipuoliskolla kävin ammattikoulun ja noi teoria/käytäntöasiat meni juuri noin.
Koulunkäynti tuntui kunnolliselta kun joka päivä opiskeltiin jotakin, ihan tosissaan.
Saman tyylistä oli toi mun toisen ammatin opiskelu, yhteensä 5 vuotta monimuotopiskeluna ja tosissaan sai siinäkin olla ja välillä sai hyytävää palautetta jos oli lusmuiltu. Sellaista on kunnon opiskelu.

[Superdexta-64]

Nii ja miksiköhän tähän on tultu? Säästettiin lepsuksi. Ei tainnut yritykset ymmärtää mitä Sipilän hallitus teki, kun leikkasivat kaiken kaikkiaan 2/3 ammatillisesta koulutuksesta. Nyt ihmetellään miten tässä näin on käynyt?

[juho]

Mielestäni 16 vuotias ei ole kypsä itseohjautuvaan opiskeluun. Olin 21 kun menin tekuun. Tuntien heikkouteni änkesin itseni eturiviin, siltikin jopa noin vanhana oli joskus vaikeuksia keskittyä asiaan. Tekussa päivät oli tosi pitkiä, pahimmilaan klo 20 saakka. Takki oli tyhjä, jos viimeiset pari tuntia oli matikkaa. No, noilla opeilla olen itseni elättänyt, kai se hyvä panostus yhteiskunnalle oli. Ja hubaa on ollut. ei ole monena aamuna vituttanut töihinmeno.

[Mika 82]

Itse olen ehdottomasti 2 vuotisen ammattikoulun kannalla. -98 aloitin koneistajan perustutkinnon, joka oli kolmevuotinen. Silloin oli vielä osa linjoista kaksivuotisia, mutta nekin muuttuivat kolmivuotisiksi.

Ne asiat, mitä siellä ammattiin liittyen opetettiin olisi vallan mainiosti opettanut kahdessa vuodessa. Jos asioita hieman järkeistäisi.

Toki se opiskelijaelämä jäisi vähemmälle..

[Tapio_Repo]

Eikös "amis" pidennetty kolmevuotiseksi 90-luvulla. Yleissivistäviä tunteja lisättiin, syynä mahdollisuus jatkaa opintoja ammattikorkeaan .. . Aiemmin reitti ylemmille asteille kulki vain lukion kautta ?

[Superdexta-64]

Eikös "amis" pidennetty kolmevuotiseksi 90-luvulla. Yleissivistäviä tunteja lisättiin, syynä mahdollisuus jatkaa opintoja ammattikorkeaan .. . Aiemmin reitti ylemmille asteille kulki vain lukion kautta ?

Sen takia siitä tuli ammattikoulun sijaan ammattiopisto, koska opistotason koulutus oli pituudeltaan kolme vuotta. Nyt tunteja on säästösyistä niin paljon ilmeisesti vähemmän, että tuo kolme vuotta voitaisiin tiivistää kahteen täyteen vuoteen.

Eikö se mennyt aiemmin niin, että lukiosta mentiin yliopistoihin teknisiin- ja humaniisiin. Ammattikoulusta mentiin pääsykokeiden kautta ammattikorkeakouluun (siitä tuo nimityskin -ammatti-). Myöhemmin avattiin nämä ristikkäiset polut, että molemmista voi hakea ammattik. ja yliopistohin.
Nyt kun taso ja tunnit tippunut sekä amiksen maine ajetu alas hakeutuu lukiosta huonosti menestyvät (nykyään pääsee pienillä keskiarvoilla sisään) ammattikorkeakoulun puolelle. Heiltä puuttuu nämä amattiin liittyvät oppimiset kokonaan ja osittain se näkyy sitten niissä suunnittelun vajaavuuksissa mistä työnantajat valittavat.
Tämä ei ole tietenkään koko totuus vaan syitä on monia.

Olisiko oikeampi ratkaisu tuo Ruotsin malli? Siellä kaikki opiskelevat nuo ammattiopiston opintoja ekan puolen vuoden aikana ja toisen puolen vuoden lukion aineita. Vasta tämän ekan vuoden jälkeen he valitsevat lukion tai amiksen väliltä. He voivat myös ottaa kursseja hiukan ristiinkin niin että lukiolainen voi valinnaiset tehdä ammatillisesta puolesta ja päinvastoin.
Näin oli ainakin joskus kun muistelen nyt en tiedä onko aika jo ajanut ohi.

[mauri]

Eikös "amis" pidennetty kolmevuotiseksi 90-luvulla. Yleissivistäviä tunteja lisättiin, syynä mahdollisuus jatkaa opintoja ammattikorkeaan .. . Aiemmin reitti ylemmille asteille kulki vain lukion kautta ?

Jo 1960-luvulla oli ammattikoulussa 3-vuotisia opintolinjoja, itsekin olen sellaisen käynyt. Sähköasentaja- ja autonasentajalinjat ainakin oli meillä (Salon ammattikoulu) kolmevuotisia, esimerkiksi maatalouskoneenkorjaajalinja oli kaksivuotinen.
Teknilliseen kouluun pääsi silloin kansakoulun käymällä (1/3 päässeistä), ammattikoulun tai keskikoulun käyneitä oli myöskin noin 1/3 ja 1/3. 1970 luvun alkuun mennessä pelkän kansakoulun käyneiden osuus väheni.
Teknilliseen opistoon yleisin pohjakoulutus oli silloin keskikoulu (70 - 80 %), ylioppilaita noin 15 % ja teknikon tutkinto tms noin 5 %.
Lukemat ovat peräisin HTOL vuosikertomuksista lukuvuosilta 1965 - 66 ja 1970 - 71.

[Superdexta-64]

Jotkut ammattilinjat ovat olleet ennen vanhaa kolmivuotisia. Kun kaikista linjoista tehtiin kolmevuotisia niin siitä seurasi tuo ammattikoulun nimenmuutos ammattiopistoiksi.

[Matsikka]

Itte kävin 2-vuotisen maatalouskoneasentalinjan, olisin voinut käydä kolmannen vuoden autonasentajalinjaa niin olis paperit molemmilta linjoilta. Ainakin 1 meirän luokkalainen teki niin.

[tapsa]

Eikös "amis" pidennetty kolmevuotiseksi 90-luvulla. Yleissivistäviä tunteja lisättiin, syynä mahdollisuus jatkaa opintoja ammattikorkeaan .. . Aiemmin reitti ylemmille asteille kulki vain lukion kautta ?

Olen ihmetellyt miksi ”kolmas vuosi” tehtiin kaikille pakolliseksi. Perinteisesti suurin osa amikseen menijöitä oli niitä, jotka halusivat eroon yleissivistävästä lukuaineista. Hyvähän se on että amiksen käyvätkin voivat edetä jatko-opintoihin, mutta eikö sen olisi voinut hoitaa täydennyskoulutuksella. Eli kahdenlaisia amiksia, toisista kahdella vuodella töihin ja mahdollisuus joskus jatko-opintoihin, ja sitten kolmivuotinen niille, jotka harkitsevat jatko-opintoja.

[asfalttiviljelijä]

Jotenkin lepsulta näyttää tämä nykyinen amis. 70 luvun puolivälissä kävin 2 vuotisen ammattikoulun. Ensimmäisenä vuotena oli 3 päivää teoriaa, 2 päivää käytännön harjoituksia. Toisena vuonna päinvastoin 2 päivää teoriaa ja 3 päivää käytäntöä. Päivät oli 8-16 eikä niistä lusmuiltu. Siinä oppi maatalon poikakin teollisuuden käytäntöihin. Opettajani, edelleen hyvä ystäväni täyttää ensi vuonna 90. Mutta tähän päivään. Luottoautohuoltajani kertoi että poikansa opiskelee kujetusalaa. Toissa viikko oli ollut vapaa, viime viikolla 2 lähipäivää, tästä viikosta ei mitään tietoa. Tilanne maanantaina eli lohduttomalta näyttää. Ja tuo vapaaviikko ei ollut mikään hiihtomaviikko.

Kyllä nykypäivän amis tuntuu aika kehnolta.
Itte kans 70-luvun jälkipuoliskolla kävin ammattikoulun ja noi teoria/käytäntöasiat meni juuri noin.
Koulunkäynti tuntui kunnolliselta kun joka päivä opiskeltiin jotakin, ihan tosissaan.
Saman tyylistä oli toi mun toisen ammatin opiskelu, yhteensä 5 vuotta monimuotopiskeluna ja tosissaan sai siinäkin olla ja välillä sai hyytävää palautetta jos oli lusmuiltu. Sellaista on kunnon opiskelu.

Tuohon tapaan opetus sujui 70-luvulla. Olin luokan vanhin, ikäjakauma oli n.10 vuotta mikä ei sinällään suuri, mutta opetus oli toisaalta "lepsua", asennekasvatusta, että hakeuduin eteenpäin jo toiselta luokalta. Olihan piste- ja piirtopuikot jo yhteen kertaan viilattu. Nuorimmillehan tuo oli paikallaan.
Olisin nähnyt että aloitusikä oli ollut korkeampi, tai motivaatiota olisi haettu vaikkapa savotasta kuten ikäluokkani on joutunut tekemään. Hyväksiluku on kyllä hyvä parannus tuosta ajasta.

[asfalttiviljelijä]

Maasedun tulevaisuudessa oli mielestäni hyvä kirjoitus, ilmiö heijastuu hyvin amiksessa asti.
Pahoittelen kovasti liitteen formaattia joka on otettu A4 skannerilla paloina ja lehteä ei ole enää saatavilla linkin ym. saamiseksi.
https://aijaa.com/u41Gxt

[Superdexta-64]

Eikös "amis" pidennetty kolmevuotiseksi 90-luvulla. Yleissivistäviä tunteja lisättiin, syynä mahdollisuus jatkaa opintoja ammattikorkeaan .. . Aiemmin reitti ylemmille asteille kulki vain lukion kautta ?

Olen ihmetellyt miksi ”kolmas vuosi” tehtiin kaikille pakolliseksi. Perinteisesti suurin osa amikseen menijöitä oli niitä, jotka halusivat eroon yleissivistävästä lukuaineista. Hyvähän se on että amiksen käyvätkin voivat edetä jatko-opintoihin, mutta eikö sen olisi voinut hoitaa täydennyskoulutuksella. Eli kahdenlaisia amiksia, toisista kahdella vuodella töihin ja mahdollisuus joskus jatko-opintoihin, ja sitten kolmivuotinen niille, jotka harkitsevat jatko-opintoja.

Niin tai miksi ei tuota yleissivistävää voisi käydä lukiossa/iltalukiossa? Kaksi vuotta ammattiopistossa ja ne jotka haluaisivat jatkaa korkeakouluun lukisivat tuon puolivuotta/vuoden lukiossa tai iltalukiossa. Lukiossa luettaisiin niitä yleissivistäviä kursseja jotka olisivat ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa yhdessä sovittu tarpeellisiksi.

[asfalttiviljelijä]

Kyllä amis oli aika yleisesti kolmivuotinen -70 luvulla, mutta oli myöskin 2-vuotisia ja valinnaisia jatkoja.
Konepajakoulut oli amispohjaisia ja monesti nelivuotisia. Toisaalta amikseen tulee yhä pienemmillä kädentaidoilla varustettuja opiskelijoita ja elinkeinoelämä odottaa yhä suuremmilla valmiuksilla tulevia työntekijöitä.
Rautaruukin konepajakoulun rehtori sanoi, että "kehitys menee eteenpäin sellaista vauhtia ettei tiedä vaikka poliisina kuolisi"

[fiat-agri]

Kyllä amis oli aika yleisesti kolmivuotinen -70 luvulla, mutta oli myöskin 2-vuotisia ja valinnaisia jatkoja.
Konepajakoulut oli amispohjaisia ja monesti nelivuotisia. Toisaalta amikseen tulee yhä pienemmillä kädentaidoilla varustettuja opiskelijoita ja elinkeinoelämä odottaa yhä suuremmilla valmiuksilla tulevia työntekijöitä.
Rautaruukin konepajakoulun rehtori sanoi, että "kehitys menee eteenpäin sellaista vauhtia ettei tiedä vaikka poliisina kuolisi"

Mutta kyllä meillä amiksessa piti osata kirjoittaa ja lukea että sai paperit. Eikös poliisille riitä joko tai.