Amis kriisissä!

[Jäärä]

Mutta sitähän ei tiedä miten kovan kuskin menetit? Niitä on valitettavasti sellaisiakin miehiä joilta puhuminen onnistuu mutta työt ei, tämä siis yleisellä tasolla mainittuna.

Aina ei ole tosiaankaan koiraa karvoihin katsominen. Joskus taannoin tapasin eräässä konepajassa nuoren kaverin, jolta ei kovin monta sanaa saanut irti ja joka oli ulkonäöltäänkin melkoisen räjähtäneen näköinen. Mutta moniakselisessa nc-koneistuksessa ja -ohjelmoinnissa en ole monta hänen tasoistaan osaajaa tavannut.

[Pataässä]

oli etsimässä pojalleen työpaikkaa. Poika oli armeijassa ajanut rekkakortin parivuotta aiemmin ja tarvis töitä. Kysyin onko poika nyt ajamassa jossain, vai missä se on? Istuu pihalla autossa, käynkö hakemassa sen tänne? Älä hae, ei häiritä sitä.

Ei anna kyllä hyvää kuvaa oma-aloitteisuudesta jos vanhemmat hakee lasten puolesta töitä. Etenkin jos intti vielä takana, sieltäkään ei selviä olemalla suu koko ajan kiinni.

Mutta sitähän ei tiedä miten kovan kuskin menetit? Niitä on valitettavasti sellaisiakin miehiä joilta puhuminen onnistuu mutta työt ei, tämä siis yleisellä tasolla mainittuna.

Eipä tiedä ei. Mutta lähtökohtaisesti ala on ihmis kontaktiala ja tarvii tulla juttuun niin turkulaisten ja savolaisen kanssa. Lappalaisia mainitsematta. Tuppisuuna ei maailmalla pärjää.

[-SS-]

Heh, 600 miljoonaa leikattiin, 1600 opettajaa laitettiin pihalle, lähitunnit tiputettu alle puoleen, opetus siirretty yrityksiin (tosin yrityksiltä ei kysytty mitään, tai luulivat saavansa ilmaista työvoimaa)....yrittäjien poliittiset järjestöt leikkasi omaa oksaansa aika pahasti. Kuka on niin tyhmä ettei tajua tällaisten leikkausten vaikkuttavan opetuksen laatuun määrään yms.? Sitten perään oppivelvollisuus jolloin kuviteltiin, että toinen aste kykenisi korjaamaan ne jotka jo tippuivat peruskoulusta. Ei voi kun nauraa lopputulosta.

Ehkä. Mutta toisen asteen koulutuksessa on rakenneongelmaakin. Lukion ja ammattikoulun yhteisten aloituspaikkojen määrä on 1,3-1,4 paikkaa ikäluokan nuorta kohden. Lukion suosio sen kun kasvaa. 2030-luvulla ikäluokat muutenkin pienenevät, ja ikäluokan ulkomaalaistaustaisten osuus alkaa lisääntyä. Se tuo lisähaasteita koulutukseen.

Tämä ylipaikkojen määrä tarkoittaa resurssien tuhlaamista, koska kouluja on vaikea saada täyteen ja tehokkaasti hyödynnetyksi. Jokainen kunta ja maakunta haluaa maksimoida koulutuspaikkojansa, ja samalla valtionapuja

Merkittävä ongelma on myös muuten erinomaisen opettajakunnan joukkoon eksyneet vötkyläopet, jotka eivät suhtaudu virkansa edellyttämällä vakavuudella asiaan. Se ei rahankylvämisellä parane, jos ope pelkää kohdata ammattiopiskelijoita, kun pitäisi ammatissa tarvittavia taitoja opastaa.

Yksi asenteeltaan arveluttava ope pilaa kymmenen muun open työn, opiskelijoiden motivaatio kärsii ja taitoihin tulee aukkoja.

-SS-

[Jammu]

oli etsimässä pojalleen työpaikkaa. Poika oli armeijassa ajanut rekkakortin parivuotta aiemmin ja tarvis töitä. Kysyin onko poika nyt ajamassa jossain, vai missä se on? Istuu pihalla autossa, käynkö hakemassa sen tänne? Älä hae, ei häiritä sitä.

Ei anna kyllä hyvää kuvaa oma-aloitteisuudesta jos vanhemmat hakee lasten puolesta töitä. Etenkin jos intti vielä takana, sieltäkään ei selviä olemalla suu koko ajan kiinni.

Mutta sitähän ei tiedä miten kovan kuskin menetit? Niitä on valitettavasti sellaisiakin miehiä joilta puhuminen onnistuu mutta työt ei, tämä siis yleisellä tasolla mainittuna.

Eipä tiedä ei. Mutta lähtökohtaisesti ala on ihmis kontaktiala ja tarvii tulla juttuun niin turkulaisten ja savolaisen kanssa. Lappalaisia mainitsematta. Tuppisuuna ei maailmalla pärjää.

en nyt menis sanoon,aika paljon on niitä alalla jotka ajaa isoa sutoa kuin pikkuautoa ja sen puheenkin kanssa niin ja nöin. Paremmin nuo sujuu itse yrittäjältä

[Superdexta-64]

Heh, 600 miljoonaa leikattiin, 1600 opettajaa laitettiin pihalle, lähitunnit tiputettu alle puoleen, opetus siirretty yrityksiin (tosin yrityksiltä ei kysytty mitään, tai luulivat saavansa ilmaista työvoimaa)....yrittäjien poliittiset järjestöt leikkasi omaa oksaansa aika pahasti. Kuka on niin tyhmä ettei tajua tällaisten leikkausten vaikkuttavan opetuksen laatuun määrään yms.? Sitten perään oppivelvollisuus jolloin kuviteltiin, että toinen aste kykenisi korjaamaan ne jotka jo tippuivat peruskoulusta. Ei voi kun nauraa lopputulosta.

Ehkä. Mutta toisen asteen koulutuksessa on rakenneongelmaakin. Lukion ja ammattikoulun yhteisten aloituspaikkojen määrä on 1,3-1,4 paikkaa ikäluokan nuorta kohden. Lukion suosio sen kun kasvaa. 2030-luvulla ikäluokat muutenkin pienenevät, ja ikäluokan ulkomaalaistaustaisten osuus alkaa lisääntyä. Se tuo lisähaasteita koulutukseen.

Tämä ylipaikkojen määrä tarkoittaa resurssien tuhlaamista, koska kouluja on vaikea saada täyteen ja tehokkaasti hyödynnetyksi. Jokainen kunta ja maakunta haluaa maksimoida koulutuspaikkojansa, ja samalla valtionapuja

Merkittävä ongelma on myös muuten erinomaisen opettajakunnan joukkoon eksyneet vötkyläopet, jotka eivät suhtaudu virkansa edellyttämällä vakavuudella asiaan. Se ei rahankylvämisellä parane, jos ope pelkää kohdata ammattiopiskelijoita, kun pitäisi ammatissa tarvittavia taitoja opastaa.

Yksi asenteeltaan arveluttava ope pilaa kymmenen muun open työn, opiskelijoiden motivaatio kärsii ja taitoihin tulee aukkoja.

-SS-

Ainahan opettajissakin on joukossa sekundaa mutta aika paljon on samoja opettajia jotka olivat töissä vielä silloin ennen uudistustakin eli säästöjä joten se ei ole sinänsä muuttunut. Joku kommentoi jossain, että ennen opettaja kävi työharjoittelussa katsomassa vaikka kaksi kertaa viikossa ja nyt ei käy, kun lopussa kerran ehkä. Se johtuu siitä, että siihen ei ole annettu resursseja. Ei kai kukaan ilmaista työtä tee. Lisäksi näytöt arvioi nykyään työelämän edustaja (mitä ihmettelen suuresti) opettajahan se arvioinnin ammattilainen on eikä se häneltä pari vuotta aiemmin valmistunut työnantajan edustaja.

Lukioiden määrää pitäisi vähentää juurikin koska ikäluokat pienenee. Pitäisi määritellä alarajaksi keskiarvo vaikka 8 jonka alle ei sisään pääse mutta ehkä paras konsti olisi miettiä tuokin kokonaan uudestaan. Lisäksi tuo lukio ja peruskoulu saisivat mennä siihen ammattikoulujen vuosityöaikaan niin olisivat samalla viivalla opettajatkin.

[jussi77]

Tuttu oli metallipuolen opettajana ja sielläkin kuulemma valtaosa oppilaista oli melko velttoa sakkia. ilmestyivät tunneille miten sattuu jos ollenkaan ja luokasta vain parissa oli ainesta johonkin. joku työnantaja oli kysellyt josko olisi jotakuta ketä maikka tarjoaisi töihin ja oli sitten rehellisesti todennut tilanteen, että eipä taida olla jouten ketään ketä voisi suositella.
olihan noita minunkin ammattikoulun luokalla sellaisia, ketkä enemmän keskittyi häiritsemään ja kiusaamaan muita. typerykset vei ehkä paikan joltakin joka olisi ollut kiinnostunut opiskelusta.

[8400]

Onhan siinä sekin että metallipuolelle laitetaan kaikista huonoin aines. Autopuolikaan mikään ruudinkeksijöiden paikka ollut, mutta sinne piti todistuksessa olla jo vähän muutakin kuin vitosia ja kutosia. Sielä sitten kelvottomimmat seulottiin kuskipuolelle, ajaa osaa kaikki mutta korjaamisessa pitää jo vähän jotain osatakkin.

[BHN]

nykyajan amislaiset ovat syntyneet maailmaan jossa koko elämä on viihdettä. Pelit, suoratoistopalvelut, älypuhelin käden ulottuvilla 24/7 . Halutessaan yhteiskunta kustantaa nuo kaikki ja lämpimän asunnon suuren kaupungin ydinkeskustassa, muuta ei osaa kaivata. Kotitöitä ei ole tarvinut tehdä koskaan ja vanhemmat kuskaa paikasta toiseen. Se oli hieman erilaista vuosikymmeniä sitten..

[JiiSPee]

Lisäksi näytöt arvioi nykyään työelämän edustaja (mitä ihmettelen suuresti) opettajahan se arvioinnin ammattilainen on eikä se häneltä pari vuotta aiemmin valmistunut työnantajan edustaja.

Eihän ne opettajat ymmärrä oikeasta työelämästä ja sen vaatimuksista joten miten ne muka voisi mitään sen suhteen arvioida, se pari vuotta sitten valmistunut on jo kuitenkin törmännyt todellisuuteen.

[Superdexta-64]

Lisäksi näytöt arvioi nykyään työelämän edustaja (mitä ihmettelen suuresti) opettajahan se arvioinnin ammattilainen on eikä se häneltä pari vuotta aiemmin valmistunut työnantajan edustaja.

Eihän ne opettajat ymmärrä oikeasta työelämästä ja sen vaatimuksista joten miten ne muka voisi mitään sen suhteen arvioida, se pari vuotta sitten valmistunut on jo kuitenkin törmännyt todellisuuteen.

Eihän siinä työelämää arvioida vaan opiskelijan osaamista joka on arviointikriteereissä tarkkaan määritelty. Yritysten työntekijöiden arviointi on sitä, että mukava poika niin laitetaan 5 (asteikko 1-5-)
Kaikki opettajat jotka minä tunnen ovat tulleet vuosien teollisestatyöelämästä ja lukeneet opettajiksi siihen päälle, yleensä siis alansa ammattilaisia olleet vähintään sen 10 vuotta.

[Ajomies]

Onhan siinä sekin että metallipuolelle laitetaan kaikista huonoin aines. Autopuolikaan mikään ruudinkeksijöiden paikka ollut, mutta sinne piti todistuksessa olla jo vähän muutakin kuin vitosia ja kutosia. Sielä sitten kelvottomimmat seulottiin kuskipuolelle, ajaa osaa kaikki mutta korjaamisessa pitää jo vähän jotain osatakkin.

Kyllä vaan nuo kuljettajien toimet ovat muutakin kuin ajamista, ja se kyllä näkyy ettei se osaaminen alalla kovin korkeatasoista ole. Ei tarvitse kuin vilkaista noita poliisin tekemien raskaankaluston ratsioiden antia. Ja se kun ei ole kuin pieni otos kaikista. "Viidakkorumpu" jättää helposti ison osan niistä pahimmista joutumasta "syynättäväksi".

[asfalttiviljelijä]

Tässä vielä taloussanomien uutisointia. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010211449.html
En jaksa enää ottaa kantaa asiaan, olen siitä jo itseäni purkanut riittävästi. Toisaalta asiat ovat paljon muuttuneet työajaltani.
Lienenkö jo monesti kertonut tositapahtuman menneistä. Oppilaat pyrki mielellään työssäoppiman trendiyrityksiin, joissa tehtävät oli monesti hyvin yksinkertaisia. Oli sitten yritys joka mielestäni oli erinomainen opetusalaan nähden (mekatroniikka), mutta sinne meni usein vähemmän aktiiviset opiskelijat.
Otin kunnia-asiaksi saattaa sinne huippuoppilaan (hopemitalisti Taitaja sm-kisoissa).
Kevät lähestyi ja oppilaalle tuli yrityksestä 2000 euron stipendi 3kk työssäoppimisajalta. Otin yhteyden firmaan, että onko tullut virhe kun 200 olisi jo suuri suoritus, vastaus oli että ei, on yrityksen kokouksen päätös, oppilas oli sen arvoinen, kaikki hommat kävi, olipa vaikka oven saranoiden korjaus tai koneiden rakentaminen ja -ohjelmointi.
Seuraavana vuotena firmaan hakeutui pari oppilasta jotka eivät olleet niinkään aktiivisuudesta tunnettuja. Kysyin oppilailta kuinka työssäoppiminen sujuu, "ei siellä ole töitä", oli vastaus.

[Aakku]

Tässä vielä taloussanomien uutisointia. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010211449.html
En jaksa enää ottaa kantaa asiaan, olen siitä jo itseäni purkanut riittävästi. Toisaalta asiat ovat paljon muuttuneet työajaltani.
Lienenkö jo monesti kertonut tositapahtuman menneistä. Oppilaat pyrki mielellään työssäoppiman trendiyrityksiin, joissa tehtävät oli monesti hyvin yksinkertaisia. Oli sitten yritys joka mielestäni oli erinomainen opetusalaan nähden (mekatroniikka), mutta sinne meni usein vähemmän aktiiviset opiskelijat.
Otin kunnia-asiaksi saattaa sinne huippuoppilaan (hopemitalisti Taitaja sm-kisoissa).
Kevät lähestyi ja oppilaalle tuli yrityksestä 2000 euron stipendi 3kk työssäoppimisajalta. Otin yhteyden firmaan, että onko tullut virhe kun 200 olisi jo suuri suoritus, vastaus oli että ei, on yrityksen kokouksen päätös, oppilas oli sen arvoinen, kaikki hommat kävi, olipa vaikka oven saranoiden korjaus tai koneiden rakentaminen ja -ohjelmointi.
Seuraavana vuotena firmaan hakeutui pari oppilasta jotka eivät olleet niinkään aktiivisuudesta tunnettuja. Kysyin oppilailta kuinka työssäoppiminen sujuu, "ei siellä ole töitä", oli vastaus.

Tuli tuossa stipendeistä mieleen, kun hyvä oppilas toimi apuopettajana koulussa. Keväällä hän sai kaikki mahdolliset stipendit, mitä koulu pystyi myöntämään. Samoin monesti opiskelija teki täyttä päivää töissä, mutta kun ei ollut palkattu, niin sai ison stipendin. Aina se stipendin saaja ei ole se paras oppilas, vaan ehkä heikohkokin. Sattui vain menemään sellaiseen työpaikkaan, josta sai rahaa. Se paras oppilas ei välttämättä saanut ainoatakaan stipendiä. Ne olivat hieman noloja tilanteita keväisin, kun lueteltiin jollekin oppilaalle loputon stipendimäärä, vaikka todistus oli keskinkertainen. Se on sitä piilomaksamista.

[-SS-]

Lisäksi näytöt arvioi nykyään työelämän edustaja (mitä ihmettelen suuresti) opettajahan se arvioinnin ammattilainen on eikä se häneltä pari vuotta aiemmin valmistunut työnantajan edustaja.

Eihän ne opettajat ymmärrä oikeasta työelämästä ja sen vaatimuksista joten miten ne muka voisi mitään sen suhteen arvioida, se pari vuotta sitten valmistunut on jo kuitenkin törmännyt todellisuuteen.

Eihän siinä työelämää arvioida vaan opiskelijan osaamista joka on arviointikriteereissä tarkkaan määritelty. Yritysten työntekijöiden arviointi on sitä, että mukava poika niin laitetaan 5 (asteikko 1-5-)
Kaikki opettajat jotka minä tunnen ovat tulleet vuosien teollisestatyöelämästä ja lukeneet opettajiksi siihen päälle, yleensä siis alansa ammattilaisia olleet vähintään sen 10 vuotta.

Vähintään yhtä monta ammatillisen koulutuksen ammattilaista löytyy, jotka ovat nähneet opetus- ja kouluympäristön ulkopuolista työelämää lähinnä kesäharjoittelussa, ja käyneet koulutusputken insinööriksi tai maisteriksi asti. Sitten pedagogiset ja muut koulutukset, niin keski-ikäinen tämä ope sitten jo on. Ei ole juurikaan enää mihinkään ammattipaikkaan menemistä, päälliköksi tietenkin kelpaavat. Oppilaitosten palkkaus kun on vahvasti muodolliseen koulutukseen sidottu, eivät siellä urakoitsijat tai urakkapalkkaiset asentajat pääse palkoille.

Näyttötutkintojärjestelmää aloitettiin testaamaan vuonna 1995. Olen ollut tällaisessa aikuispuolen prototyyppikoulutuksessa opena vuosina 1995-1996, sekä seuraavan viiden vuoden aikana myös koulutuksen järjestämissopimuksia tekemässä sekä arvioimassa tutkintoja, viime aikoina vain arvioimassa ulkopuolisena arvioijana, siihen oli sellainen 25 silloisen opintoviikon koulutuskin, Hämeenlinna opettaja-ammattikorkeakoulussa. Nimeltään se oli "Tutkintomestari" Se tuli käydyksi silloin 1990-luvun lopulla. Sitä mainostettiin työpaikkoihin, mutta ei kai siellä kovin monta työmailta tullutta ollut, jotka olisivat jaksaneet sen kahlata läpi.

Näyttötutkintojärjestelmän piti olla työkalu työnantajille, että nähtäisiin todistuskirjasta, mitä tutkinnon suorittaja osaa. Nuorisoaste siihen aikaan laittoi hanttiin, ja totesivatkin, ettei kyseisiä tehtäviä pysty teettämään kuin ammattikilpailuissa, joissa on ehdoton parhaimmisto porukasta. AEL:ssä oli projekti, Alvar-ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus, tehtäväkokoelmia oli siellä tilattavissa; ne olivat kuitenkin aika pitkälti insinöörien suunnittelemia. Myös oppilaitoksissa niitä tehtiin jonkin verran, mutta ne oli alkuun hyväksyttävä ns. alan tutkintotoimikunnassa. Alvar ei ole enää aktiivisessa toiminnassa, mutta tehtäviä vielä saanee.

Nyt kun tutkintojen tuotanto määrittelee oppilaitoksen rahoitusta, ei näyttötutkintojärjestelmällä, josko edes ammattikoulutuksen läpikäymiselläkään voi välttämättä osoittaa osaamista, koska painetta on varsinkin perustutkintotasolla saada tutkintosuoritukset läpi. Eli työmaille takaisin se taasen etenee, asioiden oppiminen ja näyttöjen antaminen. Valitettavasti monella alalla ei pääse tekemään kuin muutamia osa-alueita, kun taas tutkinnon rakenne on melko laaja, monitaitoa korostava.

Onhan niitä vielä ihan tehdaskohtaisia tutkintoja olemassa, kuten tämä "Koivusen sahan tutkinto" (saha-alan tutkinto), joka tehtiin tehtaalla töitä tehden. Olenpa ollut myös työläisenä ollut mukana optisen kuidun valmistajan ammattitutkintoa suorittamassa, Nokia Kaapelilla !

-SS-

[Aakku]

^
Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä näyttötutkintomestareiden koulutus lopetettiin muutama vuosi sitten. Jaa miksikö? Se oli varsin työteliäs laaja-alainen tutkinto. Yhden oppilaan työn tarkastelu ja arviointi oli pitkä prosessi ja siten hyvin kallis. Nykyisin näytöt arvioidaan lyhyellä sessiolla työssäoppimisjakson jälkeen. Siinä ei taida olla enää kolmikantaakaan, elikä opettaja/työpaikan edustaja /oppilas.

[JiiSPee]

Siinä ei taida olla enää kolmikantaakaan, elikä opettaja/työpaikan edustaja /oppilas.

Kyllä sitä jotain kolmikantaa on kun juuri tuota aiempaa kommenttiani kirjoittaessani vaimo oli käymässä työpaikallaan jonne oli opettaja saapunut ja keskustelivat juuri tuollaiseen tulevaan näyttöön liittyvistä asioista

[Superdexta-64]

https://www.verkkouutiset.fi/a/opettaja ... omahtanut/

[-SS-]

Kolmikanta on kallis, työnantaja- ja työntekijäedustajat ovat kiireisiä ja monet tarvitsevat ainakin matka- ja päivärahakorvauksen, koska yritys ei maksa heidän osallistumistaan täysimääräisesti. Siksi tuon kolmikannan vaatimus on poistunut, mutta jotkut oppilaitokset vielä käyttävät vapaaehtoisesti ulkopuolista arvioijaa, eniten sen takia, että ulkopuoliset muutenkin opettavat jotakin erikoislaitteita, joista oppilaitoksessa ei ole kokemusta.

Tärkeää olisi saada talkoohenki säilymään, jotta työmailta kerkiäisi ammattiväkeä ottamaan osaa arviointiin. Työntekijäedustajat ovat usein paikallisen ammattiosaston aktiiveja, samoin työnantajaedustajat ovat ikämiehiä, jo työsuorituksista johtamiseen siirtyneitä yrittäjiä, sekään ei ole se paras kokoonpano, mielestäni.

Mutta ne, jotka osaavat, tekevät, eivätkä helposti kerkiä työmailta tutkintotilaisuuksiin. Niinpä tutkinnot otetaan nykyisin taas lähinnä oppilaitosten opettajien voimin vastaan, usein oppilaitosten tiloihin rakennetuissa ympäristöissä. Ulkopuolisen arvioijan suurin etu olisi välttää oppilaitoksen omalla väellä esiintyvä paine päästää hieman ehkä vajaat taidot omaavia tutkinnonsuorittajia läpi.

Kovasti yritin saada yrittäjiä mukaan itsekin silloin aikoinani, mutta eivät pitkään jaksaneet turhautumatta katsella, varsinkaan perustutkinnon kädestä pitäen autettuja tutkintosuorituksia.

-SS-

[-SS-]

https://www.verkkouutiset.fi/a/opettaja ... omahtanut/

Voi sanoa, että tuo uutisen maininta rahapulasta on vain heitto, niin kuin raha suoraan vaikuttaisi johonkin. Laadukas opetus ei maksa yhtään enempää kuin heikkolaatuinen opetus. Ongelma oli jo 1990-luvulla: pedagogisesti pätevät virkaopet eivät halunneet ottaa opetustunteja, koska se on sitovaa, kuin aikataulutetun bussikuskin hommaa. 45 minuuttia, tauko, 45 minuuttia, katsot kelloa koko ajan. Ja jonkun päivänajan seitsemän opetustunnin miettiminen on henkisesti rasittavaa hommaa, jotkut eivät saa päivässäkään mitään kasaan, jotkut toiset taas miettivät ja järjestävät opetusrungon hyvinkin nopeasti seuraavaksi päiväksi. On paljon mielekkäämpää käydä pedagogian seminaareissa ja rakennetuissa pätevöitymisohjelmissa, jos ei sitten peräti pedagogian gradua alkaisi tekemään.

No sitten koulutussuunnitelija hankkii konsultin tai urakoitsijan sitä ryhmää opettamaan, konsultti tulee materiaalien ja ohjelman kanssa valmiiksi, ja virkaope miettii projekteja ja istuu kahviossa muiden opettajien kanssa piirissä, miettien, mihin messuille seuraavaksi menisi ammattitaitoansa kehittämään. Eli kaksi palkattua, yksi työ. Epäpätevät ammattiopet usein hoitavat hommat pienemmällä palkalla ja mahdollisesti osa-aikaisena, osa-aikaiset ovatkin varsinkin aikkarien ammattiopettajien alin kasti, 16-35 viikkotuntia; tunteja tulee täysi viikko, jos sattuu tulemaan. Usein ei tule.

Varsinkin edellisen sukupolven senioriopettajat eivät koskaan laistaneet tuolla mainitulla tavalla, olivat aina tiptop- järjestyksessä, olihan vuosien aikana kertynyt suuri valikoima tehtäviä ja aiheita valmiiksi. Heille oli kunnia-asia tuottaa lisäarvoa opiskelijoille.

Muistan hyvin, kun rehtorin ja johtoryhmän palaverissa totesin, että opettajien palkkauksen pitäisi perustua todelliseen osaamiseen ja opetustuloksiin, eikä paperipätevyyksin tai oppilaitoksessa vietettyihin vuosiin. Ikääntynyt (jo edesmennyt) opettajien pääluottamusmies ärähti nopeasti, "mitään noin typerää en ole vielä koskaan kuullut !" . Nöyrryin asiassa välittömästi ja häpesin. Kun olin juuri teollisuudessa ollut, ja muuta luulin.

-SS-

[DexMasZet]

oli etsimässä pojalleen työpaikkaa. Poika oli armeijassa ajanut rekkakortin parivuotta aiemmin ja tarvis töitä. Kysyin onko poika nyt ajamassa jossain, vai missä se on? Istuu pihalla autossa, käynkö hakemassa sen tänne? Älä hae, ei häiritä sitä.

Ei anna kyllä hyvää kuvaa oma-aloitteisuudesta jos vanhemmat hakee lasten puolesta töitä. Etenkin jos intti vielä takana, sieltäkään ei selviä olemalla suu koko ajan kiinni.

Mutta sitähän ei tiedä miten kovan kuskin menetit? Niitä on valitettavasti sellaisiakin miehiä joilta puhuminen onnistuu mutta työt ei, tämä siis yleisellä tasolla mainittuna.

Eipä tiedä ei. Mutta lähtökohtaisesti ala on ihmis kontaktiala ja tarvii tulla juttuun niin turkulaisten ja savolaisen kanssa. Lappalaisia mainitsematta. Tuppisuuna ei maailmalla pärjää.

Tämä savolainen on monet kerrat neuvonu tuppisuu rekkakuskit oikeeseen terminaaliin, jos ei muuten niin viittomalla tai piirtämällä, kun kuljettajien äidinkielessä käytettänee kyrillisiä kirjaimia ja ainuat ulkomaiset sanat on cigaret ja vodka mitä osataan. Vaan aina on kuorma saatu purettua ja tehtyä niin väitänpä että ee kumma puhemies tarvihe olla rekkakuskiksi.