Tämä on vanhaa tietoa. Uusi vuosityöaika määrittelee mitä teet ja montako tuntia. Ei ne opettajat voi enää itse valita meneekö mieluummin messuille vaiko opettaa. Opetat tasan sen tuntimäärän sitä ainetta mitä vuosisuunnitelmassa on ja silloin kun työnataja sen määrittelee. Koulutuksiin ja muihin vastaaviin saat käyttää sen ajan mikä siihen on suunniteltu jne. (jos vuosisuunnitelmassa ei ole työharjoittelun ohjaamista niin se on syy miksi ne opettajat eivät sinne työharjoittelupaikoille tule.)-SS- kirjoitti: ↑La Helmi 10, 2024 4:35 pmVoi sanoa, että tuo uutisen maininta rahapulasta on vain heitto, niin kuin raha suoraan vaikuttaisi johonkin. Laadukas opetus ei maksa yhtään enempää kuin heikkolaatuinen opetus. Ongelma oli jo 1990-luvulla: pedagogisesti pätevät virkaopet eivät halunneet ottaa opetustunteja, koska se on sitovaa, kuin aikataulutetun bussikuskin hommaa. 45 minuuttia, tauko, 45 minuuttia, katsot kelloa koko ajan. Ja jonkun päivänajan seitsemän opetustunnin miettiminen on henkisesti rasittavaa hommaa, jotkut eivät saa päivässäkään mitään kasaan, jotkut toiset taas miettivät ja järjestävät opetusrungon hyvinkin nopeasti seuraavaksi päiväksi. On paljon mielekkäämpää käydä pedagogian seminaareissa ja rakennetuissa pätevöitymisohjelmissa, jos ei sitten peräti pedagogian gradua alkaisi tekemään.Superdexta-64 kirjoitti: ↑La Helmi 10, 2024 4:16 pm https://www.verkkouutiset.fi/a/opettaja ... omahtanut/
No sitten koulutussuunnitelija hankkii konsultin tai urakoitsijan sitä ryhmää opettamaan, konsultti tulee materiaalien ja ohjelman kanssa valmiiksi, ja virkaope miettii projekteja ja istuu kahviossa muiden opettajien kanssa piirissä, miettien, mihin messuille seuraavaksi menisi ammattitaitoansa kehittämään. Eli kaksi palkattua, yksi työ. Epäpätevät ammattiopet usein hoitavat hommat pienemmällä palkalla ja mahdollisesti osa-aikaisena, osa-aikaiset ovatkin varsinkin aikkarien ammattiopettajien alin kasti, 16-35 viikkotuntia; tunteja tulee täysi viikko, jos sattuu tulemaan. Usein ei tule.
Varsinkin edellisen sukupolven senioriopettajat eivät koskaan laistaneet tuolla mainitulla tavalla, olivat aina tiptop- järjestyksessä, olihan vuosien aikana kertynyt suuri valikoima tehtäviä ja aiheita valmiiksi. Heille oli kunnia-asia tuottaa lisäarvoa opiskelijoille.
Muistan hyvin, kun rehtorin ja johtoryhmän palaverissa totesin, että opettajien palkkauksen pitäisi perustua todelliseen osaamiseen ja opetustuloksiin, eikä paperipätevyyksin tai oppilaitoksessa vietettyihin vuosiin. Ikääntynyt (jo edesmennyt) opettajien pääluottamusmies ärähti nopeasti, "mitään noin typerää en ole vielä koskaan kuullut !" . Nöyrryin asiassa välittömästi ja häpesin. Kun olin juuri teollisuudessa ollut, ja muuta luulin.
-SS-
Ennen Sipilän tuomaa vuosityöaikaa yhden osaamispisteen lähiopetus oli jossain 20 tunnin luokkaa tietääkseni. nyt se on alimmillaan 12h. Eli oppilaitos ei oikein voi säästää muusta kuin lähiopetuksesta (jolloin opettajia tarvitaan vähemmän). Tuo aika mikä sitten jää opiskelijalle pitäisi itsenäisesti opiskella, tai on työharjoittelua tms.
Kannattaa mennä tutustumaan ja kysellä opettajilta mikä mättää ja missä mennään. Ihmiset eivät selvästikkään hahmota kuinka paljon ammatillisesta koultuksesta vietiin pois. Se alkaa nyt näkyä ja tuntua. Lisäksi kasvattamattomuus, kaikki mielenterveyden hoitamattomuus, päihteet yms. yms. alkaa myös näkyä työpaikoillakin. Ei kai se ammatillinen koulutus pysty kaikkea korjaamaan (kakasta ei saa konvehtia). Kyllä me tarvitaan se ikäluokkien pienenemisen määrä koulutusta eli lukioiden määrää pitäisi tarkastella tästä näkökulmasta.
Paljonko halutaan opiskelijoita yliopistoihin, tai ammattikorkeakouluhin lukioiden kautta ja paljonko ammattiopistojen kautta? Onko oikein, että lukion käyneet menevät ammattikorkeakouluun? Suunnittele sorvi vaikka et ole koskaan sorvannut itse? Mihin ammatteihin tarvitsemme osaajia? Pitäisikö yritysten sitoutua jo aiemmin opiskelijoiden palkkaamiseen, kummiluokat? Voisi korkeammalla keskiarvolla olevat valita lukion sijaan ammattipolun, jos työnantaja sitoutuisi palkkaamaan suoraan töihin? Paljon on mietittävää minun mielestäni, jos meinataan tämä ammattiosaajien työsarka saada kuntoon, muuten seuraa osaajapula yksi toisensa perään eri ammatteihin.
Lukion jälkeen ammattikouluun periaate ei mielestäni ole taloudellisesti järkevää. Tähän pitäisi kanssa jokin muutos saada, jos säästöjä halutaan.