Jatkuvan nelivedon jarrujen katsastus.

[Superdexta-64]

Huonouttaan särkyy jos ei moottori kärsi punarajalla hetkeä huutaa.
Nelivedoissa huomioisin kyllä viskon tosiaan. Pitäisihän senkin pompata rullilta pois jos niin kovin kiinni puree.
Omat haldexit ja torsenit menneet rullista läpi moitteetta. Muistaakseni torsenille annetaan lupa hinatakkin lyhyitä matkoja toinen pää ilmassa.

Niin mielestäni tuo punarajalla veto on noisa museoautoissa kyllä aika rääkki. Omalla autolla oli ajettu yli miljoona ja siinä esikammiokone. Pieniä murtumia esikammioissa mutta kuitenkin vielä toimiva. Mielestäni ihan turhaa rääkkiä tuollaiselle vanhalle koneelle jolla ajettu toista miljoonaa. Tiedä sitten onko huonoutta...

Ymmärrän pointtisi,mutta eikös se silloin jo ole moottorin huonoutta jos siellä on halkeamia?
Onhan ne voineet syntyä tietty vaikka jonkun huonosta käytöstäkin aikoinaan tai huokoisesta valusta.

Nii ikiliikkujaa ei ole keksitty, mielestäni ei ole moottorin huonoutta jos ajetaan yli miljoona. Nuo hiushalkeamat on aika paljon käyttäjän aiheuttamaa, huonoilla tai toimimattomilla hehkuilla ja pakkasilla kun tarpeeksi monta kertaa käynnistellään niin alkaa materiaali murtua. Enemmänkin käyttäjän huonoutta. Huokoinen valu tietysti vaikeampi tutkia masinistivehkeillä. Samaa mieltä olen siitä että uusien moottorien tuo pitää kestää mutta niissä taas otettu softat avuksi että tuo kuormittamattomana kierrosten nousu rajattu tuonne muutamaan tuhanteen. Mutta niin kuin aikaisemmin tuli puheeksi että harva sitä mieltä nykyään on että tuo ryntäytys olisi edes mikään para konsti edes päästöjen mittaamiseen.

[Superdexta-64]

Omassa Land Cruserissa oli tosiaan nuo napalukot pyörissä ja tasauspyörästön lukot erikseen, kaikki mekaanisia. Tämä on mielestäni todellinen neliveto,

Joo kyllä se on 100% neliveto, jos kaikki kolme tasauspyörästöä on lukittu.
Niillä napalukoilla ei ole nelivetoisuuden kanssa muuta tekoa, kun saadaan polttoaineen kulutusta pienemmäks ja tietysti sitämyöten etupään vetosysteemit ei turhaan kulu, kun eivät pyöri sillon kun etupään vetoa ei tarvi.

Joissain vähän uudemmissa esim pikapeissa ei ole napalukkoja, vaan vetoakselit pyörii aina pyörien mukana, ja yhteys katkastaa etuperästä, ettei etuperä ja kardaani pyöri turhaan kun vetoa ei tarvita.

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

[Tumppi 865]

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa.

No jos tuolle kikkailulinjalle lähetää, niin sitten ne napalukot kannattaa olla takanakin.

[Superdexta-64]

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa.

No jos tuolle kikkailulinjalle lähetää, niin sitten ne napalukot kannattaa olla takanakin.

Heh, juurikin näin

[Bj Andy]

Omassa Land Cruserissa oli tosiaan nuo napalukot pyörissä ja tasauspyörästön lukot erikseen, kaikki mekaanisia. Tämä on mielestäni todellinen neliveto,

Joo kyllä se on 100% neliveto, jos kaikki kolme tasauspyörästöä on lukittu.
Niillä napalukoilla ei ole nelivetoisuuden kanssa muuta tekoa, kun saadaan polttoaineen kulutusta pienemmäks ja tietysti sitämyöten etupään vetosysteemit ei turhaan kulu, kun eivät pyöri sillon kun etupään vetoa ei tarvi.

Joissain vähän uudemmissa esim pikapeissa ei ole napalukkoja, vaan vetoakselit pyörii aina pyörien mukana, ja yhteys katkastaa etuperästä, ettei etuperä ja kardaani pyöri turhaan kun vetoa ei tarvita.

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

Paineilmatoimiset NAPAlukot...

Kerro lisää toteutuksesta.

[Superdexta-64]

Omassa Land Cruserissa oli tosiaan nuo napalukot pyörissä ja tasauspyörästön lukot erikseen, kaikki mekaanisia. Tämä on mielestäni todellinen neliveto,

Joo kyllä se on 100% neliveto, jos kaikki kolme tasauspyörästöä on lukittu.
Niillä napalukoilla ei ole nelivetoisuuden kanssa muuta tekoa, kun saadaan polttoaineen kulutusta pienemmäks ja tietysti sitämyöten etupään vetosysteemit ei turhaan kulu, kun eivät pyöri sillon kun etupään vetoa ei tarvi.

Joissain vähän uudemmissa esim pikapeissa ei ole napalukkoja, vaan vetoakselit pyörii aina pyörien mukana, ja yhteys katkastaa etuperästä, ettei etuperä ja kardaani pyöri turhaan kun vetoa ei tarvita.

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

Hj45 joka on siis kutosdieselillä oleva pikappi tai troopperi, jossa tuskin on ollut tasauspyörästön lukkoja alkuperäisenä, ja tähän vielä paineilmatoimiset NAPAlukot...

Kerro lisää toteutuksesta.

Ei ollut mikään orkkis vaan sekasikiö, olisko ollut 60 akselit, en muista. Ei siis ollut tosiaan alkuperäisessä noita tasurinlukkoja.

[Bj Andy]

Omassa Land Cruserissa oli tosiaan nuo napalukot pyörissä ja tasauspyörästön lukot erikseen, kaikki mekaanisia. Tämä on mielestäni todellinen neliveto,

Joo kyllä se on 100% neliveto, jos kaikki kolme tasauspyörästöä on lukittu.
Niillä napalukoilla ei ole nelivetoisuuden kanssa muuta tekoa, kun saadaan polttoaineen kulutusta pienemmäks ja tietysti sitämyöten etupään vetosysteemit ei turhaan kulu, kun eivät pyöri sillon kun etupään vetoa ei tarvi.

Joissain vähän uudemmissa esim pikapeissa ei ole napalukkoja, vaan vetoakselit pyörii aina pyörien mukana, ja yhteys katkastaa etuperästä, ettei etuperä ja kardaani pyöri turhaan kun vetoa ei tarvita.

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

Hj45 joka on siis kutosdieselillä oleva pikappi tai troopperi, jossa tuskin on ollut tasauspyörästön lukkoja alkuperäisenä, ja tähän vielä paineilmatoimiset NAPAlukot...

Kerro lisää toteutuksesta.

Ei ollut mikään orkkis vaan sekasikiö, olisko ollut 60 akselit, en muista. Ei siis ollut tosiaan alkuperäisessä noita tasurinlukkoja.

No ne on silloin 61:sestä. Mutta oliko se LC tosiaan 45 ja pikuppi vai troopperi?

[Superdexta-64]

Omassa Land Cruserissa oli tosiaan nuo napalukot pyörissä ja tasauspyörästön lukot erikseen, kaikki mekaanisia. Tämä on mielestäni todellinen neliveto,

Joo kyllä se on 100% neliveto, jos kaikki kolme tasauspyörästöä on lukittu.
Niillä napalukoilla ei ole nelivetoisuuden kanssa muuta tekoa, kun saadaan polttoaineen kulutusta pienemmäks ja tietysti sitämyöten etupään vetosysteemit ei turhaan kulu, kun eivät pyöri sillon kun etupään vetoa ei tarvi.

Joissain vähän uudemmissa esim pikapeissa ei ole napalukkoja, vaan vetoakselit pyörii aina pyörien mukana, ja yhteys katkastaa etuperästä, ettei etuperä ja kardaani pyöri turhaan kun vetoa ei tarvita.

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

Hj45 joka on siis kutosdieselillä oleva pikappi tai troopperi, jossa tuskin on ollut tasauspyörästön lukkoja alkuperäisenä, ja tähän vielä paineilmatoimiset NAPAlukot...

Kerro lisää toteutuksesta.

Ei ollut mikään orkkis vaan sekasikiö, olisko ollut 60 akselit, en muista. Ei siis ollut tosiaan alkuperäisessä noita tasurinlukkoja.

No ne on silloin 61:sestä. Mutta oliko se LC tosiaan 45 ja pikuppi vai troopperi?

Muisti on välillä mikä on eli ihan kaikkea en tarkkaan muista mutta mielestäni se oli HJ45 ja picuppi. Joo, 61 akselit oli sellaisella vaijerisysteemillä se tasurilukko. Tarkennuksena kun kirjoitin huonosti että ne ARBit jäi laittamatta, kun mielestäni liian kalliit hyötyyn nähden (jatkoin pomppimista), oli kyllä hilkulla että olisin laittanut kun olisin sitä kompuraa tarvinnut sähköttömällä palstallakin muihin tarkoituksiin välillä.

Itse asiassa nyt kun muistelin niin yhdellä mettäkeikalla olisin takapäähän kaivannut napalukkoja. Minulla hajos se takapään tasurinlukon kiinnikemekanismi jotenkin niin että en saanut lukkoa pois päältä. Kahva heilui vaan tyhjää. Tuossahan tuota takakardaania ei pysty pois kytkemään erikseen vaan ainoastaan etupään. Kuitenkin kuiva asfalttitie kotiopäin niin jouduin katseleen hiekkateitä mahdollisimman paljon, kun se perä ei tosiaan tasauspyörästöstä joustanut. Kurveissa kyllä välillä paukutti vaikka hiljaa ajelin. Sillon olis voinut toisen takapyörän irrottaa napalukolla vedosta pois. Mutta joo se oli sitä aikaa nyt on kehittynyt systeemit siitä. Vieläkin ikävöin sitä kuinka pahoihin pakkoihin sillä pääsi ja poiskin vielä pääsi, ei oo uudesta Mitsusta mihinkään siihen verrattuna.

[aarne]

Tuli pakokaasutesteistä mieleen kun kerran vähän irvistelytti itseä katsastuksessa kun kaverin hj60 juurikin kammiokoneella oli poljettavana. Liekö pumpun säätö ollut niin epätarkka että kierti niin pirusti että ei venttiilit enää pysyneet matkassa kun oli sirinä ja rykiminen sellaista.

[Bj Andy]

Tuli pakokaasutesteistä mieleen kun kerran vähän irvistelytti itseä katsastuksessa kun kaverin hj60 juurikin kammiokoneella oli poljettavana. Liekö pumpun säätö ollut niin epätarkka että kierti niin pirusti että ei venttiilit enää pysyneet matkassa kun oli sirinä ja rykiminen sellaista.

Mennään taas ohi aiheen ja metsään, ellei sovita että ko.vehkeessä oli jäännä nelikko päälle...

Mutta paine-ero säätöinen syöttöpumppu ja jälkiasennusturbo tekee tommosta. Eli ne kierrokset pitää rajoittaa kaasuläpän asennolla.

[7710Alert]

-90 Galant Dynamic4 katsastin 7 kertaa, kerran inssi ajoi rullille todeten "kattotaa kui käy", ei se siihenkään hajonnut.

Käyttiköhän sitten jotain neliveto testiohjelmaa. Pyöritti hitaampaa tai eri suuntiin?

Kun samanikänen nelikko Lanceri kyllä nousee ylös jos testaa normaali kaksveto jarrurullilla. Tässäkin visko vain keskitasausp. kuten dynyssä...

[OIU]

-90 Galant Dynamic4 katsastin 7 kertaa, kerran inssi ajoi rullille todeten "kattotaa kui käy", ei se siihenkään hajonnut.

Käyttiköhän sitten jotain neliveto testiohjelmaa. Pyöritti hitaampaa tai eri suuntiin?

Kun samanikänen nelikko Lanceri kyllä nousee ylös jos testaa normaali kaksveto jarrurullilla. Tässäkin visko vain keskitasausp. kuten dynyssä...

Se tapahtui jo 2012. Muistaakseni sanoi, että pyörii niin hiljaa, ettei visko "herää"
Katsoin kyllä vierestä, eikä se mitään rullilta nousemaan pyrkinyt

[maattama]

Vanha aihe, mutta löytyi minulle, niin varmaan löytyy muillekin.

Omaa Caravelleä käytin leimalla, käsijarru rassuutti, että yhteensä kolmella konttorilla tuli käytyä. Kaksi ensimmäistä testasi ajolla, viimeinen käytti dynolla. Tämän tässä olevan keskustelun perusteella kysyin siinä toiselta katsarilta, että onko se laitekohtainen juttu vai mikä, niin sanoi, että lähinnä käyttäjään koodattu. Auton sammuttaminen pitää Haldexin ulkona kuviosta ja saadaan tulokset pihalle ilman minkään hajoamisen riskiä.

Yksinkertaista, mutta ei tosiaan kovin monessa konttorissa tätä harrasteta. 2020 taisin käyttää tuon auton ensimmäisen kerran leimalla ja silloin oli edellinen dyno, sen jälkeen eri konttorit ja sama käytäntö (ajamalla).

[poweri]

Trafi velvoittaa jarrujen testauksen ja kaikilla pitäis jo olla jarrydynossa 4wd toiminto, vähintään manuaalikäyttö jolloin voit kattoo vaikka pyörä kerrallaan.
9 kymmenestä 4wd autosta voidaan jarrut mitata normaalisti mutta kannattaa virta katkaista niin saa jotain järkevää tulosta eikä ole riskiä että hajoo jotain. Jokin harva malli on että vastustaa koko ajan mutta silloinkin voi jarrun testaa pyörä kerrallaan niin jarruton auto ei mene läpi.
Jos taas konttori työskentelee vasemmalla kädellä, voi merkata tablettiin että 4wd dyno/testattu koeajolla täpän ja kokeilee vaan ajossa miten hidastaa.

[lauantaijokeri]

Katsastuksen savutusmittaus ohje dieselille:

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella moottorin vapaalla kiihdytyk
sellä ja samalla on varmistuttava siitä, että maksimipyörintänopeus on oikein rajoi
tettu. Puhdistussyklit voidaan sisällyttää varsinaiseen mittaukseen. Moottorin pako
kanavistossa tai –putkistossa ei saa olla savutusmittaukseen vaikuttavia vuotoja.
Pakokaasujen puhdistusjärjestelmän komponentit tarkastetaan silmämääräisesti
ennen mittausta. Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava joutokäynnillä
ennen kutakin vapaata kiihdytystä. Kaasupolkimen vapauttamisen jälkeen on odo
tettava vähintään 10 sekuntia ennen seuraavaa kiihdytystä. Kukin moottorin vapaa
kiihdytys tehdään painamalla kaasupoljin pohjaan nopeasti ja portaattomasti, kui
tenkin aina alle yhdessä sekunnissa. Vapaassa kiihdytyksessä moottorin on saavu
tettava normaali ruiskutuksen katkaisun pyörimisnopeus tai valmistajan mittausta
varten ilmoittama muu pyörimisnopeus.
Automaattivaihteistolla varustetun ajoneuvon savutusmittauksessa on huomioitava
mahdolliset valmistajan antamat erityisohjeet. Jos automaattivaihteistolla varuste
tun ajoneuvon erityistä mittauspyörimisnopeusarvoa ei ole käytettävissä, moottorin
on saavutettava vähintään 2/3 ruiskutuksen katkaisun normaalista pyörimisnopeu
desta.

https://www.traficom.fi/sites/default/f ... usteet.pdf

[Pataässä]

Katsastuksen savutusmittaus ohje dieselille:

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella moottorin vapaalla kiihdytyk
sellä ja samalla on varmistuttava siitä, että maksimipyörintänopeus on oikein rajoi
tettu. Puhdistussyklit voidaan sisällyttää varsinaiseen mittaukseen. Moottorin pako
kanavistossa tai –putkistossa ei saa olla savutusmittaukseen vaikuttavia vuotoja.
Pakokaasujen puhdistusjärjestelmän komponentit tarkastetaan silmämääräisesti
ennen mittausta. Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava joutokäynnillä
ennen kutakin vapaata kiihdytystä. Kaasupolkimen vapauttamisen jälkeen on odo
tettava vähintään 10 sekuntia ennen seuraavaa kiihdytystä. Kukin moottorin vapaa
kiihdytys tehdään painamalla kaasupoljin pohjaan nopeasti ja portaattomasti, kui
tenkin aina alle yhdessä sekunnissa. Vapaassa kiihdytyksessä moottorin on saavu
tettava normaali ruiskutuksen katkaisun pyörimisnopeus tai valmistajan mittausta
varten ilmoittama muu pyörimisnopeus.
Automaattivaihteistolla varustetun ajoneuvon savutusmittauksessa on huomioitava
mahdolliset valmistajan antamat erityisohjeet. Jos automaattivaihteistolla varuste
tun ajoneuvon erityistä mittauspyörimisnopeusarvoa ei ole käytettävissä, moottorin
on saavutettava vähintään 2/3 ruiskutuksen katkaisun normaalista pyörimisnopeu
desta.

https://www.traficom.fi/sites/default/f ... usteet.pdf

Mietin että meniköhän se Metsolan Erkin kaivuri rikki?

[tese]

Trafi velvoittaa jarrujen testauksen ja kaikilla pitäis jo olla jarrydynossa 4wd toiminto, vähintään manuaalikäyttö jolloin voit kattoo vaikka pyörä kerrallaan.
9 kymmenestä 4wd autosta voidaan jarrut mitata normaalisti mutta kannattaa virta katkaista niin saa jotain järkevää tulosta eikä ole riskiä että hajoo jotain. Jokin harva malli on että vastustaa koko ajan mutta silloinkin voi jarrun testaa pyörä kerrallaan niin jarruton auto ei mene läpi.
Jos taas konttori työskentelee vasemmalla kädellä, voi merkata tablettiin että 4wd dyno/testattu koeajolla täpän ja kokeilee vaan ajossa miten hidastaa.

Ehei konttori joka testaa jarrut ajamalla työskentele vasurilla...aivan bulshittiä tällainen väite. Pitäis ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoittelee mitä sattuu.
Trafin velvoitteen täyttymiseen riittää ajamalla tehty jarrujen testaus (on selvitetty että näin on).
Itselläni on 4 kpl (-88, -89, -91 ja -95) vanhoja 124 koppasia mersun 4-maticeja ja yksi uudempi 211 koppanen 4-matic.
Kertaakaan ei ole dyno-rullille vuosikymmenien kuluessa ajettu kun olen katsastuttanut vaikka olen kertonut että vanhimmissa maticeissa saa auton yks päiseksi kun kääntää konehuoneessa olevalla hydrauli-venttiilillä pumpulta tulevan paineen vapaakierolle. Uusimassa 124:ssa (vm -95) on sama asia hoituu magneettiventtiilillä jonka käyttönamiska löytyy niin ikään konehuoneesta.
Omistamissani autoissa noiden asioiden tietämättömyys tulee kalliiksi. Pelkästään jakokolaatikon ehjä käytetty kuori kustantaa reilut pari tonnia jos enää edes kovin helposti edes löytää noita jakolaatikoita.
211 korisen vois varmaan ajaa huoletta dynoon mutta eivät ota riskiä siitä että jotain hajoo.

[korsteeni]

Trafi velvoittaa jarrujen testauksen ja kaikilla pitäis jo olla jarrydynossa 4wd toiminto, vähintään manuaalikäyttö jolloin voit kattoo vaikka pyörä kerrallaan.
9 kymmenestä 4wd autosta voidaan jarrut mitata normaalisti mutta kannattaa virta katkaista niin saa jotain järkevää tulosta eikä ole riskiä että hajoo jotain. Jokin harva malli on että vastustaa koko ajan mutta silloinkin voi jarrun testaa pyörä kerrallaan niin jarruton auto ei mene läpi.
Jos taas konttori työskentelee vasemmalla kädellä, voi merkata tablettiin että 4wd dyno/testattu koeajolla täpän ja kokeilee vaan ajossa miten hidastaa.

Ehei konttori joka testaa jarrut ajamalla työskentele vasurilla...aivan bulshittiä tällainen väite. Pitäis ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoittelee mitä sattuu.
Trafin velvoitteen täyttymiseen riittää ajamalla tehty jarrujen testaus (on selvitetty että näin on).
Itselläni on 4 kpl (-88, -89, -91 ja -95) vanhoja 124 koppasia mersun 4-maticeja ja yksi uudempi 211 koppanen 4-matic.
Kertaakaan ei ole dyno-rullille vuosikymmenien kuluessa ajettu kun olen katsastuttanut vaikka olen kertonut että vanhimmissa maticeissa saa auton yks päiseksi kun kääntää konehuoneessa olevalla hydrauli-venttiilillä pumpulta tulevan paineen vapaakierolle. Uusimassa 124:ssa (vm -95) on sama asia hoituu magneettiventtiilillä jonka käyttönamiska löytyy niin ikään konehuoneesta.
Omistamissani autoissa noiden asioiden tietämättömyys tulee kalliiksi. Pelkästään jakokolaatikon ehjä käytetty kuori kustantaa reilut pari tonnia jos enää edes kovin helposti edes löytää noita jakolaatikoita.
211 korisen vois varmaan ajaa huoletta dynoon mutta eivät ota riskiä siitä että jotain hajoo.

hups! Käsittääkseni jäsen-poweri on katsastusinssi virassaan

[jiipee]

Kyllä ne napalukot on hyvät varsinkin maastossa jos halus että vaikka vain vasen etupyörä vetää ja takapää, oikea etupyörä vain seuraa. Harvoin sellaisia tilanteita on mutta siinä on se mahku, että voi tosiaan vaihdella tarpeen mukaan vetoa halutuille pyörille. Tietysti tekniikka kehittyi ja tuli nuo erilaiset lukot. Huono puolihan noissa oli just se että kardaani pyöri turhaan mukana mutta niitäkin sai paranneltua kun laittoin paineilmalukot napoihin, ei tarvinnut autosta nousta käänteleen napalukkoja päälle/pois.

Helpostihan tuo kävi kun etupään vetoa ei tarvinnut niin vaihdekepistä vaan valinta 2wdksi niin vain takapää veti, mutta siinä kävi niin että vaikka moottori ei pyörittänyt etupään kardaania, niin eturenkaat pyörittivät sitä. Mentiin tekniikaltaan ikään kuin nurinperin. Siitä tietysti selvittiin, kun kävi napalukot kytkemässä irti, niin renkaat eivät pyörittäneet kardaania ja vetareita edessä. Tuohon jatkuvaan pomppimiseen autosta ulos oli hyvänä lisänä myöhemmin nuo ilmalukot jolloin hytistä pysty kytkeen navat auki ja kiinni.

Vanhempi viesti jo, mutta ei tainnut vielä selvitä, minkälaiset ne paineilmatoimiset napalukot on?

[tese]

Trafi velvoittaa jarrujen testauksen ja kaikilla pitäis jo olla jarrydynossa 4wd toiminto, vähintään manuaalikäyttö jolloin voit kattoo vaikka pyörä kerrallaan.
9 kymmenestä 4wd autosta voidaan jarrut mitata normaalisti mutta kannattaa virta katkaista niin saa jotain järkevää tulosta eikä ole riskiä että hajoo jotain. Jokin harva malli on että vastustaa koko ajan mutta silloinkin voi jarrun testaa pyörä kerrallaan niin jarruton auto ei mene läpi.
Jos taas konttori työskentelee vasemmalla kädellä, voi merkata tablettiin että 4wd dyno/testattu koeajolla täpän ja kokeilee vaan ajossa miten hidastaa.

Ehei konttori joka testaa jarrut ajamalla työskentele vasurilla...aivan bulshittiä tällainen väite. Pitäis ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoittelee mitä sattuu.
Trafin velvoitteen täyttymiseen riittää ajamalla tehty jarrujen testaus (on selvitetty että näin on).
Itselläni on 4 kpl (-88, -89, -91 ja -95) vanhoja 124 koppasia mersun 4-maticeja ja yksi uudempi 211 koppanen 4-matic.
Kertaakaan ei ole dyno-rullille vuosikymmenien kuluessa ajettu kun olen katsastuttanut vaikka olen kertonut että vanhimmissa maticeissa saa auton yks päiseksi kun kääntää konehuoneessa olevalla hydrauli-venttiilillä pumpulta tulevan paineen vapaakierolle. Uusimassa 124:ssa (vm -95) on sama asia hoituu magneettiventtiilillä jonka käyttönamiska löytyy niin ikään konehuoneesta.

Omistamissani autoissa noiden asioiden tietämättömyys tulee kalliiksi. Pelkästään jakokolaatikon ehjä käytetty kuori kustantaa reilut pari tonnia jos enää edes kovin helposti edes löytää noita jakolaatikoita.
211 korisen vois varmaan ajaa huoletta dynoon mutta eivät ota riskiä siitä että jotain hajoo.

hups! Käsittääkseni jäsen-poweri on katsastusinssi virassaan

Saapi ollakin. Itsekin olen tietokone- ja tietoliikennetekniikan insinööri enkä kaikkia asioita alalta tiedä tai muista.
Arvostan Poweria niin masinistina kuin kirjoittajana ja myös ammattinsa puolesta ja tiesin myös hänen työnsä liittyvän katsastustoimintaan ja arvelenkin hänen kommenttinsa jotenkin provokatiiviseksi. Siksi vastasin niin kuin vastasin.
No hard feelings to anybody.