Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
mtalo kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 7:47 pm
Osakeyhtiö ei välttämättä ole niin hyvä kuin yleisesti luullaan. En ole mikään asiantuntija, mutta olen antanut itselleni ymmärtää, että käytännössä hyödyttää vain kun niitä tuloja on kunnolla ja yrityksellä on varallisuutta.
Eikös osinkoja voi nostaa tietyn verran varallisuudesta; mies ja läppäri firmassa ei paljoa varallisuutta ole, kiinteissä tuotantotiloissa sitten on jo kiinni varallisuutta.
Pääomatulon veroprosentti on se 30%. Keskiverto palkansaajan ansiotuloveroprosentti on tuota vähemmän. Meniskö 30% vasta jollain yli 60k€:n vuosiansiolla. Toiminimelläkin oli mahdollista nostaa osan tulosta pääomanatulona, jos en ihan väärin muista.
Oy on kalliimpi pitää ja pyörittää mutta mielestäni selkeämpi kun on firman rahat ja omat, joka nostoon on kuitti oli sitten mikä kuitti hyvänsä. Sitten jos oikein kultasuoneen on kuokkansa lyönyt niin on mahdollista järjestellä tulojansa kohtuullisella verolla, itselle ei ole osunut kun katinkultaa kuokan alle mutta en silti mietikään muuta yhtiömuotoa.
Hyvä kirjanpitäjä pitää olla, sitä kuvittelee osaavansa asiat mutta ihan pihalla on kaikista lipuista ja lapuista, silloin ei tule odottamattomia yllätyksiä kun velvoitteet on hoidettu.
Samaa mieltä osakeyhtiöstä, jos toiminnassa on vähänkään enemmän riskejä olivatpa ne millaisia tahansa niin osakeyhtiö on ainoa järkevä yhtiömuoto. Ja jos sen oikein saa kannattamaan niin onhan se sitten helpompi myydä ja alkaa viettämään niitä oloneuvoksen päiviä
"Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka."
Johann Wolfgang von Goethe
Etiam si omnes, ego non
Onhan se näinkin, mutta kyllä osakeyhtiön on hankala ottaa lainaa ilman vakuuksia. Ei taida enäö pankit sellasia antaa. Sen ekan kaivinkoneen hommaamiseen osakeyhtiö pitää kaivaa vakuudet jostain.
Jos työllistää vain itsensä, ei pankki helposti päästä ylivelkaantumaan yhtiömuodosta riippumatta.
Ei saa joo. Toiminimellä oma nimi ja omaisuus toimii vakuutena, eli henkilön luottotiedot.
Oy:llä jos ei ole euroakaan omaisuutta tai liikevaihtoa niin ei saa lainaakaan. Pelkkä omaisuuskaan ei riitä saamaan lainaa edes 100€ verran jos ei ole liikevaihtoa kauppalehden tms sivuilta nähtävissä.
mtalo kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 8:00 pm
Mutta sitä varallisuutta joutuu jemmaamaan osakeyhtiöön, mikö ei välttämättä ole tarkoituksen mukaista. Ja osakeyhtiön lopettaminen (=loppu varallisuuden kahmiminen omaan taskuun) ei ole aivan yksinkertainen toimenpide.
Korkeampaa palkkatuloa tietysti voi maksaa, mutta miten se osakeyhtiö sitten auttaa verrattuna toiminimeen.
Ilmeisedti joittenkin hankintojen hommaaminen osakeyhtiölle on helpompaa kuin toiminimelle.
Muistakaa kuitenkin, mitä tuolla edellä sanoin. Jos nostaa pientä palkkaa ja suurempaa osinkoa, niin kaikki tuloriippuvaiset eläkkeet ja sosiaaliedut tulevat palkkatulon mukaisesti. Siten on syytä laittaa osinkoja jemmaan ja kompensoida näillä pienemmät eläkkeet ja sosiaaliedut. Yrittäjäeläkkeitä jokainen voi maksaa työaikanaan omantunnon mukaan, ja sen saa mitä maksaa.
YEL määrää kaikki sosiaalietuudet, palkalla tai osingoilla ei ole mitään merkitystä mihinkään etuisuuteen, vain ja ainoastaan YEL, pitäkää siitä huoli että on oikealla tasolla
C20 kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 9:40 pm
YEL määrää kaikki sosiaalietuudet, palkalla tai osingoilla ei ole mitään merkitystä mihinkään etuisuuteen, vain ja ainoastaan YEL, pitäkää siitä huoli että on oikealla tasolla
Näin on, mutta tuntuu, mutta tuntuun suurimmalla osalla olevan alakanttiin. Ihmetellään, kun ei oo varaa jäädä eläkkeelle.
Tosin varmaan on parempiakin tapoja kerätä eläkerahastoa kuin YEL, mutta YEL on yksinkertainen, varma ja kohtuutuottoinen.
Suuri osa jättää maksut minimiin ja syö/juo eläkemaksut.
C20 kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 9:53 pm
Ja se on lakisääteinen, valtio takaa jos ei konkurssiin mennyt ole koko konserni, siis Suomi.
Periaatteessa pitäisi maksaa suunnilleen oikean työtulon perusteella, mutta käytännössä saa vapaasti valita mitä maksaa. Muistaakseni minimissään pitää maksaa 8000€ vuositulon perusteella, jolloin etuudet jäävät todella pieniksi.
mtalo kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 7:47 pm
Pääomatulon veroprosentti on se 30%. Keskiverto palkansaajan ansiotuloveroprosentti on tuota vähemmän. Meniskö 30% vasta jollain yli 60k€:n vuosiansiolla. Toiminimelläkin oli mahdollista nostaa osan tulosta pääomanatulona, jos en ihan väärin muista.
Tämä 30 % pääomatulon veroprosentti kai pitää paikkansa ainoastaan julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuun osinkoon. Tai on se prosentti sama, mutta julkisesti moteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon ja pääomatulosta saa vähentää melkein kaiken . Tai ainakin jotain sinne päin .
A saa verovuonna 2019 X Oy:ltä osinkoa 60 000 euroa. A:n omistamien X Oy:n osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 1 000 000 euroa. Lisäksi A saa verovuonna 2019 Y Oy:ltä osinkoa 10 000 euroa. A:n omistamien Y Oy:n osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 100 000 euroa. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja.
A:n X Oy:ltä saama osinko 60 000 euroa on kokonaan pääomatulo-osinkoa, koska osingon määrä alittaa A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton.
A:n Y Oy:ltä saama osinko jakaantuu pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, koska osinko on suurempi kuin A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto. Y Oy:ltä saadusta osingosta 8 000 euroa on pääomatulo-osinkoa (8 % x 100 000 euroa). Ansiotulo-osingon määrä on 2 000 euroa (10 000 euroa - 8 000 euroa). Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia eli 1 500 euroa on veronalaista ansiotuloa, ja 25 prosenttia eli 500 euroa on verovapaata tuloa.
A:n X Oy:ltä ja Y Oy:ltä saamista pääomatulo-osingoista 25 prosenttia eli 17 000 euroa (25 % x (60 000 euroa + 8 000 euroa)) on veronalaista pääomatuloa, koska osinkojen yhteismäärä on alle 150 000 euroa. Verovapaata pääomatuloa on yhteensä 51 000 euroa.
Ei tuosta paljoa verotettavaa tainnut jäädä jäljelle?
Noi tommoset miljoona eeron matemaattiset osakearvot on märkiä päiväunia niin yrittäjälle ja verottajalle, osingot verotetaan pääomatulon mukaan kun ylittää sen verovapaan osuuden, mutta siitä ei mene niitä lisäveroja sairasvakuutusmaksua ja mikä lie työttömyysmaksu.
Eli nostat palkkaa osinkoa tai vuokraa niin ei pidä maksaa yli 30% veroa, säädetään sen mukaan mikä järkevintä.
Nuffield kirjoitti: ↑Pe Marras 06, 2020 10:36 pm
Minä teen laskutushommaa asiakkaan tiloissa 100e tunti, työkaluna läppäri ja ilmaiset kehitysohjelmat. Töitä olis enempi tarjolla kuin pystyy tekemään.
Saako olla utelias, mistä hommasta saa näin hyvän veloituksen? Ja saako sitä tehdä 37.5h viikossa.
En tiedä Nuffieldin hommista, mutta yleisesti ottaen IT-alalla tuo satku per tunti on enemmänkin ”hinnat alkaen” sille, että edes vähän kokeneempi konsultti jaksaa nostaa persuksensa penkistä.
Nuffield kirjoitti: ↑Pe Marras 06, 2020 10:36 pm
Minä teen laskutushommaa asiakkaan tiloissa 100e tunti, työkaluna läppäri ja ilmaiset kehitysohjelmat. Töitä olis enempi tarjolla kuin pystyy tekemään.
Saako olla utelias, mistä hommasta saa näin hyvän veloituksen? Ja saako sitä tehdä 37.5h viikossa.
En tiedä Nuffieldin hommista, mutta yleisesti ottaen IT-alalla tuo satku per tunti on enemmänkin ”hinnat alkaen” sille, että edes vähän kokeneempi konsultti jaksaa nostaa persuksensa penkistä.
Mikäs nyt mielletään IT-hommiksi, mutta esim. elektroniikkasuunnittelu ja sulautetun softan kehityksestä veloitetaan Suomessa suunnilleen 70-85€/h + alv.
Mutta nämä +100€ - hommat taitaa olla jotain erikoisempaa asiantuntijahommaa. Sillä veloituksellahan saa liikevaihtoa 170k€/vuosi.
C20 kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 10:11 pm
Noi tommoset miljoona eeron matemaattiset osakearvot on märkiä päiväunia niin yrittäjälle ja verottajalle, osingot verotetaan pääomatulon mukaan kun ylittää sen verovapaan osuuden, mutta siitä ei mene niitä lisäveroja sairasvakuutusmaksua ja mikä lie työttömyysmaksu.
Eli nostat palkkaa osinkoa tai vuokraa niin ei pidä maksaa yli 30% veroa, säädetään sen mukaan mikä järkevintä.
Huomasit kai, että jos osinko verotetaan pääomatulona, "osingonsaajan verovuonna julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa". En ymmärrä, miten voisit päästä lähellekään samaa, jos osingon sijasta maksettaisiin palkkaa. Yhtiön kannalta katsottuna tilanne on tietysti aivan toinen.
mtalo kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 7:47 pm
Pääomatulon veroprosentti on se 30%. Keskiverto palkansaajan ansiotuloveroprosentti on tuota vähemmän. Meniskö 30% vasta jollain yli 60k€:n vuosiansiolla. Toiminimelläkin oli mahdollista nostaa osan tulosta pääomanatulona, jos en ihan väärin muista.
Tämä 30 % pääomatulon veroprosentti kai pitää paikkansa ainoastaan julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuun osinkoon. Tai on se prosentti sama, mutta julkisesti moteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon ja pääomatulosta saa vähentää melkein kaiken . Tai ainakin jotain sinne päin .
A saa verovuonna 2019 X Oy:ltä osinkoa 60 000 euroa. A:n omistamien X Oy:n osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 1 000 000 euroa. Lisäksi A saa verovuonna 2019 Y Oy:ltä osinkoa 10 000 euroa. A:n omistamien Y Oy:n osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 100 000 euroa. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja.
A:n X Oy:ltä saama osinko 60 000 euroa on kokonaan pääomatulo-osinkoa, koska osingon määrä alittaa A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton.
A:n Y Oy:ltä saama osinko jakaantuu pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, koska osinko on suurempi kuin A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto. Y Oy:ltä saadusta osingosta 8 000 euroa on pääomatulo-osinkoa (8 % x 100 000 euroa). Ansiotulo-osingon määrä on 2 000 euroa (10 000 euroa - 8 000 euroa). Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia eli 1 500 euroa on veronalaista ansiotuloa, ja 25 prosenttia eli 500 euroa on verovapaata tuloa.
A:n X Oy:ltä ja Y Oy:ltä saamista pääomatulo-osingoista 25 prosenttia eli 17 000 euroa (25 % x (60 000 euroa + 8 000 euroa)) on veronalaista pääomatuloa, koska osinkojen yhteismäärä on alle 150 000 euroa. Verovapaata pääomatuloa on yhteensä 51 000 euroa.
Ei tuosta paljoa verotettavaa tainnut jäädä jäljelle?
Noiden kahden oy:n pitää tehdä tulosta 87500 jotta nuo osingot voidaan nostaa kuluttamatta netto-omaisuutta. Eli kyseisestä voitosta menee veroja maksuun runsaat 23000 euroa.
Se, että nettovarallisuuteen on saatu kerätyksi 1.1 miljoonaa euroa, tarkoittaa se voitollisten tilinpäätösten yhteydessä käytännössä sitä, että veroja on siinä keräämisen yhteydessä suoritettu vähintään 275000 euroa (lisäksi yhtiövero oli korkeampi vielä muutama vuosi sitten).
Että kyllä silläkin muutama raskautettu ja syrjäytynyt kelakorvauksensa saa.
Aika tyypillinen tulos perusteollisuudessa on 10-20% liikevaihdosta. Että jos tulosta sen 80-90 tuhatta taotaan, pitää puolesta miljoonasta miljoonaan laskuttaa näissä putiikeissa. Yksin tehden on joka aamu kyllä herättävä, viikonloppujakin tehtävä.
Usein pikkuyhtiöiden yhtiöiden tienaamisen helppoudesta paras käsitys on sivustaseuraajilla. Toki enkelisijoittajien avulla Supercelliksi on helppo homma toistaa
Osakeyhtiönhän pitää maksaa voitostaan yhteisöveroa 20%. Eli osinkoja on jo verotettu. Onko käytännössä mies ja hiace firmassa varallisuutta 50k€?
Listaamattomalle yhtiölle pätee seuraava:
"Kun osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta
Osingosta lasketaan silti 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Tähän saakka osingosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. Ylittävältä osalta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa."
Laskeskelin esimerkin, että tulo olisi 150k€, menot 70k€. Jos tuon voiton 80k€ tilittäisi osinkoina omistajalle maksettaisiin
Yhteisöveroa: 16k€
Pääomaveroa: 1k€ x 30% = 0.3k€
Ansiotuloveroa: 45k€ x 23% = 10.35k€ (veroprosentti arvio)
Yhteensä veroa: 26.65€
--> kokonaisveroprosentti 33.3%
Olisko ansiotulona toimimimem kautta yhtään korkeampi veroprosentti?
En oo mikään verotusasiantuntija, joten kiinnostaa kuulla, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.
C20 kirjoitti: ↑La Marras 07, 2020 10:11 pm
Noi tommoset miljoona eeron matemaattiset osakearvot on märkiä päiväunia niin yrittäjälle ja verottajalle, osingot verotetaan pääomatulon mukaan kun ylittää sen verovapaan osuuden, mutta siitä ei mene niitä lisäveroja sairasvakuutusmaksua ja mikä lie työttömyysmaksu.
Eli nostat palkkaa osinkoa tai vuokraa niin ei pidä maksaa yli 30% veroa, säädetään sen mukaan mikä järkevintä.
Huomasit kai, että jos osinko verotetaan pääomatulona, "osingonsaajan verovuonna julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa". En ymmärrä, miten voisit päästä lähellekään samaa, jos osingon sijasta maksettaisiin palkkaa. Yhtiön kannalta katsottuna tilanne on tietysti aivan toinen.
Aiemmassa viestissä kerroin sen kirjanpitäjän merkityksen ja omat ja keskiverto pienyrittäjän vajavaiset tiedot nippeli tiedoista ja jälkimäisessä sen normaali yrittäjän ja verottajan märän unen.
Osingothan maksetaan tilikauden jälkeen ja keskivertoihminenhän tarvitsee kuukausittain rahaa elääkseen, joten siinähän sitä suunnittelua miten elää.
Toki itse varattomana ja velattomana ihmettelen nyt vuoden pari mitä teen, nostanko palkkaa vai osinkoa, pariin vuoteen en kumpaakaan ole ottanut ulos.
Toiminimellä on myös mahdollista ottaa pääomatulona 20% toiminimen varallisuudesta. Eli edellisessä esimerkissä 10k€ voisi ottaa pääomatulona.
Toiminimihän saa myös 5% yrittäjävähennyksen. Eli edellisen esimerkin 80k€ tuloksesta saa 4k€ verottomasti. Verotettavan 76k€ voi jakaa seuraavasti:
Pääomavero: 10k€ x 30% = 3k€
Ansiotulovero: 66k€ x 30% = 19.8k€ (veroprosentti arvio)
Yhteensä: 22.8k€
Kokonaisveroaste 28.5%.
Oho, näitten laskelmien mukaan toiminimi olisikin kannattavampi. Näitä korkeammissa ansioissa osakeyhtiö alkaa tulemaan edullisemmaksi.
VINKKI: Sivutoimiyrittäjän kannattaa aina laittaa yel-maksut henkilökohtaisina vähennyksinä eikö toiminimen kuluina, koska silloin toiminimen tulos on suurempi ja myös yrittäjävähennys on suurempi.
Viimeksi muokannut mtalo, La Marras 07, 2020 11:35 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
.