Kaislojen niittoajankohta

[paku74]

Normaalisti tulee noita mökkirannan kaisloja niitettyä kesäkuukausina. Nyt jäi suorittamatta. Jos ajattelee ensikesän kasvustoa niin onko näin syyskuussa tehtävä niitto yhtä tyhjän kanssa vai mikä olisi optimiajankohta kasvuston kurissapitämiseksi?

[Mika 82]

Ei tietoa, mutta mahtaisko olla turhaa työtä enää niittää? Siivoomista ainakin piisaa enemmän, mitä keväällä.

[simis]

glyfosaatilla lähtee helpommin

[jiipee]

Ei kannata enää niittää, jos koko kesän on kasvaneet. Ovat ehtineet jo kerätä energiaa "maavarteen" sinne pohjamutiin. Ensi kesänä niittäen saa aikaan paremman vaikutuksen.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Ves ... ien_poisto kertoo mm:

"Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3–4 viikon välein."

[tane II]

Tyhmä kysymys, mutta nouseeko tuommonen kaisla varresta vetämällä? Vai katkeaa tai voima loppuu?

[C20]

Ei ne belsebuubi nouse vetämällä, ainakin jotakin juuria jää ja kohta pukkaa uutta kasvua. Niittoa tai kaivinkonetta juuria myöden niin hetken hyvä olla.

[Mika 82]

Tyhmä kysymys, mutta nouseeko tuommonen kaisla varresta vetämällä? Vai katkeaa tai voima loppuu?

Juu ei nouse, on sen verran syvässä paksut juuret. Ja kätensä herkästi viiltää auki, jos paljain käsin lähtee yrittämään.
Kaikeinkaikkiaan vittumainen kasvi. Ainakin näin rannan virkistyskäyttöä ajatellen.

[intikka b275]

Jos on matalampi ranta kyseessä (alle metri), kannatasko kokeilla jäädytystä talvella. Pitää lumesta puhtaana ja lanaa jään päältä kasvuston nurin ja pois niin, että jäätyy pohjaan asti. Ainakin minun kalapaikan rannassa pojat piti auki talvitien pohjaa ja kaislikko ja lumpeikko hävisi moneksi vuodeksi ko uralta.

[tapsa]

Järvikaisla vai järviruoko kyseessä?
Tai väliäkö sillä. Paras jättää ensi kesään.

[Tumppi 865]

pojat piti auki talvitien pohjaa ja kaislikko ja lumpeikko hävisi moneksi vuodeksi ko uralta.

Sama havainto, vaikka oli rehevää ja mutaa missä kaislikko ym heinä rehotti, mut jäätien kohalla oli aukko, ja näky vielä monta vuotta viimesen jäätien jälkee.

[jiipee]

Luulisi matalien rantojenkin jäätyvän pohjaa myöten ja vesijätön routivan, mutta ei sillä näytä olevan vaikutusta järviruokoon.

[paku74]

Luulisi matalien rantojenkin jäätyvän pohjaa myöten ja vesijätön routivan, mutta ei sillä näytä olevan vaikutusta järviruokoon.

En tiedä onko faktaa, mutta joku väitti, että kun on kaislat poistettu jäänpäältä niin pakkanen pääsisi jäljellä olevaa ruokoa pitkin helpommin juuristoon. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.

[korjailija]

Meren rannasta isoisä niitti kaislat omatekoisella moottorikäyttöisellä niittokoneella 60-luvulla. Alue on todella suuri, mutta hän niitti ne kertomusten mukaan neljä kertaa yhden kesän aikana ja vielä yli 50 vuotta myöhemmin on alue lähes kaisloista vapaa. Eli ilmeisesti se on tärkeintä että niitä niittää riittävän usein niin niiltä loppuu elinvoima.

[kalvaana]

Minä joskus taistelin saman asian kanssa, kun oli saarimökki meren lahdella. Kahlasin kainaloita myöten viikatteen kanssa ja vetelin pohjaa myöden poikki ennenkun kaisla kerkes kasvattaa kukan. Se oli jossain juhannuksen aikoihin se. Olihan siinä kova homma, kun jonkun 600 neliöö niitin ja sitten siivosin jälet. Loppukesästä niitin sitten veneestä uudet kasvannaiset kertaalleen ja seuraavana keväänä ja syksynä vielä kerran. Sen jälkeen tuli enää harvakseltaan piippoja veden päälle ja ne oli sitten helppo poistaa.
Onneks pääsisn siitä mökistä erooja ja kaisloista kans. Ei tuu ikävä sitä hommaa kyllä

[korpirampa]

Kannattaa niittää, nostaa kuivumaan siten että ilma pääsee vähän alta kiertämään, juhannuskokon paikalle, saa hyvät lieskat siitä!

Ja eikö leikkaaminen kannata niin kauan kun ei kasvi ole alkanut lakastumaan. Riippuu vähän paikasta missä paikka on. Ja tuo kurittaminen toimii parhaiten ajatuksella ” kasvin juuriin mahdollisimman vähän talteen syksyllä energiaa”. Eli kasvin ollessa kesällä täydessä vauhdissa lyödään homma seis ja kasvi joutuu aloittamaan slusta ja hyödyntään juuressa olevat ravinteet, ja sit uudestaan ja uudestaan!

Jos kasvi on nimenomaan järvikaisla, itellä vähemmän kokemusta. Järviruoko ottaa itteensä herkästi leikkuusta. Järvikorte taas tuntuu nousevan vuodesta toiseen, vaikka niittäisikin.

[MF165SMP]

Kysymys: raivaussaha kaislikon niitossa? (ei viittiny uutta ketjua aloittaa kun läheltä liippaa tätä)
Tässä on juttuja siitä kuinka on viikatteella käyty kaislikon kimppuun. Pitäs ensi kesänä tehdä jo jotain kun jokisuussa venepaikka ja kaislikko (järviruoko) on tukkinut väylän merelle niin ettei soutaminen enää onnistu.
Eikä siinä kahlailla viikatteen kanssa, vettä on toista metriä ja sitten sen verran pehmeä mutapohja että sinne humpsahtaisi veen pinta kainaloissa.
Veneisiin kiinnitettäviä niittokoneita on, mutta ei viittis investoida (ellei jakokunta siihen rupia), mutta mitenkä onnistuisi niitto veneestä raivaussahalla, terälaitteeksi kolmioterä? Eihän kait kulmavaihde ja putki vettä pelkää? Onko joku kokeillu, kuinka syvältä saisi varret poikki?

[Bj Andy]

Kysymys: raivaussaha kaislikon niitossa? (ei viittiny uutta ketjua aloittaa kun läheltä liippaa tätä)
Tässä on juttuja siitä kuinka on viikatteella käyty kaislikon kimppuun. Pitäs ensi kesänä tehdä jo jotain kun jokisuussa venepaikka ja kaislikko (järviruoko) on tukkinut väylän merelle niin ettei soutaminen enää onnistu.
Eikä siinä kahlailla viikatteen kanssa, vettä on toista metriä ja sitten sen verran pehmeä mutapohja että sinne humpsahtaisi veen pinta kainaloissa.
Veneisiin kiinnitettäviä niittokoneita on, mutta ei viittis investoida (ellei jakokunta siihen rupia), mutta mitenkä onnistuisi niitto veneestä raivaussahalla, terälaitteeksi kolmioterä? Eihän kait kulmavaihde ja putki vettä pelkää? Onko joku kokeillu, kuinka syvältä saisi varret poikki?

Ei kai tuossa muuta, mutta tuskin jaksaa pyöriä siellä veden alla. En ole kokeillut.

[MF165SMP]

Kysymys: raivaussaha kaislikon niitossa? (ei viittiny uutta ketjua aloittaa kun läheltä liippaa tätä)
Tässä on juttuja siitä kuinka on viikatteella käyty kaislikon kimppuun. Pitäs ensi kesänä tehdä jo jotain kun jokisuussa venepaikka ja kaislikko (järviruoko) on tukkinut väylän merelle niin ettei soutaminen enää onnistu.
Eikä siinä kahlailla viikatteen kanssa, vettä on toista metriä ja sitten sen verran pehmeä mutapohja että sinne humpsahtaisi veen pinta kainaloissa.
Veneisiin kiinnitettäviä niittokoneita on, mutta ei viittis investoida (ellei jakokunta siihen rupia), mutta mitenkä onnistuisi niitto veneestä raivaussahalla, terälaitteeksi kolmioterä? Eihän kait kulmavaihde ja putki vettä pelkää? Onko joku kokeillu, kuinka syvältä saisi varret poikki?

Ei kai tuossa muuta, mutta tuskin jaksaa pyöriä siellä veden alla. En ole kokeillut.

Tosiaan... normaali raivausterä eli sirkkeli pyörisi kevyemmin, jos pyörisi , ja leikkaa kyllä tanakkaa järviruokoa? Pitäis saada alentava kulmavaihde?

[Bj Andy]

Hommatkaa porukalla semmonen raivuri mallinen sorminiittokone. Tai siis sen mallinen pää raivuriin.

Ei kyllä silläkään taivas aukea mutta jotain ehkä saa aikaan.

http://www.youtube.com/watch?v=pgtH_gannio

https://youtu.be/pgtH_gannio


Tuossa oma ratkaisu kesäiseen touhuun.

[sköne]

Kokemukseni niittohommista ja maanviljelystä täysi 0. Mutta muistan erään pitkän linjan luomuviljelijän selostuksen juolavehnän hävityksestä kesannoimalla.

Idea perustuu siihen, että annetaan kasvin kasvaa niin kauan, kuin alkaa tuottamaan itse uutta kasvuenergiaa. Sen jälkeen hävitetään esim. kääntämällä nurmi ja sama uudestaan eli annetaan kasvin käyttää vararavintonsa, kunnes se nääntyy. Puhui juolavehnän sirkkalehtivaiheesta, mikä toimi merkkinä kääntöajankohdasta.

Tämä sama periaate kai toimii vesikasveillakin. Mikä sitten niillä olisi se oikea merkki vararavinnosta siirtyminen oman energiantuotannon aloittamiseen?