Ilma-vesilämpöpumppu

[Jäärä]

Nuo esitetyt joustavat tekevät lähinnä yhden mahdollisen vikapaikan lisää. Siksi niitä ei käytetä.

Voidaanpa ketju toki haarauttaakin.

Ainahan osa, jota ei ole, ei voi menna rikkikään. Toisaalta vähentynyt värähtelyrasitus säästää laitteen osia. Ennen kaikkea vähentyneet runkoäänet säästävät asukkaiden hermoja ja tuottavat levollisemmat yöunet.

Eivät autonvalmistajatkaan ole pelkäksi ilokseen laitelleet moottoreihinsa tasapainotusakseleita ja autoihinsa joka väliin kumityynyjä.

[valaut]

Noiden putkien asennustyypin perusteella en näe järkeä joustavien käytössä. Asennustapa itsessään hoitaa tuon joustavien tehtävän.

Löyjättyä kupariputkea ei kannakoida mitenkään.

Pidän neljää liitosta, jotka tulevat noiden asentamisessa suurempana vuotoriskinä.

[Jammu]

Otetaanko eri ketju tälle teoreettisemmalle puolelle? Ei sillä etteikö olisi mielenkiintoista pohdiskelua.

Nuo esitetyt joustavat tekevät lähinnä yhden mahdollisen vikapaikan lisää. Siksi niitä ei käytetä.

Liitospaikat joo ja tietty jouto-osan periaatteessa ohuemman metalliosan väsymismurtuminen.

Mutta liitosten lisääntyminen on hiukan teoriaa, tehtaalla joustoresorit kuitenkin juotettaisiin suoraan putkiin, sama liitosmäärä siis pysyisi.

Yritin tuossa aiemmin sanoa, että lämpöpumppujen kaikki tekniset yksityiskohdat ovat sukua kulutuselektroniikalla yms eli ratkaisuissa painaa halpuus, ei pitkäikäisyys tai tekninen hienoius.

Siinä valossa kaikki kiinnityspisteiden sijainnit, peltien aukotukset, värinäkumien koko ja materiaali, niiden optimointi on tehty tuotantoteknisistä syistä säästömielessä, ei siten että lopputuote olisi mahdollisimman hyvä tai hieno. Suunnittelu tähtää siihen että kaikki osat täyttää niille asetetun elinkaaritavoitteen.

Elinkaaritavoite on se, että koko laite on tasasesti paskottu joka puolelta eikä vain yksi komponentti hajoa vaan kaikki osat on teknisen käyttöikänsä päässä. Tämä tavoite täyttää sitten valmistajan, myyjän ja loppukäyttäjän toiveet: "Täysin palvelleen" laitteen tilalle myydään ja ostetaan uusi laite, mielellään samaa brändiä

[Esa Markku]

"Jotta päästäisiin värähtelyfaktoihin, niin tietääkö joku, mitä pyörimisnopeusaluetta tuollainen invertteripumppu käyttää. Mikä on puhaltimen pyörimisnopeus? Tai miten paljon käytetään mäntä- ja kuinka paljon kierukkakompressoreja?"
[/quote]
1800 - 6000 rpm, 60 -200 Hz

[Jäärä]

"Jotta päästäisiin värähtelyfaktoihin, niin tietääkö joku, mitä pyörimisnopeusaluetta tuollainen invertteripumppu käyttää. Mikä on puhaltimen pyörimisnopeus? Tai miten paljon käytetään mäntä- ja kuinka paljon kierukkakompressoreja?"

1800 - 6000 rpm, 60 -200 Hz

Nuo ovat onneksi niin suuria taajuuksia, että niiden vaimennus joustavalla alustalla on helppoa. Pumppu vain sellaisten jousten päälle, jotka painuvat pumpun omasta painosta (tai kiinteän alustan ja pumpun yhteispainosta) muutamia millejä.

Kuparisiin liitosputkiin vielä joustava kierresilmukka ja putket vaimennusmateriaalin sisälle, niin hiljaista tulee.

Kun en ilmalämpöpumpuista mitään tiedä, luulin ongelman olevan suurempikin. Noilla taajuuksilla runkoäänten tuottamisen voi katsoa olevan lähes tahallista.

[valaut]

Liitospaikat joo ja tietty jouto-osan periaatteessa ohuemman metalliosan väsymismurtuminen.

Mutta liitosten lisääntyminen on hiukan teoriaa, tehtaalla joustoresorit kuitenkin juotettaisiin suoraan putkiin, sama liitosmäärä siis pysyisi.

Yritin tuossa aiemmin sanoa, että lämpöpumppujen kaikki tekniset yksityiskohdat ovat sukua kulutuselektroniikalla yms eli ratkaisuissa painaa halpuus, ei pitkäikäisyys tai tekninen hienoius.

Siinä valossa kaikki kiinnityspisteiden sijainnit, peltien aukotukset, värinäkumien koko ja materiaali, niiden optimointi on tehty tuotantoteknisistä syistä säästömielessä, ei siten että lopputuote olisi mahdollisimman hyvä tai hieno. Suunnittelu tähtää siihen että kaikki osat täyttää niille asetetun elinkaaritavoitteen.

Elinkaaritavoite on se, että koko laite on tasasesti paskottu joka puolelta eikä vain yksi komponentti hajoa vaan kaikki osat on teknisen käyttöikänsä päässä. Tämä tavoite täyttää sitten valmistajan, myyjän ja loppukäyttäjän toiveet: "Täysin palvelleen" laitteen tilalle myydään ja ostetaan uusi laite, mielellään samaa brändiä

Tajusin väärin, että mihin väliin noita mietittiin.

Tästä olen samaa mieltä, että niin halvalla nuo ulkoyksiköt on tehty, kuin mahdollista. Valitettavasti pätee moneen muuhunkin laitteeseen nykyään.

[Superdextaaja]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006697557.html

Jotenkin tuntuu siltä, että öljysysteemiä ei välttämättä kannata heivata pihalle vaan pitää rinnalla ainakin pohjoisempana. Kovimmilla talvipakkasilla sillä saa paremmin lämpöä aikaan kuin ilvpeillä. Myös vanhaan patteriverkkoon voi mielestäni tällöin liittää nuo ilmavesilämpöpumput. Jokainen talohan on yksilö ja kohdat, mihin laitteet sijoitetaan ottamaan lämpöä ulkoa ja luovuttamaan sisällä, ovat hyvinkin yksilöllisiä.
Useamman eri laitteen muodostamia kokonaisuuksia voisi miettiä. Esim. näiden em. lisäksi yksinkertaisen ilpin lisäämistä mukaan. Ainakin se kierrättää ja sekoittaa sisäilmaa puhalluksellaan ja lämpö jakaantuu huoneistossa tällöin paremmin joka nurkkaan pelkkään seinäpatteriverkkoon verrattuna. Rakenteisiin varautuu siis lämpöä puhalluksen ansiosta kaikkialla eikä kylmäpisteitä jää nurkkiin kylmettämään huoneistoa.
Muorin rintsikkaan pitää tässä miettiä nyt sellaistakin, että ilpin alle taidetaan kokeilla laittaa öljylämpöpatteri alapuolelle, että sisäyksikkö saa siitä tarpeeksi lämmintä ilmaa imeäkseen kyetäkseen sulattamaan sitten ulkoyksikön tietyillä keleillä varmuudella. Tuli vissiin sisäyksikkö ikkunan päälle liian kylmään pisteeseen laitettua sisällä ja tupakeittiön ulkonurkkaukseen vieläpä, missä toisella seinällä toinenkin iso vanha ikkuna. Ulkoyksikkö muurautuu kuurasta umpeen, jos säätää sisälämpöä liian alhaiseksi ns. peruslämpöjä pitäessä.

[juusela]

Moro

Mitenkä kytkisitte IVLP:n kun kyseessä on projekti jossa jätetään vanha öljypannu varaajaksi ja käyttövedelle lisätään tulistinvaraaja.Kytkisittekö split IVLP:n lattialämmityksen paluukiertoon vaiko pannuun esimerkiksi siten että toinen putki sisäyksiköltä pannun alaosaan vaikkapa tyhjennys roppuun luulisin että se on 1/2" ja toinen vaikkapa paisyntasäiliön kanssa rinnan joka on luulisin 1",oikeistaan muita mahdollisuuksia ei ole,kumpi parempi ja miksi?Vaikuttaako jompi kumpi kytkennöistä esimerkiksi toimintaan sulatuksen aikan?

[jussi_oulu]

No minulla on ollut juuri ko syteemi käytössä kolmatta talvea.
IVLP kytketty niin, että vanha kattila toimii varaajana jota IVLP lämmittää. Kattilasta normaalisti shuntin kautta kierto LL-piirille.
On myös kattilan kanssa sarjaa kytketty 300l vanha kv-varaaja tuomaan isompaa varaaja kapasiteettia.
Semmosen elektronisen termostaatin laitoin tuohon systeemin, että kattilan shuntin ( oumannin ohjaama ulkolämpötilan mukaan) lähtöä haistelee ja sammuttaa IVLP:n kun kattilan lämpötila yli 4 astetta verrattuna shuntin lähtöön.
Tarkoituksena, ettei turhaan tehdä liian lämmintä vettä ( COP putoaa).
edit: niin ja minulla on mono block pumppu jossa vesi käy ulkona pumpulla asti.
Tyytyväinen olen ollut!

[Jra]

Ei pannua kannata lämmittää vilpillä..
VILP lämmityskierron paluuseen ja käyttövesi lämmityspiirin lämpötilatasoon esilämmityskierukallisessa varaajassa ja loppu sähköllä. On halpa ja yksinkertainen kytkentä - ja ennenkaikkea lämpöpumpulla tuotettua lämpöä ei mene piipusta harakoille.
Jos käyttövesikulutus on suuri, niin sitten voi miettiä esim. vaihtoventtiiliä.

[juusela]

Moro

Kuinka sulla jussi_oulu on toi monoblokki kytketty siihen pannuun,en myöskään ajatellut muuttaa LL kiertoa mitenkään.

Toki piipun olen ajatellut sen verran tilkkiä ettei sen kautta lämmöt karkaa kottaraisille,piippuna rosterista itse tehty n. 100mm:n eristetty piipppu.Ei ole suuri käyttöveden kulutus n. 80 m³/v joten sähköllä toimiva n. 100 l:nen tulistusvaraaja.
Olisiko toi ulkoyksikön sulatus järkevämpi jos kuitenkin sitä n. 180 litrasta pannua lämmitettäis VILP:illä vai miten se menee kun jotkut suosivat tätä systeemiä toki paluukietoon koplattu olisi ehkä helpompi tai no olisiko,meillä taitaisi olla jopa helpompi,lyhyemmillä putken vedoilla pääsisi.Ei kai tästä systeemistä mitään haitta ole vai onko kun en ole "opiskeluissa" vielä niin pitkällä,no ehkä pieni lämmön karkaaminen siitä pannusta mutta eipä tarvitse pannuhuonetta lämmittää.

[Jammu]

enpä paljoa lisäile mutta toteamus ettäkunsiinä lämpöpumpussa on hyvää automatiikkaa ja usrimmiten ohjausmahdollisuksia muille lämmönlähteille niin kannattaa hyödyntää kattilan lämmitys ei oikein kuulosta järkevälle kun hukataan sitä toiminnallisuutta mm menoveden lämpötilansäätö tarpeen mukaan suosittelen alan liikettä paikalle esittämään näkemys toki voi olla että kattilan käyttö jää aika vähälle todennäköisesti niin ei ehkä kannata kattila edellä suunnitella itse varmaan leikkisin monoblokilla jos lämpöpumppu tulis kyseeseen

[jussi_oulu]

Ei pannua kannata lämmittää vilpillä..
VILP lämmityskierron paluuseen ja käyttövesi lämmityspiirin lämpötilatasoon esilämmityskierukallisessa varaajassa ja loppu sähköllä. On halpa ja yksinkertainen kytkentä - ja ennenkaikkea lämpöpumpulla tuotettua lämpöä ei mene piipusta harakoille.
Jos käyttövesikulutus on suuri, niin sitten voi miettiä esim. vaihtoventtiiliä.

nii.. jäi sanomatta että pannua ei enää käytetä kuin varaajana. Pelti on kiinni aina.
Tuo isompi varaajatilavuus mahdollistaa pitemmät ja harvemmat pumpun käynti jaksot... COP paranee ja pumpun kesto myös

[jussi_oulu]

Moro

Kuinka sulla jussi_oulu on toi monoblokki kytketty siihen pannuun,en myöskään ajatellut muuttaa LL kiertoa mitenkään.

IVLP:lta putket pannun ylä ja alaosaan ja kiertovesipumppu välissä. En nyt muista kumminpäin on kytketty kierto.
Parit sulkuhanat/laskuhanat jolla saa ulkona käyvän putkiston osan tyhjennettyä hätätilanteessa. Ja suodatin on myös.

[jussi_oulu]

enpä paljoa lisäile mutta toteamus ettäkunsiinä lämpöpumpussa on hyvää automatiikkaa ja usrimmiten ohjausmahdollisuksia muille lämmönlähteille

Tuota ei minun pumpussa ole.

[juusela]

Moro

Kiitos jussi_oulu tätä juuri haeskelin,olisiko kenelläkään kommenttia vielä siihen että kumpi olisi parempi ulkoyksikön sulatus toimintoa ajatellen?

[Jra]

Ei pannua kannata lämmittää vilpillä..
VILP lämmityskierron paluuseen ja käyttövesi lämmityspiirin lämpötilatasoon esilämmityskierukallisessa varaajassa ja loppu sähköllä. On halpa ja yksinkertainen kytkentä - ja ennenkaikkea lämpöpumpulla tuotettua lämpöä ei mene piipusta harakoille.
Jos käyttövesikulutus on suuri, niin sitten voi miettiä esim. vaihtoventtiiliä.

nii.. jäi sanomatta että pannua ei enää käytetä kuin varaajana. Pelti on kiinni aina.
Tuo isompi varaajatilavuus mahdollistaa pitemmät ja harvemmat pumpun käynti jaksot... COP paranee ja pumpun kesto myös

Tämä oli hyvä lisäys! Vesitila on tosiaan tarpeen, kunhan sieltä ei mene hormia ulos

[jussi_oulu]

Moro

Kiitos jussi_oulu tätä juuri haeskelin,olisiko kenelläkään kommenttia vielä siihen että kumpi olisi parempi ulkoyksikön sulatus toimintoa ajatellen?

Eipä taida isoja eroja olla jos sulla LL-putket kulkee betonilaatassa (lämmönvarauskyky).
Itsellä putket kulkee laatan ja laminaatin välissä, joten sieltä ei lämmönvarauskykyä saada.
Minun tapauksessa iso vesitila on parempi.

Niin ja vielä tuli mieleen jäätymissuojaus ulkona kulkeville putkille. Eihän niiden pituus ole yhteensä kuin metrin luokkaa mutta kiedoin itsesäätyvää lämmityskaapelia niiden ympärille ja eristeet päälle.

[pepe]

Moro

Kiitos jussi_oulu tätä juuri haeskelin,olisiko kenelläkään kommenttia vielä siihen että kumpi olisi parempi ulkoyksikön sulatus toimintoa ajatellen?

Eipä taida isoja eroja olla jos sulla LL-putket kulkee betonilaatassa (lämmönvarauskyky).
Itsellä putket kulkee laatan ja laminaatin välissä, joten sieltä ei lämmönvarauskykyä saada.
Minun tapauksessa iso vesitila on parempi.

Niin ja vielä tuli mieleen jäätymissuojaus ulkona kulkeville putkille. Eihän niiden pituus ole yhteensä kuin metrin luokkaa mutta kiedoin itsesäätyvää lämmityskaapelia niiden ympärille ja eristeet päälle.

Lämpöpumppu järjestelmän rinnalla kannattaa miettiä varajärjestelmä jolla pirtti pysyy lämpimänä jos ja kun pumppu joskus hajoaa tai menee häiriölle.

[valaut]

Moro

Kiitos jussi_oulu tätä juuri haeskelin,olisiko kenelläkään kommenttia vielä siihen että kumpi olisi parempi ulkoyksikön sulatus toimintoa ajatellen?

Eipä taida isoja eroja olla jos sulla LL-putket kulkee betonilaatassa (lämmönvarauskyky).
Itsellä putket kulkee laatan ja laminaatin välissä, joten sieltä ei lämmönvarauskykyä saada.
Minun tapauksessa iso vesitila on parempi.

Niin ja vielä tuli mieleen jäätymissuojaus ulkona kulkeville putkille. Eihän niiden pituus ole yhteensä kuin metrin luokkaa mutta kiedoin itsesäätyvää lämmityskaapelia niiden ympärille ja eristeet päälle.

Lämpöpumppu järjestelmän rinnalla kannattaa miettiä varajärjestelmä jolla pirtti pysyy lämpimänä jos ja kun pumppu joskus hajoaa tai menee häiriölle.

Tällaista järjestelmää tuntematta, niin tuohon varaajana toimivaan öljykattilaan voisi ruuvata x kW Lämpöparonin tai vastaavan, jos ei ole jo.

Eikö tuo suojaisi tällaisen järjestelmän kaikelta jäätymiseltä/jäähtymiseltä, paitsi pidemmältä sähkökatkolta?