Ilma-vesilämpöpumppu

[Jammu]

onhan vastuspaketti lämpöpumpuissakin mutta joissakin ulkoyksikön häiriö ei kuitenkaan saata vastusta päälle joten täysin ulkoinen parempi.

paronin vastus on aika pieni.. onhan niitä isompia... itsellä omatekoinen paroni 10,5kW vastuksella, ohjaa varaajatermostaatti. Sähkökattila?

[valaut]

onhan vastuspaketti lämpöpumpuissakin mutta joissakin ulkoyksikön häiriö ei kuitenkaan saata vastusta päälle joten täysin ulkoinen parempi.

paronin vastus on aika pieni.. onhan niitä isompia... itsellä omatekoinen paroni 10,5kW vastuksella, ohjaa varaajatermostaatti. Sähkökattila?

Ei kun veden alhainen lämpötila ohjaa vastuksen päälle. Mihin vastasin oli sovellus, jossa vanha öljykattila jätettiin varaajaksi.

Jos joku tykkää askarrella, niin minulla on noita 2" (käytettyjä tosin) vastuksia kyseiseen käytöön. Postikulujen hinnalla päästään jo aika pitkälle.

En tarvitse noita itse.

[jussi_oulu]

toki noin..itsellä on 6kW sähköpatruunat ja pellettipoltin varajärjestelminä

[valaut]

Laitetaan tähän ketjuun tuore kokemus, vaikka VILP on jo pari vuotta vanha.

Omassa on 1-vaiheinen invertterikompressori, jonka maksimivirta on 23 A. Pääsulakkeista johtuen (25 A) laitoin 20 A etusulakkeella. Soitin muusta asiasta Kaukoralle, mutta samalla paljastui, että sulakekoot oli parametroitu väärin. Parametriin, missä kerrotaan pääsulakekoko olikin laitettu kompressorin etusulakkeen koko 20 A 25 A sijasta. Laite mittaa pääkeskuksen vaiheiden virtoja ja rajoittaa kompressorin ja lisäysvastusten tehoa sen mukaan.

Turhaan rajoittanut VILP:n tehoa pari vuotta ja ylimääräistä sähköä mennyt... Se ja sama, kun vika löytyi, mutta tarkkana saa olla.

Huomasin samalla, että juuri kompressorin vaiheella oli eniten muuta kuormaa. Sekin vielä, mutta tilanne on tietysti muuttunut siitä, kun tuo asennettiin. Muutan tuon 25 A sulakkeella nyt tyhjimmälle vaiheelle maksimoidakseni hyödyn.

[jiipee]

Omassa on 1-vaiheinen invertterikompressori, jonka maksimivirta on 23 A. Pääsulakkeista johtuen (25 A) laitoin 20 A etusulakkeella. Soitin muusta asiasta Kaukoralle, mutta samalla paljastui, että sulakekoot oli parametroitu väärin. Parametriin, missä kerrotaan pääsulakekoko olikin laitettu kompressorin etusulakkeen koko 20 A 25 A sijasta. Laite mittaa pääkeskuksen vaiheiden virtoja ja rajoittaa kompressorin ja lisäysvastusten tehoa sen mukaan.

Meillä on 3x25 A pääsulakkeet ja 1-vaihevirtaa käyttävä Kaukoran 8 kW invertteripumppu. Pumpun ohjauskeskukseen MCU40 oli jäänyt asentajan tekemän parametroinnin jälkeen sulakekooksi 16 A. Huomasein sen onneksi ennen talven ja lisävastusten tarvetta. Säädin sen arvoon 23 A. En tiedä olinko turhan varovainen, kun jätin sen vähän alle pääsulakkeiden koon, mutta ei ole ainakaan nalleja palanut. Ulkoyksikön oma etusulake on 16 A.

Varaajassa on lämmityspuolella 7.5 kW sähkövastus. MCU40 kytkee sen päälle tarpeen mukaan, eli kun asteminuuttilukema on mennyt liikaa miinukselle. Varaajan käyttövesipuolella on 4 kW vastus ylemmän kierukan alla. Sen vastuksen käyttötarvetta en ole seurannut.

[valaut]

Olen taas tällaisia järkeillyt, kun on ollut -20 - 25 pakkasia. Yhtenä iltana poltin pääsulakkeet ja talosta ei löytynyt ainuttakaan 25 A tulppaa. Tuo vilppi ottaa niin pirullisen vinokuorman, kiitos 1-vaiheisen kompressorin ja virittelin talliin lisälämmitystä.

Miten nuo on 1-vaiheisia? En ole koskaan kuullut 1-vaiheisesta maalämpöpumpusta vaikka niiden kompressorit ovat pienempitehoisia? Kuulostaa aika hankalalta, kun 25 A pääsulake ei muutenkaan ole iso (liesi, uuni, kiuas, lämmitys jne).

Villi veikkaus on, kun nuo ulkoyksiköt tehdään kaukoidässä, että suurimmalla markkina-alueella sähköt on tehty toisin, mitä Suomessa. Olisin ottanut 3-vaiheisen kompuran, mutta silloin ei oikein ollut tarjontaa tai sitten hinta pompsahti. Sähkökattilan osuus tuossa on ihan 3x16 A.

Laite mittaa syöttavän keskuksen vaiheiden virtoja ja säätää ulkoyksikön tehoa kuorman mukaan. Sähkökiukaalla on tietysti pakko tehdä lämmityksen pudotus, kuten sähkölämmitteisissä taloissa on kymmeniä vuosia tehty.

Tuo siis toimii ihan hyvin. Säätelin vähän omia ja aiheutin tavallisuudesta poikkeavan tilanteen.

[Manueli 63]

Täällä tuntuu olevan kovasti asiantuntemusta vilpeistä, joten kerronpa kokemuksesta ja huolenaiheista. Taloni on -65 vuonna valmistunut n 100 neliön talo, jossa on patterikierto. Asensin melkeinpä itse Jäspin Tehowatin 8 kw, jäspiboxin ja Split ulkoyksikön. Nyt on ollut käytössä 3 kuukautta, ja kahdet yli 20 asteen pakkaset koettu. Yli 20 asteen pakkasilla huonelämpötila laski noin 3 astetta normaalista. Ja huonelämpötilan tavoiteasteeksi on asetettu 23 astetta, josta toteutuu 20-21 astetta normaali ulkolämpötilassa (0-10 pakkasastetta). Kaukorasta olen saanut ensiapua puhelimitse.
Kuitenkin tuntuu,että kaikki säädöt eivät ole kohdallaan, vai johtuuko pattereista ja talon harvuudesta. Käyttöveden lämpötila on 46-47 asteessa kattilassa, pitäisikö korottaa vai kannattaisiko ottaa 50 litran lämminvesivaraaja käyttöön, hankin sen vilpin asennuksen ajaksi.
Vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää talossa ei ole. Pitäisikö alkaa katsella jonkinlaista kaminaa.

[valaut]

Ei mitään tietoa ole, mutta katsastaisin nuo patterit ensin. Että saako noista ulos <50 C kiertovedellä tarvittavaa lämpömäärää. Ikkunan levyinen, 600 mm korkea kaksilehtinen radiaattori on jonkinlainen "varma" valinta. Jos on yksilehtisiä pattereita, niin vaihtaisin ne ensimmäisenä.

[valaut]

Käyttöveden lämpötila on 46-47 asteessa kattilassa, pitäisikö korottaa

Pidä tämä. Älä ainakaan nosta 'pysäytyslämpötila normaali' yli 50 C tai vehje tekee lopun suoralla sähköllä.

Toki jos kys. käyttöveden lt ei riitä, niin pitää miettiä muita vaihtoehtoja.

[Kardaani]

Täällä tuntuu olevan kovasti asiantuntemusta vilpeistä, joten kerronpa kokemuksesta ja huolenaiheista. Taloni on -65 vuonna valmistunut n 100 neliön talo, jossa on patterikierto. Asensin melkeinpä itse Jäspin Tehowatin 8 kw, jäspiboxin ja Split ulkoyksikön. Nyt on ollut käytössä 3 kuukautta, ja kahdet yli 20 asteen pakkaset koettu. Yli 20 asteen pakkasilla huonelämpötila laski noin 3 astetta normaalista. Ja huonelämpötilan tavoiteasteeksi on asetettu 23 astetta, josta toteutuu 20-21 astetta normaali ulkolämpötilassa (0-10 pakkasastetta). Kaukorasta olen saanut ensiapua puhelimitse.
Kuitenkin tuntuu,että kaikki säädöt eivät ole kohdallaan, vai johtuuko pattereista ja talon harvuudesta. Käyttöveden lämpötila on 46-47 asteessa kattilassa, pitäisikö korottaa vai kannattaisiko ottaa 50 litran lämminvesivaraaja käyttöön, hankin sen vilpin asennuksen ajaksi.
Vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää talossa ei ole. Pitäisikö alkaa katsella jonkinlaista kaminaa.

Sulla on ilmeisesti tuo paljon puhuttu tilanne johon VILPpi on riittämätön lämmönlähde kovilla pakkasilla. Eli vanha talo ja vanhat vesikiertoiset patterit. Vaikka mikään talo ei ole samanlainen keskenään, voin kertoa tähän että mulla on aikalailla samanlainen talo. Rakennettu -70, 120m2, vanhat isot ikkunat, vesikiertoiset yksilehtiset patterit ja mulla menee -20 pakkasilla patteriverkkoon 50-60c vettä, riippuen tuulesta. Tähän lisäksi mitsun ILP työntää lämmintä ilmaa minkä kerkiää. Silti osassa huoneita lämpötila laskee asteen pari pyynnöstä.

Väittäisin siis että tarvisit jonkun toisen lämmönlähteen lisäksi tai sitä VILPin tekemää vetä täytyisi tulistaa sähköllä tai muulla.

[valaut]

Täällä tuntuu olevan kovasti asiantuntemusta vilpeistä, joten kerronpa kokemuksesta ja huolenaiheista. Taloni on -65 vuonna valmistunut n 100 neliön talo, jossa on patterikierto. Asensin melkeinpä itse Jäspin Tehowatin 8 kw, jäspiboxin ja Split ulkoyksikön. Nyt on ollut käytössä 3 kuukautta, ja kahdet yli 20 asteen pakkaset koettu. Yli 20 asteen pakkasilla huonelämpötila laski noin 3 astetta normaalista. Ja huonelämpötilan tavoiteasteeksi on asetettu 23 astetta, josta toteutuu 20-21 astetta normaali ulkolämpötilassa (0-10 pakkasastetta).

Tuli nyt vielä Mieleen... Varmaan olet lämpökäyrän katsonut valikossa 1.9.1.1? Itse lähtisin käyrällä 9 tässä tapauksessa kokeilemaan. Tuolla siis pystyy muuttamaan ulkoilman lämpötilan mukaan menoveden lämpötilaa. Tuohon voi myös tehdä oman lämpökäyrän. Ja on myös pisteensiirto.

Saisi toimimaan ainakin pienemmillä pakkasilla, vaikka 50 C vesi ei riittäisi -20 C. Jos pattereiden kapasiteetti ei vain anna myöden, niin voihan kovilla pakkasilla vetää sähköllä veden kuumemmaksi, mitä 50 C. Lompakon päälle tietty käy, mutta ei kylmä talokaan häävi ole.

[Leilaukko]

Vilpin hyötysuhde tosiaan heikkenee jos se joutuu tekemään kovin kuumaa vettä. Patterien vaihtaminen toki maksaa, mutta uusien kaksilehtisten pattereiden asennusta kannattaa harkita. Jos kiertoveden lämpöä voi pudottaa vaikka 10° tippuu sähkölaskukin. Entä pattereiden mitoitus? Niin isot kun mahtuu.
Meillä on purmon c21- patterit ja 11kw fujitsu vilp jaksaa pitää torpan lämpimänä vastusten kanssa - 30° asti. Sen kylmempää ei ole ollut. Sähköä toki menee...
Jos lämpötila putoaa, ei lämmöntuotto riitä. Tehokkaampien pattereiden kanssa pumppu pääsisi paljon helpommalla.
Pattereiden vaihdosta kannattaa kysyä tarjouksia, ei se meille ainakaan maksanut niin paljoa kuin kuvittelin.

[valaut]

https://radiaattoritehdas.fi/

Tuolla on ollut sopiva hinta pattereille. Kysymällä ei häviä mitään.

[Aulispoika]

Täällä tuntuu olevan kovasti asiantuntemusta vilpeistä.

Ja on myös toinenkin ja tuoreempi viestiketju.

[Manueli 63]

Tuota toista ketjua en löytänyt.
Olen nyt ymmärtänyt, että Jäspin tehowatilla ei kannata yli 50 asteista vettä lämmittää, varsinkin jos laite käyttää lämmitykseen vastuksia. Eli kannattaa siis lämmittää käyttövesi lämminvesivaraajalla esim 60 asteeseen, joka riittää legionellabakteerin torjumiseen. Kiertoveden lämmityksen tarve onkin sitten ulkolämpötilasta kiinni.
Yksilehtiset patterit kannattaisi vaihtaa kaksilehtisiin.
Ja sitä puukaminan hankintaa on syytä harkita.

Sen sijaan vilpin taloudellinen säätö lienee arvailua ja vuosikausien kulutuksen seurantaa. Suhtaudun edelleen hyvin varauksella laitteen tehdasasetuksiin. Käyttöohjeissa kaipaisin tarkempaa kuvausta eri säätöjen vaikutuksista.

[Aulispoika]

Tuota toista ketjua en löytänyt.

Kas tuossa:

viewtopic.php?t=112841&start=40