Talo vuodelta 1924

[Mikko Tuominen]

Ei valitettavasti tai toisaalta onneksi ole enää tallessa, kun tuota tavaraa riittää

Ok, toivottavasti ovat jollain/jossain tallessa, etteivät kaatikselle kuitenkaan joutuneet.

[Viil@ri]

Kovasti harmittaa että on menty tuo katto muoto turaamaan 70-luvulla tavan harjakatoksi. Kuistin kattokin näyttää ihan torsolta. Oli kuulemma helpompi rakentaa kattotuoleja uusiksi kuin muokata vähän kattopeltiä istumaan noihin erkkereihin se pitää kattoremontin yhteydessä arvioida, että olisiko mahdollisuuksien rajoissa palauttaa tuo vanha katon malli takaisin. On niin jyrkkä katto kulma tuossa, että tuo alkuperäinen katto malli tekee sen jotenkin näyttämään erilaiselta vaikka kulma on sama

Tuolle tielle kannattaisi lähteä ehkä jopa museoviraston kanssa ja hakea talolle suojelua. Sitten voi hakea remonttirahoja museovirastolta monenlaiseen. Huonetilojahan tuossa häviäisi yläkerrasta mutta olisipa kyllä kommee.

Yläkerta on nykyäänkin pääosin rakentamaton eikä ole näkösällä, että tarvitsisikaan siellä paljoa tilaa olla. Ynnäilin joskus että n. 60m2 sinne järkevästi saisi vielä katto muutoksen jälkeenkin tilaa mikä tekisi kokonaisalaksi 210m2, siinä riittää jo lämmitettävää.

[velimatti]

Tuolle tielle kannattaisi lähteä ehkä jopa museoviraston kanssa ja hakea talolle suojelua. Sitten voi hakea remonttirahoja museovirastolta monenlaiseen. Huonetilojahan tuossa häviäisi yläkerrasta mutta olisipa kyllä kommee.

Taitaa museoviraston (Ely-keskuksen hommia) varat olla tänä päivänä aika rajalliset ja karsivat jo sen vuoksi aiempia "suojelukohteitaankin", ettei tarvitse niihin rahaa jakaa. Itsellä ko. puulaakin "suojelema" rakennus ja kysäisin jokunen vuosi sitten avustusta katto- ja terassiremonttiin. En nyt enää varmaksi luvattua avustusta muista, mutta oli työhön ja vaivaan nähden kohtuuttoman pieni. Kaikki toimenpiteet olisi pitänyt tehdä heidän vaatimalla tavalla ja materiaaleilla ja projektille olisi pitänyt palkata valvoja seuraamaan suunnitelmien ja rakennushommien noudattamista.
Itse teetettynä projektin kustannus jäi alle puoleen siitä, mitä kyseisen viraston ehdoilla olisi tullut kustantamaan.

[Viil@ri]

Tuolle tielle kannattaisi lähteä ehkä jopa museoviraston kanssa ja hakea talolle suojelua. Sitten voi hakea remonttirahoja museovirastolta monenlaiseen. Huonetilojahan tuossa häviäisi yläkerrasta mutta olisipa kyllä kommee.

Taitaa museoviraston (Ely-keskuksen hommia) varat olla tänä päivänä aika rajalliset ja karsivat jo sen vuoksi aiempia "suojelukohteitaankin", ettei tarvitse niihin rahaa jakaa. Itsellä ko. puulaakin "suojelema" rakennus ja kysäisin jokunen vuosi sitten avustusta katto- ja terassiremonttiin. En nyt enää varmaksi luvattua avustusta muista, mutta oli työhön ja vaivaan nähden kohtuuttoman pieni. Kaikki toimenpiteet olisi pitänyt tehdä heidän vaatimalla tavalla ja materiaaleilla ja projektille olisi pitänyt palkata valvoja seuraamaan suunnitelmien ja rakennushommien noudattamista.
Itse teetettynä projektin kustannus jäi alle puoleen siitä, mitä kyseisen viraston ehdoilla olisi tullut kustantamaan.

Tähän käsitykseen minäkin olen niistä tuista jäänyt

[PuuhaPate]

Jos talo on seisonut suorassa ja painumatta savimaalla jo lähes 100-vuotta, miettisin vielä hetken ennenkuin alkaisin sen ympärystää salaojittamaan kovin tehokkaasti.
Joskus kuullut kerrottavan, että maan kantavuus olisi heikentynyt kuivaamisen vuoksi.
Lattian muutaman sentin painunut eriste ei välttämättä haittaa mitään, kunhan vain ei ole isoja ilmavuotoja ulkoa.
Näiden museo-ikäisten talojen asukkaiden on hyväksyttävä se tosiasia, ettei talon ominaisuudet oikein koskaan vastaa modernien talojen ominaisuuksia.
Tiettyjä puutteita tuppaa olemaan.
Villasukat on hyvä keksintö.

[zukka]

Tuolle tielle kannattaisi lähteä ehkä jopa museoviraston kanssa ja hakea talolle suojelua. Sitten voi hakea remonttirahoja museovirastolta monenlaiseen. Huonetilojahan tuossa häviäisi yläkerrasta mutta olisipa kyllä kommee.

Taitaa museoviraston (Ely-keskuksen hommia) varat olla tänä päivänä aika rajalliset ja karsivat jo sen vuoksi aiempia "suojelukohteitaankin", ettei tarvitse niihin rahaa jakaa. Itsellä ko. puulaakin "suojelema" rakennus ja kysäisin jokunen vuosi sitten avustusta katto- ja terassiremonttiin. En nyt enää varmaksi luvattua avustusta muista, mutta oli työhön ja vaivaan nähden kohtuuttoman pieni. Kaikki toimenpiteet olisi pitänyt tehdä heidän vaatimalla tavalla ja materiaaleilla ja projektille olisi pitänyt palkata valvoja seuraamaan suunnitelmien ja rakennushommien noudattamista.
Itse teetettynä projektin kustannus jäi alle puoleen siitä, mitä kyseisen viraston ehdoilla olisi tullut kustantamaan.

Tähän käsitykseen minäkin olen niistä tuista jäänyt

Samaa itsekin näistä museoviraston suojelukohteista kuullut.

[ruttu]

Oliko talossa siis tosiaan betonikivijalka?

Joskus noihin on luonnonkivijan päälle ulkopuolelle tehty semmoinen kuorrutus, (joka yleensä lahottaa alinta hirsikertaa).

[Viil@ri]

Oliko talossa siis tosiaan betonikivijalka?

Joskus noihin on luonnonkivijan päälle ulkopuolelle tehty semmoinen kuorrutus, (joka yleensä lahottaa alinta hirsikertaa).

Juu kyllä on. Se on varmaan 1924 ollut vielä aika harvinaista maataloissa ainakaan. Tuntuu että tällä seudulla tuo betoni on lyönyt läpi verrattain aikaisin. Piharakennuksissakin on betoni perustuksia

[PuuhaPate]

Tuo on varmaan lähes ensimmäisiä betoni perusteisia taloja Suomessa. 1920-luvulla alkoi
isommissa määrin betoni-rakentaminen Suomessa.
Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta, Tönnön silta Orimattilassa. Rakennusvuosi 1911. Silta on edelleen käytössä.
Vanhimmat betonirakennukset maailmalla on lähes 2000-vuotta vanhoja.

[Viil@ri]

Tänään tuli taas louhittua.

Alkaa olemaan olohuone tyhjä eristeistä pääsi vähän tutkailemaan paremmin

https://aijaa.com/MbaxbM

Kuvaa rossipohjasta

https://aijaa.com/ZYIMJI

Keittiön ja olohuoneen väliseinästä löytyi sitä mitä vähän odotinkin. Sokkeli routinut kallistunut elänyt väliseinän alta aikamoiseen kulmaan. Sitten ilmeisesti sen tueksi mätetty hiekkaa aikalailla alimpaan hirteen asti. Siinä keltaista kasvustoa. Tuo on se kohta mistä olohuoneen lattiakin vietti rajusti. Sokkeli on aikalailla hirren paksuuden verran eli aika rajusti se on tullut ohi hirrestä.

https://aijaa.com/tSHGbT

[tono]

Tämä talo taitaa olla se mikä oli tuossa naapurikunnassa myynnissä? Tarkempaa paikkaa viitsi sanoa.

Itsekkin tätä tuli syksyllä(?) netistä katseltua, kun oli myynissä.

[Viil@ri]

Tämä talo taitaa olla se mikä oli tuossa naapurikunnassa myynnissä? Tarkempaa paikkaa viitsi sanoa.

Itsekkin tätä tuli syksyllä(?) netistä katseltua, kun oli myynissä.

Elettiin vuotta 2018 kun kaupat tehtiin, syksyä kuitenkin Uudellamaalla sijaitsee. Onneksi kuitenkin pääkaupungista nähden kaukaisella laidalla
Edit. Katsoinkin kuntasi niin kyllä joo Et paikanpäällä käynyt kuitenkaan?

[tono]

Tämä talo taitaa olla se mikä oli tuossa naapurikunnassa myynnissä? Tarkempaa paikkaa viitsi sanoa.

Itsekkin tätä tuli syksyllä(?) netistä katseltua, kun oli myynissä.

Elettiin vuotta 2018 kun kaupat tehtiin, syksyä kuitenkin Uudellamaalla sijaitsee. Onneksi kuitenkin pääkaupungista nähden kaukaisella laidalla
Edit. Katsoinkin kuntasi niin kyllä joo Et paikanpäällä käynyt kuitenkaan?

Jaa, siitä onkin jo pari vuotta kun sitä tuli katselluksi sitten

Ei paikan päällä, mutta ruokakauppa reissuilla siitä lähellä olevalta maantieltä sitä tuli katsotuksi sen mitä näkyi (huonosti).

[Viil@ri]

Eristeiden tyhjentelyä jatkettu ja keittiötä siivoiltu seinien osalta. Esivalmisteluja siihen, että ensiviikolla voisi piikata betonilaatan keittiöstä ja sen viereisestä palvelijan huoneesta. Yhteensä noin 30m2.

Pitää ensi viikolla taas kokeilla puruimuria yhteen makuuhuoneeseen josko se saisi sieltä imettyä niin ei tarvitsisi lapioida. Toivoa on, kun siellä tuntuisi olevan puhdasta turvetta eikä savea joukossa. Ja saa putkiston ulko-oven kautta koko matkan alaspäin kun aikaisemmin piti nostaa se ikkuna-aukolle ja siihen jäi savet jumiin.

[MORSKU]

Meillä on 1937 tehty hirsitalo ja sen alkuperäisiä seiniä on jäljellä pirtinosa muutoin tehty uusiksi. Halvemmaksi olis tullu tehdä kokonaan uusitalo mutta sitten ei olis ollu hirsiseiniä pirtissä ja isoa leivinuunia pankolla

Pirtin rossipohja muutettiin lattialämmitykselle sähkövastuksilla ja on hyvä että toimiva

On se vaan niin mukava katella noita hirsiseiniä...

[sköne]

Eikös sitä routimista saisi kuriin routaeristeillä, ainakin pahimmassa paikoissa. Routaeristeellähän pyritään estämään maaperään kertyneen aurinkolämmön karkaamista, niin että lämpö ei laske pakkaselle perustuksen alla. Tätä lämpöfysiikkaa ei taidettu vielä 100 vuotta sitten oikein tuntea. Olennainen seikka roudan synnyssä on se, että lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kun lämpö siirtyy kylmään, niin lämpötila laskee siinä lämpimässä aineessa ja kylmempi aine lämpenee. Kylmä ei siirry lämpimään.

Nykyajan uudisrakennuksiin on laitettu eriste vaakasuoraan talon ympärille 1/2-1 m? leveydeltä ja sitten pystyyn perustuksen kylkeen. Runsaasti routivan kohdan ympärille voi varmaan laittaa laajemmalti sitä vaakasuoraa routalevyä maan pintakerroksen alle. Silloin sitä maaperän lämpöä riittäisi pidemmäksi aikaa pakkasia vastaan sillä kohtaa.

Perustuksen eristys on tietysti haasteellisenpaa, varsinkin jos ei halua eristeitä näkyviin. Kivi- ja betoniperustukset johtavat vaan hyvin tehokkaasti lämpöä pois alapuolisesta maaperästä.

[Viil@ri]

Meillä on 1937 tehty hirsitalo ja sen alkuperäisiä seiniä on jäljellä pirtinosa muutoin tehty uusiksi. Halvemmaksi olis tullu tehdä kokonaan uusitalo mutta sitten ei olis ollu hirsiseiniä pirtissä ja isoa leivinuunia pankolla

Pirtin rossipohja muutettiin lattialämmitykselle sähkövastuksilla ja on hyvä että toimiva

On se vaan niin mukava katella noita hirsiseiniä...

Onneksi ei ihan niin paljoa tarvinne tehdä uusiksi sentään Mutta kun rakennuksen mitat 10x15m niin ei sitä kovin montaa alahirttä tarvitse vaihtaa kun alkaa niitä metrejä jo kertymään

[Viil@ri]

Eikös sitä routimista saisi kuriin routaeristeillä, ainakin pahimmassa paikoissa. Routaeristeellähän pyritään estämään maaperään kertyneen aurinkolämmön karkaamista, niin että lämpö ei laske pakkaselle perustuksen alla. Tätä lämpöfysiikkaa ei taidettu vielä 100 vuotta sitten oikein tuntea. Olennainen seikka roudan synnyssä on se, että lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kun lämpö siirtyy kylmään, niin lämpötila laskee siinä lämpimässä aineessa ja kylmempi aine lämpenee. Kylmä ei siirry lämpimään.

Nykyajan uudisrakennuksiin on laitettu eriste vaakasuoraan talon ympärille 1/2-1 m? leveydeltä ja sitten pystyyn perustuksen kylkeen. Runsaasti routivan kohdan ympärille voi varmaan laittaa laajemmalti sitä vaakasuoraa routalevyä maan pintakerroksen alle. Silloin sitä maaperän lämpöä riittäisi pidemmäksi aikaa pakkasia vastaan sillä kohtaa.

Perustuksen eristys on tietysti haasteellisenpaa, varsinkin jos ei halua eristeitä näkyviin. Kivi- ja betoniperustukset johtavat vaan hyvin tehokkaasti lämpöä pois alapuolisesta maaperästä.

Kyllähän sillä routaeristeellä on paikkansa periaatteessa. Näissä raudoittamattomissa säästöbetoni sokkeleissa yleisesti kehoitetaan harkiten kaivelemaan sokkelin ympäriltä maata anturaan asti kun siinä on aina riskejä, että leviää kun jokisen eväät jos ei kaivaessa nin mahdollisesti myöhemmin.
Suunnitelma kuivatuksesta ja routaeristyksestä on tarkoitus tehdä ammattilaisen kanssa paikanpäällä. Sitä ennen pitää saada sisältä purettua lattiat loppuun, että saadaan paras hyöty ammattilaisen käynnistä irti.

Massikkaan pitäis parempaa kauhaa sovitella. Nykyinen on niin leveä ja muoto huono, kuulemma sellainen mitä ne ulkomailla tuppaavat tekemään eli kärki ei oikein tule muuta kauhaa pidemmälle ja sivut ovat aika tasapaksut, alkaa ahdistamaan herkästi kaivellessa. Tai oikeestaan ei jaksa edes murtaa savi maata kunnolla.

[NH]

Massikkaan pitäis parempaa kauhaa sovitella. Nykyinen on niin leveä ja muoto huono, kuulemma sellainen mitä ne ulkomailla tuppaavat tekemään eli kärki ei oikein tule muuta kauhaa pidemmälle ja sivut ovat aika tasapaksut, alkaa ahdistamaan herkästi kaivellessa. Tai oikeestaan ei jaksa edes murtaa savi maata kunnolla.

Kauhan muoto on vähän sama, kuin auton merkki.
Kysyy keltä tahansa tai on kysymättä, niin "asiantuntijalla" on aina itsellä hyvä kauhaversio ja toisenlainen on huono.

Tarkemmin "ulkomaalaisesta" kauhastasi tietämätä tulee mieleen ensimmäiseksi se, että esimerkiksi Keski- ja etenkin Etelä-Euroopassa kaivettava maaperä on usein keskimäärin kovempaa, kuin meillä Suomessa.
Etenkin Etelä-Euroopassa yleinen maa-aines on aivan kivikovaa kellertävää savea, johon ei kesäaikaan tepsi tavallinen pistolapio ollenkaan, vaan hakku on esimmäinen maanmuokkaustyökalu.

Pistovoima tai irroitusvoima ei kauhan muodolla lisäänny, kauhan suhteen ratkaisevaa on huulen etäisyys kauhanvarren nivelöintipisteestä ja huulen leveys.

[Viil@ri]

https://aijaa.com/lTSbOp

Tuommoinen kauha. On se leveä, muistaakseni 90cm.
Sen jälkeen mitä katellut niin on ne yleensä Suomessa vähän eri mallisia traktorikaivureissa. Kynnetkään ei omasta mielestä ole parhaan malliset/kuntoiset. Kovin korkea tuo ei mielestäni ole. Toinen kauha mitä voisi sovitella on taas kapeampi sopivasti, mutta jotenkin pirun korkean oloinen.