Oma musiikki

[korjailija]

Tästä ketjusta ja parista muusta jutusta tuli pientä inspiraatiota kaivaa taas kitara esille ja kokeilla josko siitä vielä kelvollista ääntä lähtisi
Alle parikymppisenä sitä viimeksi soittelin ja silloin hallitsin sen ihan kohtuullisesti, nyt on ollut tällainen about 25 v. tauko enkä ole mihinkään soittimeen edes koskenut, on vaan ollut kaikkea muuta.
Voipi olla että ostan ensitöikseni uuden sähkökitaran ja vahvistimen kun entiset oli silloin nuorena jotain hinnat alkaen malleja niin nyt voisi satsata jo vähän parempaankin. Yksi kohtuulaadukas akustinen kitara kyllä löytyy jostain komerosta.
Mietityttää vaan että osaakohan sitä enää soittaa lainkaan vaan pitääkö aloittaa taas opettelut ihan nollasta.
Ajattelin että tästä saa taas leppoisan harrastuksen joka on jotain ihan muuta kuin työt ja muut harrasteet, ties vaikka tämän avulla rentoutuisi enemmän Jos kitara pysyy näpeissä niin heti pitää vetää jotain Creamia tai Hendrixiä

[juha]

Mietityttää vaan että osaakohan sitä enää soittaa lainkaan vaan pitääkö aloittaa taas opettelut ihan nollasta.

Nollasta ei tarvii aloittaa. Paljon on lihasmuistissa, mutta lihakset tarvii treeniä ja sormenpäät kovettua...

[tumes]

Omat soitinvalinnat on tulleet pitkälti niin että mikä on istunut käteen ja soinut omaan korvaan nätisti.
Squierin tele ja strato on, molemmat 60 vibe sarjaa, akkareissa Taylor, Tanglewood ja 2 kpl Takamineä. Näistä Tangle on halvin, maksoin 200 € mutta viihtynyt eniten sylissä. Erinomainen hinta/laatusuhde. Hyvin viimeistelty kitara Fisherin mikeillä.
Fenderin acoustasonic 150 ja Passport sekä Bugeran pikku putkari vahvistimina.
Kiippariakin hyväilen, se on Yamaha psr 775. On ollut Rolandia, Korgia, Technicsiä mutta Jammuun olen palannut. Tyroksen hukkaamista jopa kaduin.
Suunnilleen joka päivä jotain soitan mutta jotenkin painotus siirtynyt biisien tekoon ja se on haasteellinen laji. Tietää että näistä omista demoista on pitkä matka valmiiseen kappaleeseen ja sovitus on isossa roolissa.
Vaan on tämä mielekäs harrastus ja pysyn ainakin poissa muusta pahanteosta

[rokkimatti]

Jostain kumman syystä kevväällä lähtöö omat piisit ja ajatukset paremmin kululleen.
En oo kyllä tumeksen genressä,ihan rok pohjalla näissä hommissa.
Sitten kun teet aihion,se kuulostaa kuitenkin jostain kupatulta.
Kaikki hyvät hitit on jo kertaalleen tehty.
Suomen kielisessä musiikissa on hienoa,kun tarinan voi kertoa suomeksi,todellakin.
Eilen oli hyvä dokkari alfalta,haastiksessa heikki salo.
Pidän häntä nyky "popin" yhtenä parhaimmista biisin kirjoittajista.
Tämä iskelmä on myös tuttava,mutta siinä olen ollut vain niin sanotusti takarivin miehenä,eli kitara komppaajana.
Hienoa kuitenkin,jos jollain on virtaa säveltää uutta
Eli hyvä tumes!

[tippiwatti]

Mietityttää vaan että osaakohan sitä enää soittaa lainkaan vaan pitääkö aloittaa taas opettelut ihan nollasta.

Nollasta ei tarvii aloittaa. Paljon on lihasmuistissa, mutta lihakset tarvii treeniä ja sormenpäät kovettua...

Niimpä: aloittaa sitten alusta tai uudestaan,ni ainakin teräskielisellä akustisella käy aikas kovasti sormenpäihin.
Tottumiseen menee viikkoja/kuukausia.
Käy siltikin tauon jälkeen,vaiks olen itse "viilannut" tallan/satulan niin alas oman mielen/tykkäämisen mukaisesti kuin ne kielet tuolla kitaralla saa.

Vaihdoin itse sen säätämisen vuoksi uudet laadukkaammat -> ja onhan se paljon hauskempaa opetella (viilata pilalle) kalliimpia aihioita kuin 2e maksavia alkuperäisiä : )
Siinä asiassa moni masinistikin ajattelee ettei asiaa voi tehdä itse ja soitin pitää viedä johonkin liikkeeseen "säädettäväksi".
Voi tehdä ja asia ei ole mitään rakettitiedettä.
Kokeilemalla/tekemällä oppii ja voi peräti onnistua jo ensimmäiselläkin kerralla.

Kävin kerran soittimia myyvässä liikkeessä ja myyjä ei edes tiennyt et mikä on kysymäni satulan aihio.
Kun se vihdoin viimein löytyi,niin pyysin tiputtamaan/hiomaan sitä alas heti samantien siellä (liikkeen yhteydessä olevassa soitinhuollosssa) etten joudu tekemään sitä karkeaa työtä suotta ja aihiokin säilyy muilta osin perusmitoissaan
Oletin,että kyse on pari minuuttia kestävästä hintaan kuuluvasta (tai pienellä lisähinnalla) kerralla kuntoon tulevasta säädöstä minun antamani yksinkertaisen "x-milliä pois" mitan mukaan.
Ei niillä ollutkaan kitarahuoltoa,vaan joku tyyppi mikä mikä tekee sellaisia "töitä" mitä jokaisen kitaran omistajan voisi olettaa opettelevan ja on syytä osta (soittotaitoon liittyen) tehdä itsekin.
Satula olisi pitänyt lähettää jonnekin (oikeaan kitarahuoltoon) mistä sen olisi saanut viikon päästä takaisin...
Laskun kera.

Juu,ei.
Sanoin et kaverin hallilta löytyy kynä,työntömitta,nauhahiomakone ja hienosäädän sen sitten viikon päästä kun olen kotona.
Oletus oli,et niillä on (ovessa luki soitinhuolto) ammattivehje millä saa hyvää->suoraa jälkeä parissa minuutissa.

Tehdassäädöillä/etenkin korkealla olevilla kielillä joku saattaa vaiks ajatella,et ei soittamisen kuulu olla mitään kidutusta ja lopettaa siihen.
Lukematta miltään foorumilta esim. kaularaudan olemassaolosta.
Ja saattaa ne sormet/kädet/lihakset tulla kipeäksi haitarin/urkujen/pianon kanssakin...
Viulusta tai vastaavasta ei ole kokemusta.

[S-13]

Mietityttää vaan että osaakohan sitä enää soittaa lainkaan vaan pitääkö aloittaa taas opettelut ihan nollasta.

Nollasta ei tarvii aloittaa. Paljon on lihasmuistissa, mutta lihakset tarvii treeniä ja sormenpäät kovettua...

Niimpä: aloittaa sitten alusta tai uudestaan,ni ainakin teräskielisellä akustisella käy aikas kovasti sormenpäihin.
Tottumiseen menee viikkoja/kuukausia.
Käy siltikin tauon jälkeen,vaiks olen itse "viilannut" tallan/satulan niin alas oman mielen/tykkäämisen mukaisesti kuin ne kielet tuolla kitaralla saa.
Vaihdoin itse sen säätämisen vuoksi uudet laadukkaammat -> ja onhan se paljon hauskempaa opetella (viilata pilalle) kalliimpia aihioita kuin 2e maksavia alkuperäisiä : )

Mut aikaisemmin soittanuthan tietää sen asian.
Tehdassäädöillä/etenkin korkealla olevilla kielillä joku saattaa vaiks ajatella,et ei soittamisen kuulu olla mitään kidutusta ja lopettaa siihen.
Lukematta miltään foorumilta esim. kaularaudan olemassaolosta.
Ja saattaa ne sormet/kädet/lihakset tulla kipeäksi haitarin/urkujen/pianon kanssakin...
Viulusta tai vastaavasta ei ole kokemusta.

Minä katson pilanneeni oman soittotatsini Flat-D-kaulaprofiililla joka tuli Ibanez RG-hevikitaran oston myötä 1996, kun en kitaroista vielä mitään tiennyt, olisi pitänyt aloittaa paksukaulaisilla Gibsoneilla mutta mistäs niihin rahat repisi 17-vuotiaana. Kaikkia on kokeiltu sen jälkeen mutta mikään ei käy käteen niin hyvin kun tuo matala lättäkaula vaikka en heviä osaakaan soittaa. Paras kitarani tällä hetkellä on osista kasattu Stratocaster Charvelin matalalla hevikepin kaulalla.

[tippiwatti]

Voi se varmaan olla noinkin.

Mut onhan se tosiasia etteivät ihmisten kädet/sormet ole samanlaisia ja se kaulanpaksuus/muoto mikä on toisesta hyvä ei sovi toiselle ollenkaan.
Tai ei vaan tykkää,vaikka soittaa voisikin.
Itselle mahdollisimman ohut ja kapea on paras; muu tuntuu niin kuin olisi koivuhalko kädessä.
En tiedä nimitystä tuon kitaran kaulalle,mut vielä parempi olis Ibanezin puol-akustisen se kaikkein ohuin/kapein mitä löytyy...
Muukin toki kelpaa,niinkuin esim. tuo tuossa nurkassa oleva aika ohut/kapeakaulainen suht vastaava.

Mut jokaisessa alan liikkeessähän saa luvan kokeilla asiaa; jotkut nettikaupat antavat ainakin keski-euroopassa 30pv palautusoikeuden ilman mitään selityksiä tai kuluja.
Ja jos maksaa käytetystä oikean hinnan niin senhän voi myydä samaan hintaan eteenpäin/ostaa toisen jollei miellytä?

Kun kerta puheeks tuli,niin mittasin; 42mm satulan kohdalta ja paksuus ensimmäiseltä nauhalta kielten korkeudelle,ei siis varsinainen kaulan paksuus ilman kieliä,vaan soitto/kieltenkorkeus kielten päältä mitattuna ilman painamista (alaslasketulla satulalla) 23mm.
Sen verran "alas laskettu",et sinne kielten ja nauhan väliin 1st ehkä mahtuu 0,05-0,10 tulkki.
Ei särise kumminkaan miltään nauhalta eli oikein säädetty.

P.S
P...ska puheiden välttämiseksi mittasin äsken senkin välyksen.
Paksun E:n puolelta 0.10 mahtuu just ja just. 0.15 ei enää sovi ilman selkeää kielen nousemista.
12st välys on näköjään 0,95 tällä hetkellä ja niiden nauhojen välillä kaulan kuperuuden/jännityksen vuoksi tietenkin enemmän.
Tuolla kitaralla on ihan selkeät talvi/kesäsäädöt eli se 12st välys ei ole ihan vakio ilman säätämistä kaularaudasta.
Ja on pakkokin säätää kun muuten tiedossa on särinää yms. juurikin sieltä 10-12st nauhoilta.

Toista puolta en mitannut,kun se et miten alas soittotuntuman (kielet) voi laskea selkiää tuollakin sanomisella.
Sormenpäihin sattuu em. tavalla säädettynä paljon vähemmän kuin ensimmäisen/toisen nauhan 2mm välyksellä;mut kuka tykkää mistäkin.
Makuasia.

[tumes]

Kitaran säädöt, kaula, ylä- ja alasatula, nauhat ja sähkäreissä hienovire, niillä pystyy soitettavuuteen vaikuttamaan paljon. Tosin esim. Taylorissa on luontaista sustainta eli toiset kitarat "sammuu" heti ja toiset soivat pitkään. Taylor soi nätisti.
Omaan korvaan pyrkinyt luottamaan tässä.
Mutten ole sillai friikki ja mun kitaroihin on mennyt 1680 €, siis 6 kitaraa, kaksi ostanut uutena, muut käytettynä. Näihin nimittäin saisi uppoamaan tolkuttomasti mutten keräile enkä brassaile, kohan soitan.

Rokkimatille sanoisin ettei nykyisin ole oikein genreä. Nuorempana olin aikas tiukka, sahasin Ramonesia. Kyllä se potkii vieläkin mutta huomannut että on paljon muutakin hienoa musiikkia.

Omat biisit, no, niiistä on täällä ollut hyvin pieni otanta. Suomenkielisestä bluesista K-18 matskuun löytyy juttuja.

Musiikki on siitä jännää että eri päivinä toimii erilaiset muzakit vaikka tykkään myös olla hiljaa, se on yhdenlaista musiikkia.

Mua ärsyttää emännän tapa jättää keittiöön radio auki ja niin pienelle että täällä olkkarissa kuulee et se on auki muttei muuta. Mulle musiikki ei ole pelkkää taustamelua. Isäukko taas keksi aina yöllä kolmen aikaan ruveta soittelemaan hengellisiä lauluja, se tuli uskoon Kossun voimalla ja soitot soi aina kybällä. Vedettiin velimiehen kanssa töpselit irti ja piilotettiin levyt, sitä se kiroili.

[tippiwatti]

Kai se pitää tunnustaa; tuon kitaran ne omat säätämiset eli satulan ja tallan hiominen kielten alaslaskemisen osalta meni osaks ihan tuurilla kohdalleen/oman mielen mukaiseksi.
Intonaatiota myöten: hioin sen tallan vahingossa vähän vinoon ja luulin jo et pilalle meni.
Harmitti,mut ajattelin et kokeillaan nyt sitte ja otan virheestä opiksi...
Ei menny,vaan on parempi kuin tehtaalta tulleella alkuperäisellä.
Pilkulleen kohdallaan;alkuperäisellä oli pieni heitto mitä joutui aina virittäessä vähän "puolittamaan".

Ensimmäinen kokeilu ja opettelu asian suhteen ja hiomis/viilausvarat minkään tekemiseen/korjaamiseen loppuivat kesken.
Uudet olisivat maksaneet parikymppiä,mut olishan se aihioiden pilaaminen/kahteen kertaan maksaminen ja kaiken alusta aloittaminen watuttanut aikas pahasti...
Samalla tuli opeteltua kaularaudan säätöä aika perusteellisesti; johtuen siitä,et sekään ei ole noilla kieltenkorkeuksilla sinnepäinkään mitä se muuten olisi tai voisi olla.

Mut asioita voi tässäkin asiassa tehdä ja opetella tekemään itse.
Suotta siitä maksaa arvosoittimia lukuunottamatta kellekään ulkopuoliselle.

[tumes]

Kaularautaa kannattaa säätää maltilla. Joku 1/8 - 1/4-osakierrosta kerrallaan ja annetaan tekeytyä. Hakee muotonsa ajan kanssa.

[rokkimatti]

Kitaran säätö,itelleen sopivaks tekeminen on mukavoo puuhaa.

[tumes]

Kitaran säätö,itelleen sopivaks tekeminen on mukavoo puuhaa.

Näinhän se. Sitten on asioita joihin ei juuri akkareissa voi vaikuttaa muuta kuin ostaessa eli puulajit, kaulan leveys ja profiili ja mensuuri eli kielen soivan osuuden pituus. Loppua voi viilata.
Soitinrakennus on oma kiehtova maalimasa mut suosiolla oon jättänyt koko lajin osaavemmille. Jotain säätöä voi tehdä mutta tommotinen sikarilaatikkokitara on kiehtonut tehdä. Vanerista tosin ja valmis kaula tyyliin Dumari. Ehkä se Tumekaster vielä syntyy

[korjailija]

Joku voisi avata vaikka oman youtube kanavan tälle aiheelle jossa masinistit esittäisivät taitojaan musiikin saralla. Itsellä on kyllä kova halu elvyttää kitaransoittotaidot ennalleen vaikka vuosikymmenet menneet välissä ja sormissa jo nivelrikkoa ja taidot pääosin unohtuneet.

[korjailija]

Mietityttää vaan että osaakohan sitä enää soittaa lainkaan vaan pitääkö aloittaa taas opettelut ihan nollasta.

Nollasta ei tarvii aloittaa. Paljon on lihasmuistissa, mutta lihakset tarvii treeniä ja sormenpäät kovettua...

Sormenpäät on helkkarin kovia välissä on kyllä tullut pariin niveleen nivelrikkoa, mutta tänään kokeilin kitaraa ja kyllä se vielä näpeissä pysyi, into on kyllä kovaa joten kai tässä eteenpäin päästään siitä mihin viistoistakesäisenä päästiin.

[tumes]

https://youtu.be/4RxWiZR0f2E

Tässon täysin treenaamaton veto. Arska otti Lootaa haltuun ja minä Malilan Seagullin. Biisi on oma. Tämmöset spontaanit jutut on aika messeviä

[tumes]

Demoa :

https://m.facebook.com/story.php?story_ ... 1493075587

Vihreämmillä niityillä viittaan pariinkin asiaan. Se on hieno biisi ja mm Olavi Virta, Kari Tapio, Reijo Taipale ja Topi Sorsakoski vetivät ja levyttivät. Isoja nimiä ja kaikki ovat "vihreillä niityillä" nyt. Tehkäämme kunniaa heille.

Ps. Fleda on pois.

[toyopet]

Olen joskus jotain itsekin soittanut, nyt viime viikkoina vähän hiljaisempaa.

Taitaa pari sävellystä löytyä teoston tietokannasta mutta eipä niistä sen enempää. Toisen nimi saattaisi herättää hilpeyttä mutta en kerro.

[tumes]

Hilpeyttäkin tarvitaan
Oma 5-vuotinen levyprojekti liikahti etiäpäin. Kukonaskeleen eli kirjoitin tekstit puhtaaksi ja soinnutin. Lopputuotteeseen on matkaa, äänitys, miksaus, masterointi, monistus, kansien suunnittelu, Teostoon ilmoitukset jne. Biisien sovitukset ja jotain viilausta voi tulla teksteihin myös.
Kävin työkansion läpi ja löysin yllättäen aika helposti 15 suht samantyylistä biisiä joista levylle menisi 12. Glamourit on kaukana. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun on oltu lyömässä hanskoja tiskiin. Se on vaan sellainen tunne että ei tämä etene, olkoon.
Mutta nyt laitoin deadlinet ja äänittäjäkin on näköpiirissä. Jotain valoa siis.

[tumes]

On pakitettava. Ajatus fyysisestä äänitteestä ei ehken ollut ihan loppuunajateltu, formaatit on muuttuneet. Niin mukava kuin vinyyli olisikin, musta ja reikä porattu armottoman tarkasti keskelle, sen ja cd:n heivaamme pois. Sähköistä pitää oleman tänä päivänä.
Okkey, yksi biisi tulee julkisuuteen 25.07.2020 YouTubessa. Samana päivänä Jaska nakkaa kiven järveen ja minä nakkaan eetteriin tunteisiin vetoavaa temmellystä. Tuotantopuolella hääri Äänekosken pikkujättiläinen Teppo. Olokaa kuulolla.

[Osmo_]

Itse hankin juuri syntsan. Kun kerran olen ensi viikolla "saikulla" verstaalta tatuoinnin vuoks niin on hyvää aikaa opetella. Kun oppis soittaan Kätilöiden Vihkon niin olisin onnessani. Pystys soittamaan sen ja onnistusin jopa laulamaan, kun örinä alkaa luistaa ja olisi yksi naaras vetämässä taustoja. Kaunis kappale❤

http://www.youtube.com/watch?v=iG5Wyzq_jO0