Masinistit keskustelupalsta

PuuhaPate kirjoitti: ↑Su Loka 20, 2019 12:46 am

sköne kirjoitti: ↑La Loka 19, 2019 10:22 pm

PuuhaPate kirjoitti: ↑La Loka 19, 2019 9:43 pm

sköne kirjoitti: ↑La Loka 19, 2019 9:31 pm Että mitenkähän on tehot jaettu eri veturelle?

Mitä jakamista siinä on?
Jokainen tekee oman osansa, kuten ihmiset köydenvedossa.

Tämä vertaus ei päde. Köydenvedossa tehoyksiköt on pääasiassa paikoillaan. Sarjaveturityössä yksiköt liikkuu ja hitaampi jarruttaa nopeampaa ja päinvastoin. Tuskin 100% synkrooonia yritetäkään mutta jokin yhteiskontrolli niissä kai on. Sähkömoottorijunissa pystytään helpostikin tehoja vertaamaan sähkömoottorien välillä. Vanhoissa dieselmoottoreissa on niin monta muuttujaa ennen kuin todellinen akseliteho on tiedossa. Vaikka kolmen veturin koneisiin menisi ml-tarkkuudella sama polttoainemäärä on niiden akselitehoissa luultavasti useamman % eroja. No kulkee ne siitä huolimatta kimpassa.

Kyllä se pätee. Jos vedät Ferrarilla, joka kulkee parhainmillaan 300 km/t, raskasta vaunua 60 km/t.
Ja otat kaveriksi Ford Transitin, jonka huippunopeus on jotain 140 km/t, niin meinaatko että Transit on vain jarruna?
Siellä ei ole hitaampia, kaikki kulkee "täysillä". Toiset tekee enempi työtä kuin jotkut toiset. Mutta kukaan ei jarruta.

Siis jos k.o. autot vetää samaa massaa sarjassa eli jonossa kuten veturit, pitää vetäjillä olla just sama nopeus. Muussa tapauksessa toinen jarruttaa. Huippunopeuksia tai tehoja ei pysty molemmista samaan aikaan ottaa.

sköne kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 9:19 pm Siis jos k.o. autot vetää samaa massaa sarjassa eli jonossa kuten veturit, pitää vetäjillä olla just sama nopeus. Muussa tapauksessa toinen jarruttaa. Huippunopeuksia tai tehoja ei pysty molemmista samaan aikaan ottaa.

Tottakai niillä on sama nopeus, nehän on kytketty toisiinsa kiinni!
Aivan kuten veturitkin. Niissäkään ei pysty ottamaan just samoja tehoja yhtäaikaa ulos.
Sinun logiikallasi, jos toinen jarruttaisi menoa, niin juna kulkisi sillä nopeammalla veturilla yksistään vedettäessä
nopeampaa.

Parempi olisi kai puhua hitaudesta, kun on kyse ihmisten aikaansaannoksista ulkoavaruutessa tapahtuu asioita, joissa voidaan puhua nopeuksista.

sköne kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 9:36 pm Parempi olisi kai puhua hitaudesta, kun on kyse ihmisten aikaansaannoksista ulkoavaruutessa tapahtuu asioita, joissa voidaan puhua nopeuksista.

Aha.

Pitäisikö alkaa jarruttamaan kellon "pyörimistä" kerkeäisi vähemmällä vauhdilla perille?

Samaa hitautta/nopeutta tuottavat vetäjät antaa + merkkistä tulosta hommaan. Sitten kun toinen menee kovemmin niin osa lisävauhdista menee hitaamman auttamiaeen.

sköne kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 10:10 pm Samaa hitautta/nopeutta tuottavat vetäjät antaa + merkkistä tulosta hommaan. Sitten kun toinen menee kovemmin niin osa lisävauhdista menee hitaamman auttamiaeen.

Sekö juna kulkis sitten lujempaa yksin tuolla nopeammalla veturilla, kun ei hitaampi veturi olisi jarruttamassa?

Ajomies kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 9:48 pm Pitäisikö alkaa jarruttamaan kellon "pyörimistä" kerkeäisi vähemmällä vauhdilla perille?

Olisi monessa hommassa nykyään tarpeen, esim. rakentamisessa

PuuhaPate kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 10:12 pm

sköne kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 10:10 pm Samaa hitautta/nopeutta tuottavat vetäjät antaa + merkkistä tulosta hommaan. Sitten kun toinen menee kovemmin niin osa lisävauhdista menee hitaamman auttamiaeen.

Sekö juna kulkis sitten lujempaa yksin tuolla nopeammalla veturilla, kun ei hitaampi veturi olisi jarruttamassa?

Ei kulje yksin nopeammin. Sen jälkeen kun toinen ylittää yhteisen nopeuden, menee siitä tehonlisäyksestä osa sen hitaamman vetämiseen.

Jos vetäjät olisi kytketty kiinteillä aisoilla ja pyörissä olisi 100% pito niin nopeuden lisäys toisella yksiköllä menis osittain hitaamman auttamiseen. Eli niin kauan, kun molemmat pystyy samaan nopeuteen, tehot menee yhteiseen työhön. Toisen kasvattaessa nopeutta joutuu se myös nopeuserolla jelppimään hitaampaa. Kun toinen putoaa kokonaan pois, häviää myös sen osuus yhteisestä työstä eli koko kuorma jää yhdelle vetäjälle ja "nopeus" romahtaa alle yhteisen työn.

Aikaisemmin sanoit:

sköne kirjoitti: ↑La Loka 19, 2019 10:22 pm . Sarjaveturityössä yksiköt liikkuu ja hitaampi jarruttaa nopeampaa ja päinvastoin.

Ja nyt sitten ei jarrutakkaan...

Hyvä että sisäistit asian.

Siis jarruttaa, kun toinen alkaa mennä nopeammin. Eli se nopeampi joutuu jelppaamaan hitaampaa jarruttavaa. Kohta asiasta syntyy rautalangasta tehty installaatio ja siihen saatu apuraha korvaa ainoastaan luomisen tuskan. Tulkinta on jokaisen omalla kustannuksella ja vastuulla.

Raitiovaunun toimintaperiaatteen on kansantaiteilija M,A. Numminen selvittänyt tarkasti laulussaan: Raitiovaunu
"Voima tulee ylhäältä, hallelujaa. Kiskot juoksee pyörien alle lujaa..."

sköne kirjoitti: ↑Ma Loka 21, 2019 11:26 pm Siis jarruttaa, kun toinen alkaa mennä nopeammin. Eli se nopeampi joutuu jelppaamaan hitaampaa jarruttavaa. Kohta asiasta syntyy rautalangasta tehty installaatio ja siihen saatu apuraha korvaa ainoastaan luomisen tuskan. Tulkinta on jokaisen omalla kustannuksella ja vastuulla.

Että silleen..
varmaan liittyy jotenkin niihin kertomiisi ulkoavaruuden tapahtumiin?

Ehdotan, että laitetaan hinatessa vakionopeussäädin pois päältä ja ajetaan kaasupolkimen epätarkkuudella.
Varsnkin Wartburg sopisi ryhmähinaajaksi hyvin, koska siinä kaasupolkimella säädetään lähinnä tehoa, ei niinkään kierroksia eli nopeutta.
Etsin kuuklella veturiasiaa.
https://sfnet.harrastus.rautatiet.narki ... nkronointi
ja ote sieltä:
Selvennettynä: Veturia ei ohjata kulkemaan niinkään tiettyä vauhtia
vaan tietyllä vetovoimalla (teholla). Nopeus riippuu sitten vedettävän
junan painosta, radan nousuista, ilmanvastuksesta yms. (Veturin
ohjauslaitteistossa *saattaa* olla toiminto, jolla vetovoimaa
pudotetaan automaattisesti halutussa nopeudessa ja siten rajoitetaan
nopeutta, mutta se on eri asia.)