XXXXXXX

[pilvilinna]

Eikös äijät oo tehny piikkilanka aitaa?
Olkoon sitten määly,määrly tai aspi,kaikkia nimityksiä on käytetty ja
ehkä sitten joku kielitoimisto on tehnyt siitä sinkilän.
Piikki lanka aitaa tehdessä piti olla työkalu nimeltä "piikkilangankiristin".
Eikä se mikään Pikku-Vallu ollu. Se oli n.70 senttinen aitatolpan pätkä
mihin oli sahattu n.10 senttiä päästä piikkilangan mentävä ura puoleen-
väliin. Tällä tolpasta vänkäämällä tuli lanka kireälle.
Ei ollu iso talo missä minä aitaa oon tehny,muttei siellä millään
lankanauloilla leikitty,määlyjä ne meillä oli.

Määlyrauta taas on saattanut saada nimensä siitä että se on lyöty
määlyllä ovipieli puuhun kiinni,tai oveen meillä päin.

Yhtäkaikki,ikävältä tuntuu rautaan sahata!
(Olipas lievä ilmaisu,mutta kun täällä on tätä ilmaisua rajoitettu )

[sakkola1]

Jopa kannatti elää tännekin asti, että kuuli sanan "määly".
En ole moiseen sanakummajaiseen koskaan törmännyt, vaikka törmäillyt olen ihan harmiksi asti.
Sinkilästähän ne herrat tuossa puhuu, mutta joku koiranleuka on siitä jostain syystä vääntänyt tuollaisen rumankuuloisen sanan.

No eipä mittään, kaikkiaanhan harmittaa, jos appiukon hakkaamiin SINKILÖIHIN sahaa polttopuita tehdessään.
Varsinkin, jos vielä on appiukolta perittyjä puita sahaamassa.
Lieventää tosin kiukkua, jos on perikunnan saha kyseessä.

Itse olen niin tottunut sahaamaan nauloihin, ruuveihin, betoniin, sun muihin, etten jaksa enää elämöidä yhdestä sahanketjusta.
Lienenkö minä ainut, jolla sahauslinja on just siinä missä on naularivikin?
Pienellä kulmurilla olen aina sahan teroittanut ja hyvin pelittää.
Joskus tietenkin voin viilatakin, mutta kulmuri on paras teroitin silloin, kun pitää milli saada hammasta penemmäksi.
Jo viisituumainen rautanaula rokottaa ketjusta sen millin.

Ikinä ei ole mitään määlyjä onnekseni kohdalle osunutkaan.

[ylioyja]

Kyä mää lyä määlyä kup piikkilanka-aitaa tee.

[arre]

Mää lyän sulle sakkola1 postiin ison kasan määlysiä aitatolppia!
Saat koestaa miten saha tylstyy määlyyn kunnes sää o sitä viäl kokenu.
Kaupantekiäisiks saat pikkukulmurin kiakon, jolla terottelet sahasi.
Nuukuuksissani annan melkein loppuun vinkutetun.
Meilläpäin muuten sitä terotinta sanotaan rälläkäks.
Ja pitäs sanoo viilaks.

Lähetä siis postiosottees!
Jos lähetät sähköpostiosottees, saat sähköaitatolppia. Niisson nauloja ja eristimiä, mutta nehän onki sulle jo tuttuja. Ja eristimiä on muavisia ja posliinisia - ei helkkari nymmä lopetan.

[Woodsman]

Nauloilla tehden piikkilanka-aita oli nopeampi purkaa. Kaikki aidat kun eivät olleet pysyviä. Vain lyönti langan päälle ja naula aukesi sen verran että sai langan pois. Määlyjen kanssa se ei olisi niin helppoa.
Tämä määly, määrly, sinkilä tai mikä missäkin päin maata lienee, on samanalinen ero kuin monella muullakin eri murteiden sanoilla. Ei kai siitä tarvi kenenkään kiihtyä.

[whiski]

Juu saan nukkua sängyssä, sillä vaimo kyllä ymmärtää tuon suutumuksen, koska rahanmeno se koskee häntäkin.

Mitä tulee terään, niin sitä ei teroittamalla korjata, kun se kerran on palasina. Joudun työn puolesta niin paljon sahailemaan jalopuita, että normaali sahanterä ei kestä aina edes yhden puun sahausta, kun taas kovapalaterä kestää hiekkaista ja kovaa puuta paljon enemmän. Haittapuoli on siinä, että kovapala ei kestä, ei sitten yhtään nauloja, vaan hajoaa pillunpäreiksi saman tien. eikä ole halpaa lystiä.

[whiski]

Mitä tulee siihen mitä noista puista on löytynyt, niin posliinieristin on ollut yksi yllättävä löytö, meni sirkkelinterässä tovin, kun teroittelin sitä uudestaan.

Nauloja, nauloja, määrlyjä ja piikkilankaa, niitä on piisannut ihan kiitetävästi. Appiukko kun muutti seurakuntaa, niin jouduttiin veroherrojen takia metsän myyntiin ja ehtona oli niille, että kaikki pellonvieruspuut on käytävä merkkaamassa, missä on lankarivi, tai lasku tulee jokaisesta terästä ja ajasat mikä menee vaihtamiseen. Tuli vietettyä muutama tovi, kun kaulosin puiden runkoihin merkkejä, minä alle ei saa mennä. 100% onnituminen silloin, ei yhtään naulaista puuta, mutta sitten aina välillä unohtuu ja naps, tas meni terä.

[rytinää]

Sen ainakin tiedän ettei sirkkeli sahurille kannata pellonvieripuita viedä jossa on "MÄÄLY", jos haluaa pysyä tämän kanssa "väleissä, "... on pahalla päällä pitkään jos terä menee..

[sakkola1]

No elähän arre innostu liikaa, vaikka en määlyjä ole ikinä nähnytkään.
Aitatolppia otan vastaan ilomielin, mikäli niitä on paljon.
Yyveellä saat lähemmät kontaktitiedot.
Rälläkän laikkojakin menee mulla , mutta jospa helpotan oloasi sen verran ettei tarte niitä pistää kaupantekiäisiksi yhtään.

Mutta "määlyrikkaita" aitatolppia aina tarvitaan.
Ilomielin otan niitä vastaan veloituksetta, mutta en alle rekkakuorman ala millekään.

Nuo posliiniset ja muoviset eristimet on kyllä tuttuja.
Kyllä niitä on tullut aikoinaan hakattua lehmien aitatolppiin.
Kait niillekin on jo joku ihmenimi keksitty rahvaan hämäämiseksi.
Kuten tuo määly.

Mutta kaikkiaan, puuta palaa pönttöuunissa, joten ei muuta kuin aitatolppaa tulemaan.

Tosiasiassa olen jonkinverran kiinnostunut erilaisista murresanoista itsekin sanatyöläisenä leipänsä osittain hankkivana, eikä provokatiiviseen kirjoitteluuni tarvitse ainakaan negatiivisesti suhtautua.

Muta laitan yyveenä kontaktitiedot kuitenkin itsestäni.

[205]

Menipä tuota 60 vuotta ennenkuin kuulin, tai paremminkin näin tuon sanan määly/määrly! En olisi vielä tänä aamuna tiennyt mitä se tarkoittaa, vaikka olen ollut tekemässä ja korjaamassa piikkilanka-aitaa jo yli 50 vuotta sitten.

Meilläpäin se oli aspi ja olihan se helpompi kuin se kolmen tuuman rautanaula. Se kiristys tehtiin sorkkaraudan tapaisella tangolla, jossa oli samanlainen hahlo, johon se piikkiristikko sopi.

Mitä tulee siihen Valmet merkkiseen piikkilangan kiristimeen, se ei ollut oikein hyvä siihen hommaan. Siinä oli sellaiset vannejarrut, jotka eivät pitäneet kuin eteenpäin. Myöhemmin ne taidettiin muuttaa toisenlaisiksi, mutta siinä mikä oli meillä (valmistenumero 153, vm 1953) ei ne jarrut pitäneet ollenkaan takaisinpäin.

[maramies]

Tuttu kenttäsahuri löysi kerran ison kuusentyven sisältä hevosenkengän.
Oli tuuria mukana aika lailla, kun terä oli kiillottanut kengän alapinnan koko mitalta, eli puussa ollut kenkä oli prikulleen samassa linjassa terän kanssa ja vielä meni hiuksenhienosti ohi.

Määlyillä minäkin olen piikkilankaa kiinnittänyt tolppiin...ja puihin.

[pahker-1]

Vain onko Wiskin tai jonku muun tievossa minkä kokonen puu täytyy olla että riittää TUHANNEN PILLUN PÄREIKSI ,1800 luvulla pillunpäreitä elikkä"vitukkeita" vielä käytettiin .

[Jarkko]

Vanhalla palstalla tuosta taisi olla kerran juttua, mutta tuossa yksi samansuuntainen selitys:

http://forum.sanet.fi/bb/mklehti/cgi/ul ... 000003;p=2

Pillun päreet

Käytätkö sanontaa "tuhannen pillun päreenä" ja oletko ikinä tullut miettineeksi sen alkuperää? Tässä tiedoksi alkuperä:
Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä mieheet yleensä käyneet "esipesussa" ennen lauteille istumista. Lauteet siis suorastan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.
Pillun päreet eli "vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta "Tuhannen pillun päreiksi" on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin. "Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi",on varmasti ollut tuttu sanonta metsissä eri puolilla Suomea. Nyt siis tiedätte...

- vielä kun selviäis perseen sudin arvoitus..

[pahker-1]

Nojoo mutta montako kiintua se petäjä täytys olla että määritelmä on kohillaan .

[sakkola1]

No jos vitukkeen paksuus oli vaikkapa 10 milliä ja leveys about 20 senttiä ja pituus 40 senttiä, niin siitähän saadaan vitukkeen nettotilavuus laskemalla.
Tällaisa päreitä menisi kuutioon jo 1250 kipaletta.
Ei siis kummoine puu tarte olla siihen.
Mutta kun muuttujia on monia, niin puun koko vaihtelee suuresti.
Metsäammattilaiset löytävät kaavan, minkä mukaan voi laskea kyseisten päreiden viemän puun koon.

Vaikka ne ei nettona viekään paljoa kuutioita, niin käytännössä tuo leveys aiheuttaa suuren hukkaprosentin.

Jos vitukkeen leveys olisi esimerkiksi 35 senttiä, saisi varmaan kaataa kaikki perikunnan metsät, että tuhanteen kappaleeseen päästäisiin.
Se metsä kun tuppaa olemaan sellaista harseikkoa.

[ylioyja]

No jos vitukkeen paksuus oli vaikkapa 10 milliä ja leveys about 20 senttiä ja pituus 40 senttiä, niin .

On sillä Whiskillä melkoinen motoorisaha jos terästä irtoo tommosia kappaleita.

Pikkupojat, oma ja pari kaveriaan, esikouluikäsinä, käyttivät v -sanaa.
Vaimoni kysy pojilta, tiätteks mitä se v tarkottaa?
Ei pojat tiänneet ja vaimoni valisti.
Lakkasivat sanaa käyttämästä.
Äidit oli asiasta puhunu keskenään ja ne toiset äidit oli tyytyväisiä poikien valistamiseen.

Mää kans tykkään "tosikoida" näitä sanontoja.

[whiski]

Tuo "tuhannen pillun päreet" tarkoittaa täälläpäin sitä, että kappale hajoaa aivan pirstaleiksi. MIkä taas kun nyt selvisi ihan konkreettisesti, että mikä se pillunpäre on, niin sitä samaa, eli puu pistettiin todella pieniksi, eli ainakin tuhannen pillunpäreeksi

[484]

Ikäväähän se on rautaan terä työntää puita sahatessa. Meilläpäin on ollut viimeiset kuusikymmentävuotta kovin rautapitoisia tietyn alueen sahapuut. Rautanaula ei paljon hetkauta sirkkelinterää, mutta kun sattuu sopivasti semmoinen tuuman levyinen ja lähemmäs viisi tuumaa pitkä ammuksen sirpale terän kanssa samalle linjalle, niin silloin rupeaa sahurin silmät verestämään ja työn teettäjän lompsa kevenemään.
Onneksi on ollut noita miinaharavia joilla on aina nykyisin puut tarkastettu ennen sahaamista

[vintsake]

Oli helppo ymmärtää aspin löytäminen pellonvarsipuusta viimmekesänä .
Olen itsekkin hakannut niitä varmaan satoja kasvaviin puihin . Oli helskutin paljon helpompaa kiinnittää piikkilanka puuhun kuin pystyttää savikkoon aitatolppa. Nämä nyt löytämäni aspit ei tosin ole minun kiinnittämiäni, on ostometsät ( luetaan taimikot), mutta joku kaasupullon korkuinen työmies senkin oli ehkä naputellut. Jos joku toimittaa Sakkola1:lle määlyisiä aitatolppia nuppikuorman saa minulle tuoda kärryssä vitukkeita. Mukavaa Joulunodotusta kaikille toivoo hienovaraisen viestinnän tohtori, (ei väit.)

[whiski]

Onhan se rumaa kun tuollaisa kirjoittelee (tuhannen pillunpäreiksi), mutta kun palaa pinna, niin silloin annetaan kuulua, jotta ei jää hampaan koloon kitumaan.