Pakkanen ja rauta
-
- Viestit: 225
- Liittynyt: Ti Tammi 10, 2006 8:35 pm
- Viesti:
Pakkanen ja rauta
50-60 vuvulla kuorma-autolla ja rattorilla ajaneet kertovat,että kovalla pakkasella ei rauta kestä. Jos ei muuta niin norra katkesi.Mitäs mieltä olette onko tänä päivänä rauta lujempaa vai pakkasta vähemmin.
-
- Viestit: 632
- Liittynyt: To Joulu 22, 2005 9:47 pm
- Paikkakunta: Keminmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 121
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 6:06 pm
- Paikkakunta: Itä-suomi
- Viesti:
-
- Viestit: 6789
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:50 pm
- Paikkakunta: Paimio
- Viesti:
-
- Viestit: 6789
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:50 pm
- Paikkakunta: Paimio
- Viesti:
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Olen toki tuosta kuullut, mutta ihmettelen silti, miten pakkanen voi vaikuttaa rautaan. Raudan sulamispiste on 1535 astetta (Googlella haettu tieto). Jos raudan lämpötila putoaa jonkin verran nollan alle (esim. -30 astetta), luulisi, että mikään ei raudan kannalta muutu. Ei kai (hieman, 30 astetta) nollan alapuolelle mentäessä tapahdu paljon muuta, kuin että vesi jäätyy?
HUOM. En väitä, etteikö pakkanen vaikuta, mutta ihmettelen vain miksi niin tapahtuu....
HUOM. En väitä, etteikö pakkanen vaikuta, mutta ihmettelen vain miksi niin tapahtuu....
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
-
- Viestit: 5316
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 2:05 pm
- Paikkakunta: Salo
- Viesti:
Kyllä se ihan faktaa on, kylmähauraus ("cold brittleness") on kai oikea termi, tosin ei Google kovin paljon niillä löytänyt. O.E. Huhtamon 'Aineoppi' kirjasta varmaan löytyisi tietoa, se on vaan nyt 2 km päässä!Jarkko kirjoitti: HUOM. En väitä, etteikö pakkanen vaikuta, mutta ihmettelen vain miksi niin tapahtuu....
-
- Viestit: 10722
- Liittynyt: Su Tammi 01, 2006 5:01 pm
- Paikkakunta: Kanta-Häme
- Viesti:
Ero voi hyvinkin selittyä sillä, että muuntajan kanssa käytetään usein eri puikkoa kuin tasasuuntaajalla. Esim. aika yleisesti käytetty vaihtovirralla hitsattava rutiilipäällysteinen "muuntajapuikko" Esab 46.00: puhtaan hitsiaineen iskusitkeys 0 asteessa 70J ja -20 asteessa 35J. Toisaalta hyvin yleisesti käytetty tasavirralla hitsattava emäspuikko 48.00: -20 asteessa 160J ja -40 asteessa 80J.SamiT kirjoitti:Entäs hitsaussauman lujuus pakkasilla? Väitetään että muuntajan sauma ei pakkasella läheskään yhtä luja kuin tasasuuntaajalla vedetty vastaava sauma samaan materiaaliin, onko mitään perää?
Näiden kahden puikkoesimerkin tuottaman hitsiaineen kylmäsitkeysero on kyllä melko suuri.
-
- Viestit: 6789
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:50 pm
- Paikkakunta: Paimio
- Viesti:
-
- Viestit: 10722
- Liittynyt: Su Tammi 01, 2006 5:01 pm
- Paikkakunta: Kanta-Häme
- Viesti:
-
- Viestit: 6789
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:50 pm
- Paikkakunta: Paimio
- Viesti:
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 11:17 pm
- Paikkakunta: Pirkanmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 225
- Liittynyt: Ti Tammi 10, 2006 8:35 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 5316
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 2:05 pm
- Paikkakunta: Salo
- Viesti:
Kyllähän hyviä puikkoja löytyy myös vaihtovirralle, jos koneesta vaan löytyy se 65V tyhjäkäyntijännite, esim. Esab OK 48.04, testauslämpötilat ja iskusitkeysarvot:SamiT kirjoitti:Nyt rupeaa mietityttämään, kun pitäisi hitsata isolla muuntajalla peräkärryprojektiin aisa ja vetosilmukka, että jääkö pelkkä aisa perään lumenajossa? Taitaa olla niin että korvataan tässä projektissa puuttuva sauman lujuus reilulla ylimitoituksella.
-20 °C, 150 J
-40 °C, 100 J
Ongelmat on niillä pikkumuuntajilla, joilla on joku 50V tyhjäkäyntijännite.
-
- Viestit: 353
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 6:10 pm
- Paikkakunta: Pirkanmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 3108
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:00 pm
- Viesti:
Huhtamon "Aineoppi" on tullut joskus luettua. Ei jäänyt mieleen juuri mitään, minkä voi täällä ulkomuistista toistaa. Käytäntö on osoittanut, että D -luokan rauta (lue teräs) kestää paremmin kuin A -luokkalainen. Ja molemmat on kylmässä huonompia kuin helteellä.
Ja vaikeammin hitsattava emäs 48 puikkosauma on parempi kuin rutiili 42. Saa unohtaa kosteudesta johtuvan vetyhaurauden tyystin, joka tosi hitsaajien mukaan on ehdottomasti vältettävää.
Ja vaikeammin hitsattava emäs 48 puikkosauma on parempi kuin rutiili 42. Saa unohtaa kosteudesta johtuvan vetyhaurauden tyystin, joka tosi hitsaajien mukaan on ehdottomasti vältettävää.
-
- Viestit: 6789
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:50 pm
- Paikkakunta: Paimio
- Viesti:
Kone on 70-luvun Esab THE 250 muuntaja, eiköhän tuo tyhjäkäyntijännite ole riittävä siinä noille OK 48.04 puikoille.
Kyllähän hyviä puikkoja löytyy myös vaihtovirralle, jos koneesta vaan löytyy se 65V tyhjäkäyntijännite, esim. Esab OK 48.04, testauslämpötilat ja iskusitkeysarvot:
-20 °C, 150 J
-40 °C, 100 J
-
- Viestit: 103
- Liittynyt: To Joulu 22, 2005 8:12 pm
- Paikkakunta: Kiuruvesi
- Viesti:
-
- Viestit: 3874
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 6:20 pm
- Paikkakunta: Kajaani
- Viesti:
Tuosta jutusta oli koulussa joskus puhetta.
Ennen ei osattu tehdä vielä pakkasen kestäviä teräksiä. Hauraus iski jo pikkupakkasella. 20-luvun teräkset on tosi surkeita sen suhteen. Pelastus oli, ettei silloin vielä osattu hitsata, joten rakenteissa ei voinut olla hitsausjännityksiä, jotka pakkasella tekisivät niistä vielä hauraampia. Sen jälkeen teräkset paranivat pikkuhiljaa, mutta hitsaaminen yleistyi. HItsaamisesta jääneet jännitykset heikensivät rakenteita. Muistaakseni vasta 80-luvun lopulla alkoi kylmähaurauslämpötila olla niin alhainen, ettei sillä ole enää juuri merkitystä. Nykyisissä teräksissä se lämpötila on -40 paremmalla puolella, joten ne kestää, eikä rikkoutumisia pitäisi tulla.
Viimeviikolla näkyivät käyttävän torninosturia vielä 30 asteen pakksessa. Ennen ei niin olisi saanut tehdä. Kaipa tuo nosturi oli jo sen verran uusi, ettei sitä kylmähauraus enää haitannut.
Ennen ei osattu tehdä vielä pakkasen kestäviä teräksiä. Hauraus iski jo pikkupakkasella. 20-luvun teräkset on tosi surkeita sen suhteen. Pelastus oli, ettei silloin vielä osattu hitsata, joten rakenteissa ei voinut olla hitsausjännityksiä, jotka pakkasella tekisivät niistä vielä hauraampia. Sen jälkeen teräkset paranivat pikkuhiljaa, mutta hitsaaminen yleistyi. HItsaamisesta jääneet jännitykset heikensivät rakenteita. Muistaakseni vasta 80-luvun lopulla alkoi kylmähaurauslämpötila olla niin alhainen, ettei sillä ole enää juuri merkitystä. Nykyisissä teräksissä se lämpötila on -40 paremmalla puolella, joten ne kestää, eikä rikkoutumisia pitäisi tulla.
Viimeviikolla näkyivät käyttävän torninosturia vielä 30 asteen pakksessa. Ennen ei niin olisi saanut tehdä. Kaipa tuo nosturi oli jo sen verran uusi, ettei sitä kylmähauraus enää haitannut.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: aarne, Juhnu, mtalo, Semrush [Bot] ja 40 vierailijaa