Kemiallinen metalli...
Kemiallinen metalli...
Ostin ko. ainetta korjatakseni kaivinkoneen hydraulisylinteriin tulleita naarmuja, tai oikeammin aika syvia uria. Onko kukaan yrittänyt korjata ko. aineella vastaavaa ja minkälaiset ovat kokemukset käytännössä? Onnistuuko?
-
- Viestit: 458
- Liittynyt: Su Touko 18, 2008 10:52 pm
- Viesti:
Itse kokeilisin Certanium hitsauspuikkoja, ehkä tavallinen haponkestäväkin kävisi. Sillä tavalla on neuvottu tekemään, että puikko vaan uran suuntaisesti kerralla koko uran matkalta kiinni. Ja eikun hitsaamaan. Kokeillut en ole, mutta olen nähnyt sillä tavalla korjattuja männänvarsia. Viilalla liiat pois ja hiomapaperilla loput. Jos haluaa pro-tasoa ja on sorvi käytössä, niin sillä sitten. Ainakin itse vakuutuin näkemästäni. Riippuu tietysti miten paljon on naarmuja, että kannattaako.
-
- Viestit: 121
- Liittynyt: Ti Loka 31, 2006 5:20 pm
- Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa
- Viesti:
kemiallinen metalli
Sillähän luvataan korjattavan lähes mitä vaan.Poikkeus taitaa olla kostea
puu. Kuumuuttakin luvattiin muistaakseni 100 astetta vai oliko se reilusti
jopa yli.Itse korjasin vesikiertolämmittimen (1500w) ja hyvin on kestänyt.
Esitteessä luvattiin jopa moottorin lohkoa pystyvän korjaamaan.
Tietysti paikattavan kohdan tulee olla puhdas ja hiukan karhea.
Aikaa levitykseen ei tainnut olla kuin 10 min kovetteen lisäämisen jälkeen.
Rohkeasti vaan kokeilemaan ,ilmoita kuinka kävi.
puu. Kuumuuttakin luvattiin muistaakseni 100 astetta vai oliko se reilusti
jopa yli.Itse korjasin vesikiertolämmittimen (1500w) ja hyvin on kestänyt.
Esitteessä luvattiin jopa moottorin lohkoa pystyvän korjaamaan.
Tietysti paikattavan kohdan tulee olla puhdas ja hiukan karhea.
Aikaa levitykseen ei tainnut olla kuin 10 min kovetteen lisäämisen jälkeen.
Rohkeasti vaan kokeilemaan ,ilmoita kuinka kävi.
-
- Viestit: 877
- Liittynyt: La Huhti 07, 2007 8:44 am
- Paikkakunta: Lemi
- Viesti:
Sylinterinvarren korjaus tapahtuu just näin. Etenkin jos hitsaus onnistuu kerralla, tulee todella hyvä. Leveällä lattaviilalla liiat pois ja pinta tasaiseksi, sorvia ei tarvita.RH 6 kirjoitti:Itse kokeilisin Certanium hitsauspuikkoja, ehkä tavallinen haponkestäväkin kävisi. Sillä tavalla on neuvottu tekemään, että puikko vaan uran suuntaisesti kerralla koko uran matkalta kiinni. Ja eikun hitsaamaan. Kokeillut en ole, mutta olen nähnyt sillä tavalla korjattuja männänvarsia. Viilalla liiat pois ja hiomapaperilla loput. Jos haluaa pro-tasoa ja on sorvi käytössä, niin sillä sitten. Ainakin itse vakuutuin näkemästäni. Riippuu tietysti miten paljon on naarmuja, että kannattaako.
Viilatessa on hyvä muistaa että ei viilan reunalla naarmuta vartta mutta kun lähtee työntämään niin että viila on koko leveydeltään varressa kiinni ja sitten lähestyy sitä hitsausta esim. alhaalta ylös päin ei ole tätä vaaraa.
Koko toimitukseen menee vain muutamia minuutteja/kolo
Ari
-
- Viestit: 2874
- Liittynyt: Su Touko 04, 2008 11:26 am
- Viesti:
-
- Viestit: 2384
- Liittynyt: La Maalis 17, 2007 8:58 am
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Sylinteri saa olla kokoajan paikallaan jos ei ole sellaisessa paikassa että pystyy hitsaamaan. Viilauksen jälkeen esim 400 ja 600 hiomapaperilla loppusilaus. " Ja ai ai kun kiiltää"aaretti kirjoitti:Sylinterinvarren korjaus tapahtuu just näin. Etenkin jos hitsaus onnistuu kerralla, tulee todella hyvä. Leveällä lattaviilalla liiat pois ja pinta tasaiseksi, sorvia ei tarvita.RH 6 kirjoitti:Itse kokeilisin Certanium hitsauspuikkoja, ehkä tavallinen haponkestäväkin kävisi. Sillä tavalla on neuvottu tekemään, että puikko vaan uran suuntaisesti kerralla koko uran matkalta kiinni. Ja eikun hitsaamaan. Kokeillut en ole, mutta olen nähnyt sillä tavalla korjattuja männänvarsia. Viilalla liiat pois ja hiomapaperilla loput. Jos haluaa pro-tasoa ja on sorvi käytössä, niin sillä sitten. Ainakin itse vakuutuin näkemästäni. Riippuu tietysti miten paljon on naarmuja, että kannattaako.
Viilatessa on hyvä muistaa että ei viilan reunalla naarmuta vartta mutta kun lähtee työntämään niin että viila on koko leveydeltään varressa kiinni ja sitten lähestyy sitä hitsausta esim. alhaalta ylös päin ei ole tätä vaaraa.
Koko toimitukseen menee vain muutamia minuutteja/kolo
Ari
Fordson Major -51, Dexta -60, Steyr 80a -54, 180 -52, 180-53, 180a-56, 185 -54, 280a -70 ja MB Trac 1500 -83, Volvo Boxer 350 -63, Belarus 820 -82
Re: kemiallinen metalli
Ne naarmut ovat noin puoli metriä pitkiä. Kaksi naarmua vierekkäin noin 3 cm:n päässä toisistaan. Niistä tihkuttaa hiukan öljyä.434 IH kirjoitti: Aikaa levitykseen ei tainnut olla kuin 10 min kovetteen lisäämisen jälkeen.
Rohkeasti vaan kokeilemaan ,ilmoita kuinka kävi.
Aine oli purukumimaista tahnaa, leikkasin patukasta pätkän ja sekoitin ohjeen mukaan muokkaamalla sitä käsissäni niinkauan, että väri oli tasainen.
Pintaosa ja sisäosa on eri värisiä, jotka pitää siis sekoittaa keskenään kovettumisreaktion aikaansaamiseksi.
Sekoitin ja välittömästi lastalla levitin naarmuun. Liian tahnan leikkasin 0,20 kaavarin terällä pois. Toisen naarmun korjaus näytti onnistuvan, mutta toinen ei. aine ehti kovettua ensimmäistä naarmua paikatessa. Aineen kovettumisnopeuteen vaikuttaa lämpö. Käsissä sekoittaessa tahna lämpiää liikaa ja kovettuminen tapahtuu minuuteissa. Pitää keksiä joku muu sekoitustapa. Lämpötilan ollessa +10 astetta pitäisi kovettumisaika olla jo 20 minuuttia ohjeen mukaan...
Saas nähdä, pysyykö..
Onnistuuko MIG -hitsauslaitteella? Urat ovat tuskin puolta milliä leveitä, mutta hirmu pitkiä (n. puoli metriä)RH 6 kirjoitti:Itse kokeilisin Certanium hitsauspuikkoja, ehkä tavallinen haponkestäväkin kävisi. Sillä tavalla on neuvottu tekemään, että puikko vaan uran suuntaisesti kerralla koko uran matkalta kiinni. Ja eikun hitsaamaan. .
Eikö varteen jää metallia aika paljon, jos noin pieniä uria hitsaamalla paikkaa. Tuntuisi viilapelissä aika urakalta tasoittaa ne kaksi pitkää palkoa siitä varren pinnasta?
-
- Viestit: 458
- Liittynyt: Su Touko 18, 2008 10:52 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 2874
- Liittynyt: Su Touko 04, 2008 11:26 am
- Viesti:
-
- Viestit: 2875
- Liittynyt: Ma Elo 21, 2006 11:18 pm
- Paikkakunta: Tervajoki Pohojammaalla
- Viesti:
Tinalla minäkin olen nähnyt noita korjatun ja kestävyys on ollut työn määrään nähden huippuluokkaa. Hiukan pelottaa se kemiallisen metallin paikallaan pysyvyys. Sehän on suoraan verrannollinen siihen kuinka puhtaaksi korjattava kohta saadaan.
Valmet 604-4 -83 Valmet 705-4 87 Nh M160 -98 Ei savua ilman kokeilua...
Konekansa.fi
Konekansa.fi
Kertokaas hiukan enemmän tinalla korjaamisesta?. Ilmeisesti voi käyttää ihan tavallista tinalankaa, jossa on juoksute? Ilmeisesti lämmitys tapahtuu toholla?jip59 kirjoitti:Tinalla minäkin olen nähnyt noita korjatun ja kestävyys on ollut työn määrään nähden huippuluokkaa. Hiukan pelottaa se kemiallisen metallin paikallaan pysyvyys. Sehän on suoraan verrannollinen siihen kuinka puhtaaksi korjattava kohta saadaan.
Ei liene suurtakaan vaaraa, vaikka kovettunutta kemiallista metallia pääsisi irtoamaan öljyn joukkoon. Kaikki paluuöljy kun menee suodattimien läpi. Eivät ne irronneet kokkareet pääse pumppua vaurioittamaan.jip59 kirjoitti:Tinalla minäkin olen nähnyt noita korjatun ja kestävyys on ollut työn määrään nähden huippuluokkaa. Hiukan pelottaa se kemiallisen metallin paikallaan pysyvyys. Sehän on suoraan verrannollinen siihen kuinka puhtaaksi korjattava kohta saadaan.
-
- Viestit: 458
- Liittynyt: Su Touko 18, 2008 10:52 pm
- Viesti:
Kaikki öljy menee suodattimien kautta kuljettuaan ensin lohkon läpi. Joskus on kovemmat roskat aiheuttaneet ongelmia venttiilipöytään, kun pala on sopivasti aukon kohdalle ja kara sulkeutuu. Epätodenäköistä, mutta kun kohdalle sattuu niin ei naurata. Kerran työnantajan koneesta olivat vetäneet jumiin menneen karan trukilla pois. Vähän hiontaa ja eikun takaisin. Tiiviys ei vaan ollut aivan yhtä hyvä kuin aiemmin.patskula kirjoitti:Ei liene suurtakaan vaaraa, vaikka kovettunutta kemiallista metallia pääsisi irtoamaan öljyn joukkoon. Kaikki paluuöljy kun menee suodattimien läpi. Eivät ne irronneet kokkareet pääse pumppua vaurioittamaan.jip59 kirjoitti:Tinalla minäkin olen nähnyt noita korjatun ja kestävyys on ollut työn määrään nähden huippuluokkaa. Hiukan pelottaa se kemiallisen metallin paikallaan pysyvyys. Sehän on suoraan verrannollinen siihen kuinka puhtaaksi korjattava kohta saadaan.
Tina voisi olla myös kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.
-
- Viestit: 364
- Liittynyt: Pe Joulu 23, 2005 8:56 pm
- Paikkakunta: oulunlääni
- Viesti:
Miten puhdistit kolot? Kuulemma suolahapolla saa puhdasta aikaan, mutta sitä ei kai voi ostaa enää apteekeista?lennard kirjoitti:Minä korjasin tinalla kippisylinterin koloja pari vuotta sitten ja hyvin on pysyneet. Yksi reikäkin oli siinä, liekkö valuvikaa vai mitä, mutta sekin on pitänyt tinaamalla.
-
- Viestit: 2562
- Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 10:34 am
- Viesti:
-
- Viestit: 4704
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 4:28 pm
- Viesti:
Sinä sitä vaan jaksat... Että kaksi 50 -senttistä ohuen ohutta naarmua hitsaamalla umpeen...? !!Leyland 262 mies kirjoitti:Taitaan olla vaan olla paras kun haponkestävällä puikolla
hitsaa naarmun täyteen ja viilalla ja hiekkapaperilla siistii.
Siinnä on pastat ja lämitykset sun muut ongelmat ohitettu.
Kysyin tänään paikalliselta "kyläsepältä" joka on korjannut mitä erinlaisimpia tapauksia, paljon myös hydraulisylintereiden varsiin tulleita koloja. Hän ehdotti heti ensimmäiseksi, että tinaamalla. Suolahappo puhdistaa tosi hyvin. Sanoi myös, että tina jopa kiillottuu käytössä. Kohdan voi jättää aavistuksen verran koholle. Hän ei ollut korjannut koskaan mitenkään muuten kuin tinaamalla ko. vikoja.
Hitsaamisesta hän sanoi, että hitsisauman viereen voi aueta pieni railo, joka jää vuotamaan..
Pitkä hitsisauma on erittäin työläs tasoittaa..
-
- Viestit: 2384
- Liittynyt: La Maalis 17, 2007 8:58 am
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
..[/quote]Kysyin tänään paikalliselta "kyläsepältä" joka on korjannut mitä erinlaisimpia tapauksia. Hän ehdotti heti ensimmäiseksi, että tinaamalla. Suolahappo puhdistaa tosi hyvin. Sanoi myös, että tina jopa kiillottuu käytössä. Kohdan voi jättää aavistuksen verran koholle.
Hitsaamisesta hän sanoi, että hitsisauman viereen voi aueta pieni railo, joka jää vuotamaan..
Pitkä hitsisauma on erittäin työläs tasoittaa..[/quote]
Koeta tinaamalla, tuollainen pitkä sauma on aika työläs hiottava hitsin jäljeltä.
Hitsaamisesta hän sanoi, että hitsisauman viereen voi aueta pieni railo, joka jää vuotamaan..
Pitkä hitsisauma on erittäin työläs tasoittaa..[/quote]
Koeta tinaamalla, tuollainen pitkä sauma on aika työläs hiottava hitsin jäljeltä.
Fordson Major -51, Dexta -60, Steyr 80a -54, 180 -52, 180-53, 180a-56, 185 -54, 280a -70 ja MB Trac 1500 -83, Volvo Boxer 350 -63, Belarus 820 -82
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Garymies, retsi ja 51 vierailijaa