Kasvukausikeskustelu 2025

[toyopet]

.

Tarkoituksena ois kyntää syksyllä parikymmentä vuotta suojavyöhykkeenä ollut 50m leveä ranta-alue, missä nyt sattuu kasvamaan kesannon kasveja. Millaisenas tuon ilmottaa kesäksi, että saisi ajaa kasvukauden aikana rikkamyrkyn ja syksyllä juolavehnämyrkyn? Tuulisuuttimet pitää ainakin hankkia, koska vesistö.

Avokesanto?
Viherkesannollakin pitää olla puolet kuitenkin nurmikasveja

[Osmo_]

.

Tarkoituksena ois kyntää syksyllä parikymmentä vuotta suojavyöhykkeenä ollut 50m leveä ranta-alue, missä nyt sattuu kasvamaan kesannon kasveja. Millaisenas tuon ilmottaa kesäksi, että saisi ajaa kasvukauden aikana rikkamyrkyn ja syksyllä juolavehnämyrkyn? Tuulisuuttimet pitää ainakin hankkia, koska vesistö.

Avokesanto?
Viherkesannollakin pitää olla puolet kuitenkin nurmikasveja

Tuolla kasvaa kyllä myös timoteitä, apilaa, nurminataa ja luonnonheiniä. Mutta paikoitellen on myös paskaruohoa. Lisäksi paikallinen lehmämies on vuosittain käynyt paalaamassa tuolta. Mutta miksikään hevosheinäksi tuosta ei ole. Saikos avokesannosta minkäänmoista tukea?

[toyopet]

.

Tarkoituksena ois kyntää syksyllä parikymmentä vuotta suojavyöhykkeenä ollut 50m leveä ranta-alue, missä nyt sattuu kasvamaan kesannon kasveja. Millaisenas tuon ilmottaa kesäksi, että saisi ajaa kasvukauden aikana rikkamyrkyn ja syksyllä juolavehnämyrkyn? Tuulisuuttimet pitää ainakin hankkia, koska vesistö.

Avokesanto?
Viherkesannollakin pitää olla puolet kuitenkin nurmikasveja

Tuolla kasvaa kyllä myös timoteitä, apilaa, nurminataa ja luonnonheiniä. Mutta paikoitellen on myös paskaruohoa. Lisäksi paikallinen lehmämies on vuosittain käynyt paalaamassa tuolta. Mutta miksikään hevosheinäksi tuosta ei ole. Saikos avokesannosta minkäänmoista tukea?

Saahan siitä tukea.
Perustulotuki, uudelleenjakotulotuki, luonnonhaittakorvaus...

[tiko]

Eilen justi katottiin visua ammattilaisen kanssa, tähän asti olen tehnyt itse.

suunnilleen näin
Avokesantoa 1.76%
Kasvimaata 0.06%
kauraaa 7.7%
kevätrypsiä 3.5%
kuminaa 8%
laidun 0.3%
lhp 10%
mmn niitty 1%
mmn riista 4.5%
viherkesanto 1%
nurmen perustaminen 4%
ruokohelpi 10%
saneerauskasvi auringonkukka 12%
suojavyöhykenurmi 11%
säilörehu/rehunurmet 15%
vln 4%
ohra 4%

eli optimoidaan tuet minimoidaan työt, mutta tuotetaankin jotain. Siilot on täynnä edelleen, alle 35snt kilo en viljoja myy, se on tappiota joka kilolle muutoin.

Niinpä,ite myin oululaiselle leipävehnät, rekallinen meni 24 centtiä kilo. Tappiotahan tuo muutenkin on, tonnin/ha satoa saa jytyyttää Sampo 680 aika kauan, ennenkuin tuokaan määrä kasassa.

Eikös viljoilla joku MAX suositeltava säilytysaika? Jotain toukanreikää alkaa tulemaan vähitellen.

Vanhoi peltisiiloi kun joskus purettii uutta kuivaamoani varten, jotai muutaman vuoden vanhaa vehnää oli vähän pohjalla, aika rei`itettyä oli..

[sja]

Eilen justi katottiin visua ammattilaisen kanssa, tähän asti olen tehnyt itse.

suunnilleen näin
Avokesantoa 1.76%
Kasvimaata 0.06%
kauraaa 7.7%
kevätrypsiä 3.5%
kuminaa 8%
laidun 0.3%
lhp 10%
mmn niitty 1%
mmn riista 4.5%
viherkesanto 1%
nurmen perustaminen 4%
ruokohelpi 10%
saneerauskasvi auringonkukka 12%
suojavyöhykenurmi 11%
säilörehu/rehunurmet 15%
vln 4%
ohra 4%

eli optimoidaan tuet minimoidaan työt, mutta tuotetaankin jotain. Siilot on täynnä edelleen, alle 35snt kilo en viljoja myy, se on tappiota joka kilolle muutoin.

Äkkiseltään näyttää aika monimutkaiselle/työläälle viljelysuunnitelmalle Mites tuommoset prosenttien rypsit, ohrat, kuminat ym oikein menee sadonkorjuun kannalta, saako kasaan sopivaa myyntierää vai meneekö osana isompaa tuottajayhteenliittymää? Vai niin paljon siiloja käytössä että voi täytellä vuosien mittaan?

Itellä approx kevätrypsi 30%, säilörehu/rehunurmet 68%, LHP/suojavyöhykkeet 2%. Eli minimoidaan työt ja otetaan erikoiskasvipalkkio jemmaan. Suojavyöhykkeet vois periaatteessa jättää pois mutta ovat useimmiten sellaisia alueita mitkä tahtoo kärsiä märkyydestä niin turhaa stressaa satokasvin viljelystä noilla alueilla kun hommasta ei kuitenkaan loppupeleissä tahdo tulla mitään

[porhaltaja]

Miten sijoitetulle pääomalle laskettava korko huomioidaan kannattavuuslaskennassa jos vähentää reilusti esim. viljan viljelyä ja siirtyy enemmän näihin monimuotoisuuskasveihin ja nurmiin. Eli lasketaanko esim. puimurin ja kuivaamon korkovaatimus kokonaan mahdollisille vähille viljahehtaareille, niistä tulee silloin entistä heikommin kannattavia. Vai lasketaanko sitä myös noille nurmi yms. hehtaareille jotka eivät puimuria tarvitse? Oletuksena ettei niitä myydä pois.

Osin tästä johtuen olen laskenut itse pääosin katetuotto A:n sillä esim. olemassa olevan puimurin kulut eivät olennaisesti muutu puiko sillä 20 hehtaaria enemmän vai vähemmän.

[8400]

Eilen justi katottiin visua ammattilaisen kanssa, tähän asti olen tehnyt itse.

suunnilleen näin
Avokesantoa 1.76%
Kasvimaata 0.06%
kauraaa 7.7%
kevätrypsiä 3.5%
kuminaa 8%
laidun 0.3%
lhp 10%
mmn niitty 1%
mmn riista 4.5%
viherkesanto 1%
nurmen perustaminen 4%
ruokohelpi 10%
saneerauskasvi auringonkukka 12%
suojavyöhykenurmi 11%
säilörehu/rehunurmet 15%
vln 4%
ohra 4%

eli optimoidaan tuet minimoidaan työt, mutta tuotetaankin jotain. Siilot on täynnä edelleen, alle 35snt kilo en viljoja myy, se on tappiota joka kilolle muutoin.

Äkkiseltään näyttää aika monimutkaiselle/työläälle viljelysuunnitelmalle Mites tuommoset prosenttien rypsit, ohrat, kuminat ym oikein menee sadonkorjuun kannalta, saako kasaan sopivaa myyntierää vai meneekö osana isompaa tuottajayhteenliittymää? Vai niin paljon siiloja käytössä että voi täytellä vuosien mittaan?

Itellä approx kevätrypsi 30%, säilörehu/rehunurmet 68%, LHP/suojavyöhykkeet 2%. Eli minimoidaan työt ja otetaan erikoiskasvipalkkio jemmaan. Suojavyöhykkeet vois periaatteessa jättää pois mutta ovat useimmiten sellaisia alueita mitkä tahtoo kärsiä märkyydestä niin turhaa stressaa satokasvin viljelystä noilla alueilla kun hommasta ei kuitenkaan loppupeleissä tahdo tulla mitään

Eiköhän tuo oo vaan tukien ottamista ilman meininkiä sadonkorjuusta.

[toyopet]

Eilen justi katottiin visua ammattilaisen kanssa, tähän asti olen tehnyt itse.

suunnilleen näin
Avokesantoa 1.76%
Kasvimaata 0.06%
kauraaa 7.7%
kevätrypsiä 3.5%
kuminaa 8%
laidun 0.3%
lhp 10%
mmn niitty 1%
mmn riista 4.5%
viherkesanto 1%
nurmen perustaminen 4%
ruokohelpi 10%
saneerauskasvi auringonkukka 12%
suojavyöhykenurmi 11%
säilörehu/rehunurmet 15%
vln 4%
ohra 4%

eli optimoidaan tuet minimoidaan työt, mutta tuotetaankin jotain. Siilot on täynnä edelleen, alle 35snt kilo en viljoja myy, se on tappiota joka kilolle muutoin.

Äkkiseltään näyttää aika monimutkaiselle/työläälle viljelysuunnitelmalle Mites tuommoset prosenttien rypsit, ohrat, kuminat ym oikein menee sadonkorjuun kannalta, saako kasaan sopivaa myyntierää vai meneekö osana isompaa tuottajayhteenliittymää? Vai niin paljon siiloja käytössä että voi täytellä vuosien mittaan?

Eiköhän tuo oo vaan tukien ottamista ilman meininkiä sadonkorjuusta.

Juuri sitä ja siihenhän tällä tämän hetken tukipoliitikalla pyritään.

[toyopet]

Suojavyöhykkeet vois periaatteessa jättää pois mutta ovat useimmiten sellaisia alueita mitkä tahtoo kärsiä märkyydestä niin turhaa stressaa satokasvin viljelystä noilla alueilla kun hommasta ei kuitenkaan loppupeleissä tahdo tulla mitään

Tässä nyt hiukan pisti silmään tuo kohta.
Suojavyöhykehän on yksi niitä harvoja kasveja, joilla nykyään on sadonkorjuupakko ja vaikka suojavtöhykenurmen tarkoitus on köyhdyttää maaperää ja sillä tavalla vähentää ravinnevalumia vesistöön, niin sen suojavyöhykenurmenkin olisi oltava markkinakelpoista nurmea.

[Osmo_]

Eilen justi katottiin visua ammattilaisen kanssa, tähän asti olen tehnyt itse.

suunnilleen näin
Avokesantoa 1.76%
Kasvimaata 0.06%
kauraaa 7.7%
kevätrypsiä 3.5%
kuminaa 8%
laidun 0.3%
lhp 10%
mmn niitty 1%
mmn riista 4.5%
viherkesanto 1%
nurmen perustaminen 4%
ruokohelpi 10%
saneerauskasvi auringonkukka 12%
suojavyöhykenurmi 11%
säilörehu/rehunurmet 15%
vln 4%
ohra 4%

eli optimoidaan tuet minimoidaan työt, mutta tuotetaankin jotain. Siilot on täynnä edelleen, alle 35snt kilo en viljoja myy, se on tappiota joka kilolle muutoin.

Äkkiseltään näyttää aika monimutkaiselle/työläälle viljelysuunnitelmalle Mites tuommoset prosenttien rypsit, ohrat, kuminat ym oikein menee sadonkorjuun kannalta, saako kasaan sopivaa myyntierää vai meneekö osana isompaa tuottajayhteenliittymää? Vai niin paljon siiloja käytössä että voi täytellä vuosien mittaan?

Itellä approx kevätrypsi 30%, säilörehu/rehunurmet 68%, LHP/suojavyöhykkeet 2%. Eli minimoidaan työt ja otetaan erikoiskasvipalkkio jemmaan. Suojavyöhykkeet vois periaatteessa jättää pois mutta ovat useimmiten sellaisia alueita mitkä tahtoo kärsiä märkyydestä niin turhaa stressaa satokasvin viljelystä noilla alueilla kun hommasta ei kuitenkaan loppupeleissä tahdo tulla mitään

Eiköhän tuo oo vaan tukien ottamista ilman meininkiä sadonkorjuusta.

Kerrankin samaa mieltä 8400 kans. Tuolla touhulla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa.

[2713E]

Edellyttää sitten että on paljon halpaa peltoa hallinnassa. Ei onnistu etelän vuokratasoilla.

[toyopet]

Edellyttää sitten että on paljon halpaa peltoa hallinnassa. Ei onnistu etelän vuokratasoilla.

Onnistuuko sillä etelän vuokratasolla tuottoa saamaan mitenkään?
Keskinkertainen viljasato tai joku monimuotoisuuskasvi taitavat olla lopputulemana samaa luokkaa.
Viljalla vaan on työtä enemmän.

[toyopet]

]

Kerrankin samaa mieltä 8400 kans. Tuolla touhulla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa.

Alat olla asian ytimessä ja sisäistää miksi niitä kutsutaan tuotannosta irrotetuiksi tuiksi.

[Osmo_]

]

Kerrankin samaa mieltä 8400 kans. Tuolla touhulla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa.

Alat olla asian ytimessä ja sisäistää miksi niitä kutsutaan tuotannosta irrotetuiksi tuiksi.

Tuet pitäisi kohdistaa nimenomaan niille jotka aikovat tuottaa jotain. Tuollainen piippaheinätukien nostamisen kikkailu on täyttä pelinpitoa. Mielestäni viherryttämistuen pääkasville pitäisi laittaa alaraja että paljonko pitäis olla vähintään. Ja kesantoja lukuunottamatta kaikessa muussa markkinakelpoisen sadon tuottamistarkoitus. Mielestäni maatalouden pitäisi olla ruuantuotantoa, ei tukien nostelua, sillä ilmasta rahaa ei ole.

[2713E]

Hömppäilyllä on kyllä silloin perusteltu paikkansa jos sillä tavoitellaan viljelykiertoon kaivattua viherlannoitusta ja maanparannusta.
Silloin kun sota alkoi, oli apulannat hetken jopa saantosaaliissa puhumattakaan hinnasta, niin laitoin yhden parhaista pelloistani apilanurmelle jota siinä ei ole ollut pariin sukupolveen. Kahden vuoden päästä taas vilja. Oli selvä positiivinen vaikutus nähtävissä jo silläkin.
Tällaiset latausnurmet on minusta ihan selvää ruuantuotantoa kun samalla säästetään tuotantopanoksissa.

[sja]

Suojavyöhykkeet vois periaatteessa jättää pois mutta ovat useimmiten sellaisia alueita mitkä tahtoo kärsiä märkyydestä niin turhaa stressaa satokasvin viljelystä noilla alueilla kun hommasta ei kuitenkaan loppupeleissä tahdo tulla mitään

Tässä nyt hiukan pisti silmään tuo kohta.
Suojavyöhykehän on yksi niitä harvoja kasveja, joilla nykyään on sadonkorjuupakko ja vaikka suojavtöhykenurmen tarkoitus on köyhdyttää maaperää ja sillä tavalla vähentää ravinnevalumia vesistöön, niin sen suojavyöhykenurmenkin olisi oltava markkinakelpoista nurmea.

Mutta sitä suojavyöhykkeen markkinakelpoista nurmea ei saa taloudellisesti hyödyntää niin on vähän kaksipiippuinen juttu

Edit: esim suojavyöhykkeen sadonkorjuun saa tehdä vasta joskus elokuussa, no kuka helkkari sitä pystyyn kuivanutta heinänkortta enää markkinakelpoisena pitää

Sitäpaitsi nurmen kyllä saa helpommin kasvamaan märemmälläkin maapohjalla kuin jotain viljakasvia. Ei tartte murehtia keväällä kylvön kanssa ja korjuuajankohtaakin pystyy viilaamaan kelien mukaan. Kompostiinhan nuo SV-heinät kuitenkin järestään menee.

[Osmo_]

Hömppäilyllä on kyllä silloin perusteltu paikkansa jos sillä tavoitellaan viljelykiertoon kaivattua viherlannoitusta ja maanparannusta.
Silloin kun sota alkoi, oli apulannat hetken jopa saantosaaliissa puhumattakaan hinnasta, niin laitoin yhden parhaista pelloistani apilanurmelle jota siinä ei ole ollut pariin sukupolveen. Kahden vuoden päästä taas vilja. Oli selvä positiivinen vaikutus nähtävissä jo silläkin.
Tällaiset latausnurmet on minusta ihan selvää ruuantuotantoa kun samalla säästetään tuotantopanoksissa.

Tällä on pointtinsa. Saako vln lannoittaa normaalisti paskalla? Olisi yksi orastavaa juolavehnää kasvava lohko ja siellä olisi muutenkin hieman tarvetta maan rakenteen parannukselle

[Matsikka]

Kasvinsuojeluainekauppoja hierottiin eileen aamupäivä, loppupäivä menikin Peltotukea naputellen.

Ittellä ei tulisi kysymykseen mikään heinä mitä pitäisi korjata pois. Heinäkoneita ei enää ole. Kesantojen niittokin menöö ketjumurskalla.
Enkä omista lannoitteen pintalevitintäkään, se olis sillointällöin kiva olla.

[sja]

Hömppäilyllä on kyllä silloin perusteltu paikkansa jos sillä tavoitellaan viljelykiertoon kaivattua viherlannoitusta ja maanparannusta.
Silloin kun sota alkoi, oli apulannat hetken jopa saantosaaliissa puhumattakaan hinnasta, niin laitoin yhden parhaista pelloistani apilanurmelle jota siinä ei ole ollut pariin sukupolveen. Kahden vuoden päästä taas vilja. Oli selvä positiivinen vaikutus nähtävissä jo silläkin.
Tällaiset latausnurmet on minusta ihan selvää ruuantuotantoa kun samalla säästetään tuotantopanoksissa.

Tällä on pointtinsa. Saako vln lannoittaa normaalisti paskalla? Olisi yksi orastavaa juolavehnää kasvava lohko ja siellä olisi muutenkin hieman tarvetta maan rakenteen parannukselle

Viisaat virkamiehet ovat päättäneet näin:
" Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana.
Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella lannoitteita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja."

Siinä yksi syy miksi en itse julista yhtään heinikkoa viherlannoitusnurmeksi

[elk]

2713E kirjoitti

Hömppäilyllä on kyllä silloin perusteltu paikkansa jos sillä tavoitellaan viljelykiertoon kaivattua viherlannoitusta ja maanparannusta.
Silloin kun sota alkoi, oli apulannat hetken jopa saantosaaliissa puhumattakaan hinnasta, niin laitoin yhden parhaista pelloistani apilanurmelle jota siinä ei ole ollut pariin sukupolveen. Kahden vuoden päästä taas vilja. Oli selvä positiivinen vaikutus nähtävissä jo silläkin.
Tällaiset latausnurmet on minusta ihan selvää ruuantuotantoa kun samalla säästetään tuotantopanoksissa.

Tuo on rohkea veto laittaa parhaita peltoja apilanurmelle.
Varmasti tekee maalle hyvää ja viljelykiertoon.
Yleensä ne apilanurmet tai muut nurmet on huonoimmilla lohkoilla.
Ajatuksena siis erinomainen mutta käytännössä todella hankala pitää parhaita lohkoja ilman myyntikasvia.
Kyllä myyntiä pakko olla että toiminta pyörii, ei tukimaksuilla pärjää mitenkään.
Ja jos vuokrapeltoa niin siinähän ei voi ajatellakkaan ilman myyntiä toimivansa.