verolle

[nii-i]

sitä vähän epäilinkin että verotontahan toi varmasti on ja veneessäkin on saanut käyttää ihan laillisesti verotonta mut ongelmahan on et sitä ei tavalliselle tallustajalle mistään myydä, sama pätis kaikkiin ruohonleikkureihin, moottorisahoihin yms

[Jarkko]

Käy myös vanhoihin autoihin,mutta ei saa käyttää.

Nyt mäkin aloin muistelemaan, että joskus 10-15 vuotta sitten jostakin pienlentokoneesta oli varastettu pensaa, ilmeisesti autoon. Koneen omistaja (lentoseura?) vaan sanoi sanomalehdessä, että koko tankki täytyy tyhjentää ja puhdistaa, koska ei voi olla varma, ettei tankkiin ole laitettu/joutunut mitään ylimääräistä. Ilmassa ollessa ei ole varaa moottorin pysähdellä vaikkapa tankkiin kaadetun sokerin takia. Eli kyllä "normaalilla" pensallakin toimivia koneita on olemassa.

[305]

Käy myös vanhoihin autoihin,mutta ei saa käyttää.

Nyt mäkin aloin muistelemaan, että joskus 10-15 vuotta sitten jostakin pienlentokoneesta oli varastettu pensaa, ilmeisesti autoon. Koneen omistaja (lentoseura?) vaan sanoi sanomalehdessä, että koko tankki täytyy tyhjentää ja puhdistaa, koska ei voi olla varma, ettei tankkiin ole laitettu/joutunut mitään ylimääräistä. Ilmassa ollessa ei ole varaa moottorin pysähdellä vaikkapa tankkiin kaadetun sokerin takia. Eli kyllä "normaalilla" pensallakin toimivia koneita on olemassa.

onko käyttökohde pakko olla auto,jos vaikka toiseen lentävään.en ole kyllä kuullut ikinä että poliisit ottas bensa autosta polttoaine näytteitä
tuosta bensan varastamisesta tuli mieleen,eikös ne pohjoisessa armeijalta vieneet isot määrät polttoainetta joku vuosi sitten?sitä en kyllä muista oliko tavallista vai lentokone polttoainetta.(taisi olla vielä kapiaisia )

[nii-i]

se oli kerosiinia ja muutamakin oilonin pumppu kai hirtti sillä kiinni

[insinööri]

Mäntämoottorilentokoneissa käytetään enimmäkseen lentobensiiniä. Sen merkintä on 100LL. 100 viittaa oktaanilukuun. Aine on likimain samaa kuin vanha 99 autobensa. En menisi kuitenkaan summassa kokeilemaan auton tankkiin.

Suihkumoottoreissa ja potkuriturbiinimoottoreissa käytetään "kerosiiniä". Se taas vastaa lähinnä lamppuöljyä. Lentoyhtiöt eivät maksa (ainakaan paljoa) veroa kerosiinista.

Harrastajien käyttämän 100LL bensan hinnassa on mukana ALV22% mutta pienempi polttoainevero kuin autobensassa. Pienen kysynnän ja monopolituotannon (Neste-Fortum?)vuoksi se kuitenkin maksoi esim. eilen Jyväskylän lentoasemalla 1.58 EUR / l. Eli selvästi kalliimpaa kuin autobensa.

[nii-i]

siinähän sitä tietoa tuli, eipä ollu edes halpaa tuo lentobensa

[Guest]

Se lienee lyijyllistä se lentobensa? Uskoisin ainakin ettei ilmailussa ole lyijyllistä kielletty, ja toisaalta on lentokaluston käyttöikäkin niin pitkä, ettei tämä tolueeni jota maantieliikenteessä käytetään tule vähään aikaan kysymykseen, ajatellen moottorien kunnossapysymistä.

Siis noin päättelen sillä maalaisjärjellä, mutta jos se paljon palstalla huomiotasaanut eu on tuohon näppinsä lykännyt niin.....

[pasoleati]

100LL vastaa oktaaniluvultaan vanhempaa 100/130-bensiiniä. LL tarkoittaa Low Lead eli vähälyijyinen. Tuo 100 on laihan seoksen oktaaniluku, 130 on taas rikkaan seoksen TEHOluku (oktaaniluvun maksimi on 100). Teholuku (eli PN) 130 tarkoittaa sitä, että kyseinen polttoaine mahdollistaa 30% korkeamman indikoidun keskipaineen (eli sylinterien tuottaman tehon) kuin 100 oktaaninen polttoaine. Teholuvun 150 polttoainen mahdollistaa 50% enemmän potkua jne. Tietenkin oletuksella, että kone kestää lisätyn paineen ja lämpövirran.

Sinällään on sääli, että suurimmassa osassa yleisilmailukoneita (eli näistä Cessnoista ja muista verkonpainoista) on moottori (eli Lycoming- tai Continental-romu) joka jo 1930-luvulla (eli jolloin ne kehitettiin) edusti surkeinta (=halvinta) mahdollista tekniikkaa. Esim. Vinkassa käytetty malli vaatii 100LL-bensiinin, sen puristussuhde on peräti (lekomoottoriksi) 8,7:1 ja silti sen ominaiskulutus on samaa tasoa kuin ensimmäisen maailmansodan vesijäähdytteisten rivimoottorien joitten puristussuhde oli alle 5 luokkaa ja joitten piti tyytyä 40-50 oktaaniseen bensiiniin.

[305]

eikös ne noissa isoissa matkustaja koneissa tyhjennä tankin ennen laskua?

[pasoleati]

Ei normaalisti, mutta jos pitää tehdä hätälasku esim. pian lähdön jälkeen niin polttoainetta on tyhjennettävä jottei suurin salittu laskeutumispaino ylity. Ts. suurin sallittu lähtöpaino on esim. rahtikoneilla (kuollutta tai "elävää" rahtia) merkittävästi suurempi kuin sallittu laskupaino.

[305]

niin vois hätälaskun jälkeen olla "kuollutta" painoa

[kkitala]

JET A-1
Suihku- ja potkuriturbiinimoottorien käyttämää JET A-1 lentopetrolia

AVGAS 100LL
Lentobensiini sopii käytettäväksi mäntämoottoreilla varustettuihin lentokoneisiin.

[kkitala]

Oktaaniluku tulee seuraavista aineista: iso-oktaania
(2,2,5-trimetyylipentaani, oktaaniluvuksi sovittu 100) ja n-heptaania
(oktaaniluvuksi sovittu 0).
Esimerkiksi 70 til-% iso-oktaania ja 30 til-% n-heptaania sisältävän
standardin oktaaniluvut ovat siis määritelmän mukaan 70.

Oktaaniluku voi olla yli tai alle sata, koska arvo 100 on vain asetettu iso-oktaanin mukaan.

[pasoleati]

Oktaaniluku EI VOI OLLA yli 100!!! Ei nyt eikä koskaan eikä edes minun kuolleen ruumiini yli! Teknisesti oikea termi kaikille noille yli 100 meneville luvuille on TEHOLUKU (Performance Number). Oktaaniluku ei ole edes suoraan verrannollinen teholukuun. Ts. jos oktaaniluku nousee 50:stä 100:n, niin potentiaalinen nakutuskestävyyden lisäys ei ole suoraan verrannollinen (eli kaksinkertainen). Jos PN nousee 100:sta 200:n, niin se taas on suoraan verrannollinen eli se kaksinkertaistaa nakutuskestävyyden.

Asiasta lisää Samuel Heronin Aviation Fuels-kirjassa. Ko. herra kehitti mm. natrium-täytteiset venttiilit.

[kkitala]

Oktaaniluku
Wikipedia.
n

Oktaaniluku on polttoaineen puristuskestävyyttä ilmaiseva luku. Liian pieni oktaaniluku aiheuttaa moottorille vahingollista nakutusta eli polttoaineseoksen ennenaikaista syttymistä.

Oktaaniluku määritetään vertaamalla polttoainetta n-heptaanin ja iso-oktaanin (2,2,4-trimetyylipentaani eräs oktaanin isomeeri) seoksiin. Jos polttoaineen oktaaniluku on 95, sen nakutusominaisuudet ovat samat kuin seoksen, jossa on 95 tilavuusprosenttia iso-oktaania ja 5 tilavuusprosenttia n-heptaania. (Bensiinissä ei ole 95 prosenttia oktaania, vaan 95-bensiini vain palaa samalla tavalla.) Oktaaniluku voi olla laskennallisesti suurempi kuin 100, sillä iso-oktaani ei ole parhaiten nakutusta vastustava polttoaine. Ennen Suomessa lisättiin bensiiniin tetraetyylilyijyä oktaaniluvun nostamiseksi. Nykyään ollaan siirrytty happipitoisiin lisäaineisiin, kuten metyylitertiääributyylieetteriin.

Dieselöljylle mitataan oktaaniluvun sijaan syttymisherkkyyttä kuvaava setaaniluku. Setaani- ja oktaaniluku ovat käänteisessä suhteessa toisiinsa: jos polttoaineen setaaniluku on suuri, sen oktaaniluku on pieni.

Oktaanin aineena ei ole mahdollista saavuttaa arvoa yli 100, mutta koska sen mukaan tehdyn standardin perusteella saadaan laskennallisesti arvoja yli 100 käytetäville bensiineille. Vertaa veden mukaan määritelty Celsius asteikko...

[kkitala]

No mutta kummatkin puhuvat samasta asiasta eri nimillä, joten eikö homma ole kunnossa...

[juha]

Aamuuutissa olin kuulevinani, että auton käyttömaksussa mennään Saksan malliin. Mitä enemmän autos kuluttaa ja mitä enemmän tulee päästöjä, sen korkeempi vero...

Nyt jo harmittaa kun köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu. Köyhemmällä ei oo varaa pitää auto kohta enää ollenkaan, vaikka sais sen ilmaseksi. Rikkaammat taas saa sen uuden autonsa entistä halvemmalla.

Juu juu, julkista liikennettä pitää käyttää, mutta kun sitä ei ole ihan jokapaikassa.

[kurkimies]

Oktaaniluku EI VOI OLLA yli 100!!! Ei nyt eikä koskaan eikä edes minun kuolleen ruumiini yli! Teknisesti oikea termi kaikille noille yli 100 meneville luvuille on TEHOLUKU (Performance Number). Oktaaniluku ei ole edes suoraan verrannollinen teholukuun. Ts. jos oktaaniluku nousee 50:stä 100:n, niin potentiaalinen nakutuskestävyyden lisäys ei ole suoraan verrannollinen (eli kaksinkertainen). Jos PN nousee 100:sta 200:n, niin se taas on suoraan verrannollinen eli se kaksinkertaistaa nakutuskestävyyden.

Asiasta lisää Samuel Heronin Aviation Fuels-kirjassa. Ko. herra kehitti mm. natrium-täytteiset venttiilit.

Kyllä vaan se oktaaniluku voi olla yli sata.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava ... tanoli_e85

E85-polttoaineen tankkaus on samanlaista kuin bensiinillä. Korkeaseosetanolia ei ole tarkoitettu käytettäväksi muissa kuin flexfuel-malleissa. Flexfuel-auton tankkiin voi tankata korkeaseosetanolia ja bensiiniä sekaisin missä suhteessa tahansa. Korkeaseosetanolin oktaaniluku (106) ja puristuskestävyys ovat huomattavasti korkeampia kuin bensiinillä, joten joissakin edistyksellisellä moottorinohjauksella varustetuissa flexfuel-moottorityypeissä hyötysuhde ja teho ovat paremmat.

https://www.speceng.fi/kisabensa_laadut.php Nää pystyy toimittamaan yli 100 oktaanista rallibensaa, mutta hintakin sen mukainen.

[youtube]https://www.youtube.com/watch?v=euIc0SKcxHU[/youtube] On ne rallibensat olleet aikamoista tavaraa aikanaan.