Yli Kiimingin puupino

[Hannu08]

Jotakin tämän artikkelin mukaista. En nyt ehdi tekemään tarkempaa analyysiä, mutta edellä olevat arveluni näyttävät pitävän paikkansa.
Metrinen halkosyli on muuten neljä kuutiometriä.

Noilla hinnoilla 20000 mottia olisi 300000 mk. Ei ole silloinkaan tainnut kartano irrota tuollaisella rahalla.
Ehkä oikea halkomääräkin on vain 2000 mottia mikä olisi uskottava. Silläkin tulee 2 metristä pinoa 1 km.
Iso täytyy senkin laanin olla mihin nuo mahtuisivat.

Ehkä silloin tehtiin korkeampia halkopinoja.
Tuon perusteella voisi laittaa korkeudeksi vaikka 4 m https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009124927.html
Kuva on tosin vuodelta 1945.
Ja rinnakkainkin voi pinota. 10 rinnakkain ja korkeus 4 m tekee 40 mottia metrille. Silloin 20 000 olisi 500 m pitkä pino.
Ja olihan sitä koko kesä ja syksy aikaa laivata ne halot, kaikkien ei tarvinnut olla laiturilla.

Joka tapauksessa iso pino ja määrää voisi arvioida, jos tietäisi, kuinka suuria olivat halkoproomut. Tuossa jutussa on yhdestä proomusta tietoa https://yle.fi/a/3-6866454

Jos siihen mahtui yli 800 mottia halkoja, niin arvioimasi 2000 mottia kuulostaa pieneltä, 2,5 proomulastillista. 20000 olisi 25 proomulastia, eli sikäli ihan uskottava.

[Hannu08]

Tuli vielä mieleeni, vaikka en asiantuntija olekaan.

Kaataminenhan on voitu aloittaa jo syksyllä. Tehty 2-4 m pöllejä, jotka on helpompi lastata rekeen. Hyvillä rekikeleillä on pöllit kuskattu rantaan (yleensä alamäkeen) ja keväämmällä aloitettu pätkiminen ja halkominen.

Tuostakin löytyy varmaan kertomuksia, kuinka tuo yleensä tehtiin.

[Miksa]

Halkoja Tampereella satamassa https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:n ... 89&imgid=1

[Woodsman]

Tuli vielä mieleeni, vaikka en asiantuntija olekaan.
Kaataminenhan on voitu aloittaa jo syksyllä. Tehty 2-4 m pöllejä, jotka on helpompi lastata rekeen. Hyvillä rekikeleillä on pöllit kuskattu rantaan (yleensä alamäkeen) ja keväämmällä aloitettu pätkiminen ja halkominen.
Tuostakin löytyy varmaan kertomuksia, kuinka tuo yleensä tehtiin.

Ne halot on pitänyt saada kuivaksikin, ei niitä rannalla ole kuivattu.
Yleensä halot tehtiin muutaman motin pinoihin metsässä jossa kuivuivat kesän ja seuraavana talvena ajettiin rantalaanille mistä kuormattiin proomuihin. Tampereen kaupungin halkopyramidin kaltaisia ei rannalle tehty.

[nuc-64]

Halkoja Tampereella satamassa https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:n ... 89&imgid=1

Mustalahden satama-aluej a suuri osa nykyistä Särkänniemeäkin on käsittääkseni aikoinaan toiminut halkolaanina.

[nuc-64]

Tuli vielä mieleeni, vaikka en asiantuntija olekaan.
Kaataminenhan on voitu aloittaa jo syksyllä. Tehty 2-4 m pöllejä, jotka on helpompi lastata rekeen. Hyvillä rekikeleillä on pöllit kuskattu rantaan (yleensä alamäkeen) ja keväämmällä aloitettu pätkiminen ja halkominen.
Tuostakin löytyy varmaan kertomuksia, kuinka tuo yleensä tehtiin.

Ne halot on pitänyt saada kuivaksikin, ei niitä rannalla ole kuivattu.
Yleensä halot tehtiin muutaman motin pinoihin metsässä jossa kuivuivat kesän ja seuraavana talvena ajettiin rantalaanille mistä kuormattiin proomuihin. Tampereen kaupungin halkopyramidin kaltaisia ei rannalle tehty.

Sellaisessa palvelussa, kuin historialliset ilmakuvat näkyy ilmakuvia monesta paikasta 1940-1950- luvuilta. On mielenkiintoista katsoa, kuinka harvat metsäalueet ja laitumet ovat hävinneet, samoin kuin pikkupellot. Monessa paikoin näkyy tukkilauttoja järvellä liikkeellä ja ankkuroitunut. Rannoilla näkyy myös selviä halkopinoja odottamassa kuljetusta, siisteissä riveissä ovat ja monin paikoin on melko suuriakin laanipaikkoja näkyvissä.

[k-pyörä]

Punkaharjun valtionhotelli poltti kuulemma 24kuutioo halkoo pakkasella. Näin kerto pyörätuolista vanha ukko. Sano tietävänsä historian tarkkaan.

[Lyhis]

Jotakin tämän artikkelin mukaista. En nyt ehdi tekemään tarkempaa analyysiä, mutta edellä olevat arveluni näyttävät pitävän paikkansa.
Metrinen halkosyli on muuten neljä kuutiometriä.

Noilla hinnoilla 20000 mottia olisi 300000 mk. Ei ole silloinkaan tainnut kartano irrota tuollaisella rahalla.
Ehkä oikea halkomääräkin on vain 2000 mottia mikä olisi uskottava. Silläkin tulee 2 metristä pinoa 1 km.
Iso täytyy senkin laanin olla mihin nuo mahtuisivat.

Tässä on tullut niin hyviä huomioita ja laskelmia aiheesta, että alan jo itsekin epäilemään tuota halko määrää, onkohan tässä käynyt niin, että kirjailijalle on tullut pilkkuvirhe tai sitten minun muistini on tehnyt tenän ja muistan lukemani motti määrän väärin. Täytyy koittaa etsiä kyseinen kirja jostain ja tarkistaa asia siitä.

Elä vielä epäile. Ihan tehtävissähän nuo ovat.

Jatkosodan aikaisessa mottitalkoissa vuonna 1943 kauhajokinen Lauri Ranta hakkasi ennätysmäärän 618 mottia alle kahdessa kuukaudessa. Tässä sopii olettaa että Lauri ei ole kuitenkaan ollut parhaassa työiässä tai kunnossa, koska ei ole rintamalla ollut tuolloin.
Jos lasketaan tämän pohjalta vaikka työmiehen tuotokisi 500m3/2kk halkoja niin tekisi 4kk kauden aikana 1000m3 miestä kohden. Silloin riittäisi 20 miehen porukka halon tekoon ja hevosmiehet päälle joita menee vähemmän, riippuen tietysti ajomatkasta. Mutta jos arvioisin että 10 hevosta olisi ajamassa niin uskoisin halkojen siirtyneen metsästä kyllä pois. Tällöin olisi työmiesten määrä kämpällä se noin 40 henkeä, eli halontekijät, hevosmiehet ja apupoika + emäntä ruokahuollossa. Tämän kokoinen kämppä on jopa pieni kyseiseen aijankohtaan jolloin 100 henkilön metsäkämppä ei ollut harvinaisuus. Tuolloin sitä työvoimaa myös oli tarjolla.

Hintatasosta jonkin verran. Jäärän linkittämän mielenkiintoisen sivun mukaan halkojen hinnat nousseet huomattavasti. Mainuttu 15m3 hinnaksi 225mk jolla on saanut vuoden halot. Tekee siis 15mk/m3. Tällöin tuo 20000m3 tekisi yhteensä tuon mainitun 300000mk.
Samalla sivulla etsitään hullujenhuoneelle johtajatarta jonka vuosipalkka 700mk joka sisältää asunnon, ruuan, lämmön ja valon. Lienee ollut ihan kohtuullinen toimi aikanaan, joten on siinä ollu haloilla hintaa työläisille. Kausityötä tekevä metsätyömies ei lien päässyt lähellekään tuota mainittua 700mk vuosiansiota joten palkanmaksun ja muiden kulujen jälkeen on jäänyt melkoinen siivu tuottoa halkojen myynnistä.

Tuon johtajattaren palkkatasolla vaatisi noin 430 henkilön vuosipalkan että saisi ostettua tuon halkokasan.
Jutun mukaan hinnat on nousseet 400-500% parissa vuodessa halkojen osalta ja kuten Jäärä tuossa kirjoitti että yleinen hintataso on noussut myös valtavasti.

"Vuosina 1915−1921 inflaatio oli elinkustannusindeksin mukaan keskimäärin 46,8 prosenttia vuodessa, yksityisten kulutusmenojen hintaindeksin mukaan 43,2 ja bruttokansantuotteen (bkt) hintaindeksin mukaan 41,7 prosenttia."

Tosiaan muutaman vuoden aikana on tapahtunut melkoisesti ja rahan arvo muuttunut valtavasti. Tuolloin myös maan ja metsän hinta muodostunut osittain hieman erilaisten periaatteiden mukaan kuin tänä päivänä.

Sopivasti ajoittunut osto aikanaan, niin en uskalla väittää, etteikö tuo kartanon osto/maksu olisi mahdollinen, jopa todennäköinen tilanne.

Perimätieto kertoo että tämmöistä on tapahtunut myöhemminkin ja ei tarvitse mennä kuin 60/70 luvuille niin maakunnissa on tilat vaihtaneet omistajaa edullisesti kun on rahan tarpeessa myyty maita ja muutaman ajan kuluttua ostaja on kuitannut kauppahinnan puunmyyntituloilla pois.

[Pataässä]

60 luvulla tulivat myyntiin pilkkahinnalla evakoiden ja rintamamiesten elinkelvottomat tilat. Koskemattomaan korpeen raivasivat kahdenlehmäntiloja ja savotoilta miehet hakivat lisätuloja mutta eivät voineet maksaa valtiolle tilan perustamislainoja. Joten tila myytiin ostajaehdokkaalle ja ruotsiin tehdastöihin. 70 luvulla Kekkonen antoi valtionvelat anteeksi. 70 luvulla alkoi suomessa työttömien teollinen tuottaminen.

[mika604]

Voisiko joku kaivaa esille mitä halkomotti on maksanut tuohon aikaan. Mielipiteeni on ettei kovin paljon.
Paljonko laanipaikkaa on tarvittu 20000:lle motille ? Jos 2 metriä korkea pino, niin 10 km ! Ei tunnu uskottavalta koko homma.

Tuskinpa pinoja olisi jätetty vain kahden metrin korkuisiksi. Mahdollisimman lähelle laivauskohtaa pinottuna. Ja kuivana pinot on voitu tehdä lähekkäin. Vähän sinnepäin lasku saa tulokseksi, että noin hehtaari olisi tarvittu pinoille.

[ihmehitsari]

60 luvulla tulivat myyntiin pilkkahinnalla evakoiden ja rintamamiesten elinkelvottomat tilat. Koskemattomaan korpeen raivasivat kahdenlehmäntiloja ja savotoilta miehet hakivat lisätuloja mutta eivät voineet maksaa valtiolle tilan perustamislainoja. Joten tila myytiin ostajaehdokkaalle ja ruotsiin tehdastöihin. 70 luvulla Kekkonen antoi valtionvelat anteeksi. 70 luvulla alkoi suomessa työttömien teollinen tuottaminen.

Täälläpäin Kymi otti aikoinaan omansa tilojen aloista, osin kyseenalaisin keinoin. Umppi ei liene ollut pekkaa pahempi.
Mutta jostain kumman syystä yhtiöt ovat luopuneet metsäomaisuudestaan.

[masina]

Täälläpäin Kymi otti aikoinaan omansa tilojen aloista, osin kyseenalaisin keinoin. Umppi ei liene ollut pekkaa pahempi.
Mutta jostain kumman syystä yhtiöt ovat luopuneet metsäomaisuudestaan.

Näissähän on tapahtunut kaikenlaista kieroilua, joista ei ole juurikaan jälkikäteen julkisesti keskusteltu.

[Jäärä]

Täälläpäin Kymi otti aikoinaan omansa tilojen aloista, osin kyseenalaisin keinoin. Umppi ei liene ollut pekkaa pahempi.
Mutta jostain kumman syystä yhtiöt ovat luopuneet metsäomaisuudestaan.

Näissähän on tapahtunut kaikenlaista kieroilua, joista ei ole juurikaan jälkikäteen julkisesti keskusteltu.

Metsäomaisuuksien ja koskiosuuksien hankkimisessa on varmasti tehty melkoisia kierouksia ja välistävetoja. Tosin pettäjät ja petetyt ovat nykyisin mananmajoilla.

[jolliva]

Kaikki muistaa vain halko proomut. Ajatelkaa paljonko esimerkiksi veturit käytti silloin puuta hiilen lisäksi. Eli ei puita ajettu aina rannoille. Muistan kotipaikan aseman jossa oli halkolaani n.500 m pitkä ja joku sata leveä. Rautatievaunuihin lastasi puukourua myöten alamäkeen laittoivat menemään vaunussa miehet pinosivat. Myös 2 m pitkää paperipuuta lastasivat samalla lailla.

[Universal Four]

Punkaharjun valtionhotelli poltti kuulemma 24kuutioo halkoo pakkasella. Näin kerto pyörätuolista vanha ukko. Sano tietävänsä historian tarkkaan.

24 kuutiota tunnissa, päivässä, kuukaudessa, työvuorossa, talvessa...vai missä ajassa?
Tuo mottimäärä itsessään ei kerro mitään.

[k-pyörä]

Joo, pin itsestäänselvänä et vuorkauvessa.

[Kardaani]

Melkoinen energiamäärä. 24 mottia koivuhalkoa sisältäisi 40 800kWh energiaa. Tuo jaettuna 24 tunnille, tekisi 1700kWh tunnissa.

Laskussa käytetty siis netistä löytyvää energiamäärää koivuhalolle, joka on 1700kWh per 1 pinokuutio.

[k-pyörä]

Isohan se on rakennuski. Jonkullaine lämpökeskuski siel oli. Sit eriksee pönttöuunit ja muut. Kaikki tais lämmetä puilla. Saattoha se ukko muistaa väärinki, mistä sitä tietää.

[Kardaani]

Juu mistäpä noista tietää. Valtava määrä silti, kun tuolla energialla lämpesi varmaan kaksi sen ajan pientaloa koko talven.

Itse olen luullut että valtionhotelli tarkoitti vankilaa. Tätä nimitystä vankilasta on kyllä käytetty, mutta se onkin vissiin vaan epävirallinen kutsumanimi. Koitin löytää jotain yleislaajaa tietoa aiheesta, mutta ei meinaa oikeen löytyä. Jotain valtion virkamiehiä niissä asui ja oli oikeasti hotelli ilmeisesti. Punkaharjun lisäksi Imatralla toinen.