Kasvukausikeskustelu 2024

[porhaltaja]

Miten te joilla on rypsiä viljelyssä otatte rypsin esikasviarvon huomioon seuraavan vuoden lannoituksessa vai tarvitseeko sitä ottaa ollenkaan huomioon?

[-SS-]

Itse en ota huomioon, mutta kyllä esimerkiksi Pohjanmaalla voisi olla syytä, koska siellä on myös maasta irtautuvaa typpeä runsaasti käytössä. Rypsin juuristo hajotessaan vapauttaa lisää typpeä, ehkä noin 10 kg/ha.

Meillä kun sadekausi on syyskuu - helmikuu, ja maaperä huuhdellaan salaojiin useamman kerran talven aikana, ei mitään eroa ole, typpitasot keväällä pyöreä nolla, eikä satoa tule koskaan ainakaan enempää kuin lisätty keinolannoitetypellä laskemalla. Vähemmän kyllä voi tulla, mutta täällä ei sadolta säästynyt typpi ole enää keväällä käytettävissä.

Muutenkin viljalajikkeet ovat nykyisin korreltaan ylivoimaisen lujia, että vaikka kirjaamatonta typpeä olisi 100 kg, ei nitraattiasetuksen lannoitetasoilla juurikaan lakoreikiä kasvustossa voi nähdä.

Vaihdoin ohra- ja kevätvehnälajikkeet heikkortisiin ja pitkiin, syysvehnässä Ceylonia lukuun ottamatta. Aspektin pitäisi olla hiukan herkempi lakoontumaan. Syynä lyhyiden kääpiölajikkeiden poistamiseen on vallitseva kuiva ilmastotyyppi kesäisin. Eli pitänee puhaltaa pölyt Sonis- ja Cerone - kannuista, jos sataa yhdenkin kerran kesäkuussa.

-SS-

[poweri]

Eiks ympäristötuki teettänyt joinain vuosina jotakin liukoisentypen mittauksia, tehtiin itse pellolla testipaketilla. Tein noita joskus niin ei kyllä typpeä näkynyt mitään merkittäviä määriä. Saatta käydä noin kuinka SS kuvaili huuhtoutumia.
Itse en huomioi lannoituksessa rypsin esikasviarvoa, mallasohra saa 90-100 typpeä ja katson että muutkin ravinteet on lähelläkään kunnossa, olutta on tullut lähes joka vuosi.

[pice]

Kymmenkunta vuotta näitä ympäristötuen typpimittauksia tein kunnes tuo tukimuoto loppui. Oli ihan kiva tuki kun vähällä vaivalla sai tuloa. Kemira myi typpilaukkua jossa oli kaikki tarvittavat välineet. Joka ainoa vuosi tulos oli että typpeä ei ollut yhtään maanäytteissä. Ilmeisesti savimaassa typpi ei säily talven yli jos sitä syksyllä edes oli jäljellä.

[Talumees]

Kymmenkunta vuotta näitä ympäristötuen typpimittauksia tein kunnes tuo tukimuoto loppui. Oli ihan kiva tuki kun vähällä vaivalla sai tuloa. Kemira myi typpilaukkua jossa oli kaikki tarvittavat välineet. Joka ainoa vuosi tulos oli että typpeä ei ollut yhtään maanäytteissä. Ilmeisesti savimaassa typpi ei säily talven yli jos sitä syksyllä edes oli jäljellä.

Yhden testin tein mielenkiinnosta muuten paperilla, hyvä Heirollin kuorimaveitsi ja kahvilusikat siinä tuli mukana yms. sälää...

[toyopet]

Eiks ympäristötuki teettänyt joinain vuosina jotakin liukoisentypen mittauksia, tehtiin itse pellolla testipaketilla. Tein noita joskus niin ei kyllä typpeä näkynyt mitään merkittäviä määriä. Saatta käydä noin kuinka SS kuvaili huuhtoutumia.
Itse en huomioi lannoituksessa rypsin esikasviarvoa, mallasohra saa 90-100 typpeä ja katson että muutkin ravinteet on lähelläkään kunnossa, olutta on tullut lähes joka vuosi.

Typpisalkulla tehdyissä näytteissä en ole koskaan nähnyt muuta kuin 0 tuloksen. Ja aikanaan näitä tuli silloisessa työpaikassa joitain satoja käytyä läpi. Viljavuustutkimuksen kautta tehdyissä taas oli vaihtelevasti varastotyppeä mutta ei kovin suuria määriä muistaakseni.

[porhaltaja]

Tuli selattua 1964 painettua Maanviljelijän tietokirjaa. Monenlaista asiaa tuo kirja sisältää sivujakin yli 700. Silmiin pisti syysrypsin satotasot 50-luvulla Suomessa. Vaihtelua oli toki vuosien välillä, mutta esim. 1952 13 211 hehtaarin keskisato on ollut 1521 kg/ha. Heikoin vuosi on ollut 1957 jolloin 7000 hehtaarin keskisato on ollut 772kg/ha. Pääosin on kuitenkin oltu yli 1000 kilon. Sitten tuli katsottua Bernerin öljykasvien viljely webinaaria https://youtu.be/gbO5kK0pv3g?t=906 tuossa kohdassa on rypsin ja muiden kasvien keskisatoja 2010-luvulla. Rypsin keskisato on ollut 1230kg/ha. Tätä on varmasti moni muukin ihmetellyt ja ihmettelee, mutta miksi keskisato ei ole noussut vuosikymmenten aikana? Tuholaiset ovat varmasti yksi syy, mutta onko lajikekehitys tilastojen valossa epäonnistunut?

Vertailun vuoksi kauran keskisato on ollut 50-luvulla 1690kg/ha ja ohran 1650. Vastaavasti tuon webinaarin taulukossa kauran keskisato 3390kg/ha ja ohran 3570 (3800)kg/ha. Eli näiden keskisato on tuplaantunut.

[-SS-]

Tuli selattua 1964 painettua Maanviljelijän tietokirjaa. Monenlaista asiaa tuo kirja sisältää sivujakin yli 700. Silmiin pisti syysrypsin satotasot 50-luvulla Suomessa. Vaihtelua oli toki vuosien välillä, mutta esim. 1952 13 211 hehtaarin keskisato on ollut 1521 kg/ha. Heikoin vuosi on ollut 1957 jolloin 7000 hehtaarin keskisato on ollut 772kg/ha. Pääosin on kuitenkin oltu yli 1000 kilon. Sitten tuli katsottua Bernerin öljykasvien viljely webinaaria https://youtu.be/gbO5kK0pv3g?t=906 tuossa kohdassa on rypsin ja muiden kasvien keskisatoja 2010-luvulla. Rypsin keskisato on ollut 1230kg/ha. Tätä on varmasti moni muukin ihmetellyt ja ihmettelee, mutta miksi keskisato ei ole noussut vuosikymmenten aikana? Tuholaiset ovat varmasti yksi syy, mutta onko lajikekehitys tilastojen valossa epäonnistunut?

Vertailun vuoksi kauran keskisato on ollut 50-luvulla 1690kg/ha ja ohran 1650. Vastaavasti tuon webinaarin taulukossa kauran keskisato 3390kg/ha ja ohran 3570 (3800)kg/ha. Eli näiden keskisato on tuplaantunut.

1950-luku oli epäedullinen vuosikymmen varsinkin pohjoisessa. Siksi viljan keskisadot olivat ehkä poikkeuksellisen pieniä. Kevätvehnän viljely siirtyi pitkäksi aikaa etelämmäksi. Kevätöljykasvien viimeaikainen satotason pieneneminen on ollut hyvin tunnettu asia Ruotsissa ja Baltiassa jo kaksikymmentä vuotta sitten. Pohjanmaa ja siitäkin pohjoisemmat alueet pääsevät hyvinkin yli 2 t:n keskisatoihin, johtuen äkillisemmästä keväästä. Etelämmässä hyönteispainetta leutojen talvien ja kaukokulkeutumisen takia on liikaa, ainoastaan suuremmalla suojaisalla aukealla ensimmäisen kerran rypsiä kokeileva pääsee muutamaksi vuodeksi nauttimaan mustan kullan mahtisadon fiiliksistä. Itsellä kesti satotason laskussa noin 8 vuotta, 2,6 tonnista viimeiseen 250 kiloon. Olisiko pääsyy 1970- 1980 - luvun huippukauteen kunnolliset torjunta-aineet, dimetoaatti, malationi, parationi.

Täällä etelässä kirpat ovat nyt alkamassa ensimmäisen lisääntymiskierroksensa, kun lämpötila ylittää viisi astetta. Kirppapaine on valmiiksi melkoinen, eivätkä Buteot ym. peittaukset oikeastaan ole tehokkaita. Ruiskutukset ovat hankalia, kun kirpat piiloutuvat multamurujen alle ja kulkeutuvat naapuripelloilta, dimetoaatti tehoaisi myös kosketusmyrkkynä, ja vaikuttaisi pitkään. Kirpat tulevat muutaman päivän välein pulsseina, ja häviävät jonnekin kesäkuun lopulla. Kevätkuivuus on kirpoille eduksi. Tämä kirppojen häviäminen loppukesästä ei ole säännöllistä, sillä useina monimuotoisuuspeltovuosina kirpat ovat heinäkuussakin syöneet ristikukkaisten taimet tyystin pois. Mielenkiintoista on, että viime vuonna ainoan eloonjääneen kasvuston vuonna 2023 sain aikaan TOS-rypsillä, kylvö viimeisenä päivänä kesäkuuta.


Kuva: Ruiskuta tuohon sitten Cleravoa...kirppa ei huoli saviruohosta otettu 16.6.2020

Rapsikuoriaisista itselläni ei ole mielipidettä, koska suurin satomenetys on tapahtunut jo taimivaiheessa. Jopa kaalikoita pidän pahempana tuholaisena, mutta silloin alkuvaiheen innolla kun kävin kahdeksan kertaa ruiskulla, sain sen suurimman sadon. Siinähän ei ole mitään järkeä, ja 3/4 silloin käytetyistä aineista on nykyään kiellettyjä. Avauntin loppuminen sai aika monet täällä lopettamaan koko kevätrypsin. Dimetoaattia käyttivät epävirallisesti ne, joilla sokerijuurikkaalla oli käytössä kyseinen aine, mutta sielläkin loppui käyttölupa vuonna 2020.

Syysöljykasvi on vähemmän herkkänä väliaikainen ratkaisu, mutta talvehtiminen on edelleen epävarmaa (ehkä 1/3 talvista jotenkin, niistä onnistuneista edelleen ehkä 1/3 kertoina hyvä sato) näillä talvipaljailla alueilla, muualla kuin koeruuduilla. Möhöjuurenkestävä syysrapsilajike on ehkä itselle tulossa säännölliseksi tuurikylvöksi aikaisen puinnin jälkeen, syysvehnän pakollisen viljelykiertovaatimuksen takia. Vielä kun saisi reilun TOS-siemenvaraston, niin voisi syyskynnöksille kaikille levittää säännöllisesti. Briteissä on syysrapsille alkanut kerääntyä yhä enenevässä määrin hankalia talvehtimisen aikana tuhoja tekeviä juurimatoja, joten nekin ovat aikanaan tulossa eteläiseen Suomeen.

-SS-

[poweri]

Kovin erilaiset on rypsikokemukset, meiltäkin joku 80km helsinkiin että luulisi kirppuja olevan jos ne kokonaan voi tuhota sadon. Viime kevät ennätyskuiva niin annoin kirppujen syödä kun reilusti taimia. Ruiskutin ne vain 2 kertaa. Turjuntakynnyksenä pidän yli puolet kasvulehdestä oltava ehjää ja sopiva karkuun kasvaminen. Tietyssä kohtaa taimi kasvaa karkuun kirpuilta ainakin meidän mailla.
Kun kylvää muokkauspohjaan se lähtee aika pirteesti tulee ja juurikasvu saa kunnon alun, jos kapillaari puuttuu taimi nyykähtää helteessä ja kirput viimeistelee tuhon. Jotenkin näin ei muuten 250kg ole mahdollista.

[-SS-]

Rypsi ei kestä kuivuutta. Meillä jyrsinkylvö käytössä, että jos kirppa ei syö jo maassa sisällä, kyllä se kasvaa, jos saa kasvaa. Viime kesänäkin heinäkuun alussa kylvökset lähtivät sitten mainiosti kasvuun, ja kävi kirkkaana kukkimaankin, mutta siemen oli puidessa niin pikkuhipsua, ettei siitä kertynyt yhtään mitään.

Kokemus tuosta myöhäisestä kylvöstä ovat samat, kolmena vuotena jo seurannyt, nämä kaksi muuta olivat syysöljykasvin paikkoon tehtyjä Aurea-kylvöksiä. Siemenen koko niin ala-arvoinen, että jopa peltokanankaalista saa jo paremman sadon.

Aikaisella rapsinkylvöllä ei pääse kirppaa karkuun, koska on kylmää ja märkää. Kirppa syö sen siemenestä lähtevän keltaisen pikkupallon poikki.

-SS-

[poweri]

Eiks wanha kansa aina sanonu että rypsi lämpöseen maahan viimeisenä, syynä se nopea kasvu keväällä (kirppuja karkuun) ja toisaalta rypsi kestää sadetta aika hyvin kun syyskuu kuluu ja sateet vaan jatkuu. Minusta puolilaossa oleva rypsi on parempi puida, ei jää kaatokelaan tuppoja kuten pystypehko voi tehdä.
Meillä ei ole taasen rapsilla saatu juuri mitään aikaan, sadot 2t molemmin puolen. Rypsillä saatu sama nettotulos, valmistuukin nopeammin. Ei ole 3t rapsisatoja näkynyt.

[Ferkku]

Kyllä kylmässä jurominen on tosi pahasta rypsille. Ei tuu satoa, vaikka kirpoilta säästyiskin. Lämpöä se vaatii, että alkukehitys nopeaa, ja ehtii tuholaisilta karkuun.

[-SS-]

Kyllä kylmässä jurominen on tosi pahasta rypsille. Ei tuu satoa, vaikka kirpoilta säästyiskin. Lämpöä se vaatii, että alkukehitys nopeaa, ja ehtii tuholaisilta karkuun.

Niin juuri. Ja täällä kun lämmin tulee, on jo niin kuivaa, että rypsin sirkkalehtivaihe pysähtyy kirppatarjottimeksi, jos alkaa ollenkaan.

Nämä myöhästetyt kylvöt olen kokeillut itse, mutta ongelmaksi tulee juhannukseen saakka rutikuivaksi halkeillut maaperä. Rypsiä ei kuivilla savimailla muutenkaan pitäisi koettaa, mutta kesäkuun lopulla ei rapsissa ole mitään järkeä.

Ainoat rapsionnistumiset itsellä ovat sattuneet toukokuun alun kylvöllä, ennen viljan kylvöä. No, ehkä saman verran epäonnistumisia myös aikaisella kylvöllä. Rapsi ja rypsi olivat rinnakkain yhtenä vuotena, rapsi ei itänyt, rypsi kyllä iti. Aikainen kylvö ja tripla-annos karatea decistä kahden päivän peräkkäisinä sumuruiskutuksina, pari kertaa viikossa. Rapsin siemenessä ei ollut vikaa, koska ne rapsit itivät ennen puintia syyssateissa.

Viime vuosi oli oikein erikoistapaus, koska huhtikuu oli sateeton ja halkeamat ja kuivuus ilmestyivät sänkimaihin jo huhtikuun puolessavälissä. Monet kylvivät, niin minäkin, 20 astetta kevätkesää kun oli. Sitten vappuun tuli talvinen sää, eipä rapsi itänyt, eikä kevätvehnäkään jaksanut enää kesään kasvaa. Rapseja ei noussut edes tilalle kylvettyyn ohraankaan. Eli mätänivät sinne. No kolme kertaa kävin rypsiä kylvämässä, toukokuun lopulla, kesäkuun 10. ja lopulta kesäkuun loppupäivinä, monimuodoksi muutettuna ja TOS siemenellä. Itipä sittenkin. Mukavahan kukkaväriä oli katsella ja lokakuussa niittää puimurilla.

-SS-

[AV]

Miten te joilla on rypsiä viljelyssä otatte rypsin esikasviarvon huomioon seuraavan vuoden lannoituksessa vai tarvitseeko sitä ottaa ollenkaan huomioon?

Eipä ole otettu huomioon, antaa viljan kasvaa sen verran paremmin, sen olen huomannut, että jos syysrypsin joutuu
keväällä rikkomaan, niin sen juuristosta kyllä vapautuu typpeä, joten sen voisi huomioida.

Mitä noihin nimimerkki: SS kommentteihin, jotka koskee pohjanmaata, niin niihin voi suurelta osin yhtyä, on omat reilun
kahdenkymmenen vuoden rypsin viljelyn kokemukset melko samat.
On ollut viljelyvarmuudeltaan vähintäänkin ohran tasoa, jopa paremmat. Eikä ole kirpat olleet kiusana, sen vertaa, että
olisi tarvinnut torjua, kuoriaisia ja kaalikoita on kyllä torjuttu.
Tietenkin rypsin viljelyä on auttanut se, kun olen ollut omalla kylällä ainut rypsiä viljelevä, mitä nyt joku on joskus kokeillut ja
sen on kyllä huomannut lisääntyneenä ötökkä paineena.

[Matsikka]

Miten te joilla on rypsiä viljelyssä otatte rypsin esikasviarvon huomioon seuraavan vuoden lannoituksessa vai tarvitseeko sitä ottaa ollenkaan huomioon?

Eipä ole otettu huomioon, antaa viljan kasvaa sen verran paremmin, sen olen huomannut, että jos syysrypsin joutuu
keväällä rikkomaan, niin sen juuristosta kyllä vapautuu typpeä, joten sen voisi huomioida.

Mitä noihin nimimerkki: SS kommentteihin, jotka koskee pohjanmaata, niin niihin voi suurelta osin yhtyä, on omat reilun
kahdenkymmenen vuoden rypsin viljelyn kokemukset melko samat.
On ollut viljelyvarmuudeltaan vähintäänkin ohran tasoa, jopa paremmat. Eikä ole kirpat olleet kiusana, sen vertaa, että
olisi tarvinnut torjua, kuoriaisia ja kaalikoita on kyllä torjuttu.
Tietenkin rypsin viljelyä on auttanut se, kun olen ollut omalla kylällä ainut rypsiä viljelevä, mitä nyt joku on joskus kokeillut ja
sen on kyllä huomannut lisääntyneenä ötökkä paineena.

Ei meilläkään rypsin esikasvivaikutusta huomioida.
Ittellä kirpat ei oo koskaan satoa vienyt, jonkunkerran viimevuosina oon ruiskuttanut.
-87 vuodesta lähtien on rypsiä ollut, välillä usiempi vuosi jäänyt väliin.
Rapsikuoriaisten takia meni kerran ihan pommiin, niitä ja kaalikoita on ruiskuteltu.
Meilläpäin on kohtuupaljon rypsiä viljelyksessä, syysrapsia on jollakin ollut, pääasiassa epäonnistuen.

[porhaltaja]

Kiitoksia kommenteista, mennään normaalilla lannoituksella niin että kun miettii laitaako typpeä esim. 90 vai 95 kiloa niin laittaa 90. Lauantaina pitäisi loppujen rypsien lähtä niin selviää mikä oli keskisato.

[porhaltaja]

Lauantaina pitäisi loppujen rypsien lähtä niin selviää mikä oli keskisato.

Rypsit lähti ja keskisato oli 2060kg/ha. Olemme tyytyväisiä tuohon.

Sen sijaan syysviljojen talvehtiminen hieman arveluttaa kun piti aurata sänkipellolle käännepaikkaa ohran hakijaa varten niin lumen alla oli erittäin vetistä ja pakkasia ennusteessa...

[Talumees]

JA ei kun peltoja kattamaan ettei vesijalanjälki kasva:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruo ... cfd08fe196

[tiko]

Kävin viikko sitten haistelemassa kylvökelejä Latviassa..
7710 peura ois ollu kokeiltavana 8m äkeen kanssa, mut tulikin lauantaina kunnon sateet.
Lannoitteet jo syysviljalle, 1 kierrokselle levitetty 300ha alalle, syysvehnät komeita, jo 15cm korkeata. Huollettiin sitten viikonloppu koneita ja maailmaa..

Rapsit kärsineet, puolet kasvukelpoisia ja puolet rapsista uusiksi.

Omat ceylonit, kynnetty ok rinnemailla, mutta tasamaan suorakylvö vielä auki. Märkyys syksyllä..

[Ferkku]

Suunnittelin jo viikonlopulle kuminan lannoitusta, mutta taitaa tulla lunta tänne länteenkin. Ei kai sitä lumen päälle sitten ilikiä huiskia.