Lasikuituveneen korjaaminen

Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.

Valvojat: Jammu, sohvi

Jalmari Kolu
Viestit: 1284
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Lasikuituveneen korjaaminen

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Samantyylinen maalausjobi olisi itselläkin edessä. Ja pitäisi selvitä halvalla. Kärsiikö tuon vanhan värin päälle vetää mitä vaan 2-komponnettia?
haller
Viestit: 991
Liittynyt: La Joulu 05, 2009 6:55 pm
Viesti:

Re: Lasikuituveneen korjaaminen

Viesti Kirjoittaja haller »

Jalmari Kolu kirjoitti: Ke Maalis 20, 2024 3:37 pm Samantyylinen maalausjobi olisi itselläkin edessä. Ja pitäisi selvitä halvalla. Kärsiikö tuon vanhan värin päälle vetää mitä vaan 2-komponnettia?
jos vene nostaan välillä kuivalle, niin 2-komp. polyuretaani on hyvä. Jos taas pidetään vedessä niin epoksilla olisi hyvä aloittaa. Ilmeisesti on jotain uv-kestävää pinta-epoksiakin, mutta polyuretaanimaali on epoksinkin päälle hyvä.
Smirkelimies
Viestit: 1505
Liittynyt: Ma Kesä 10, 2019 3:12 pm
Viesti:

Re: Lasikuituveneen korjaaminen

Viesti Kirjoittaja Smirkelimies »

Minulla on 1970 alun rattivene jonka maalailu on ollu yhtä tuskaa. Mikä on oma syy :o

Sukulainen osti veneen aikoinaan kunnostettavaksi, se oli ajettu kiville.

Pohjassa oli alkuperänen pinnoite jonka päälle oli maalattu miranol myös vesirajan alle. Kun vene tuli minulle, melkein heti hioin pohjan mataksi ja maalailin kallilla 2-k maaleilla paksulti.

Siitä alkoi tuskailut. Maaliin tuli pieniä kuplahteluja sinne tänne. Miranol korkkaili irti välissä, se oli maalattu karhentamatta kunnolla. Niitä kohtia sitten hioin keväisin auki ja maalasin uusiks. Otti vähä päähän. Lopulta korjasin kuplahtelut kitillä, se toimi parhaiten, ei samasta paikasta kuplinu enää. Jokin muukin aiheutti kuplimista kuin Miranol, vahajäämät ym.

Lopulta muutaman vuoden tuskailtuani vene kumolleen ja isolla vaivalla kaikki maalit pois alkuperäseen pinnoitteeseen asti.

Lasikuidun pinnassa oli paikallisesti ihan pieniä onkaloita, ehkä jotain lasikuiturutto-oireita. Niitä kittailin ja karhensin pinnan huolella. Pyyhin jollain ohennusaineilla tms. Sitte Bilteman halpaa epoksia monta ohutta kerrosta.

Ois pitänyt älytä het alussa ottaa kaikki Miranolit pois ja kittailla huokoset. Pestä huolella. Alkuperäseen karhennettuun puhtaaseen pintaan epoksi tarttuu helkatin hyvin mut ei sekään pysy jos jossain huokosessa on vahaa tms.

Eipä siinä mitään, siinä sitä oppii. Hyvä maalata tuommoseen alottajan tehtaan pintaan mihin ei o mitään epämääräsyyksiä sotkettu.

Pieneen kohtaan kitti voi olla hyvä pinta koska se ei heti pullahda kuplaks jos jossain huokosessa on vahaa, suolaa tms vierasainetta. Vois olla hyvä saada naarmuun het vaikka kittiä ettei puhtaaseen kuituun imeydy mitään sontoo, mut kukapa niitä aina on hoivaamassa.

Lisäys: tuli mieleen laskuituveneen kunnostuksen perusongelma: lämpö. Venerannassa keväällä on harvoin riittävän lämmintä kuidutuksiin ja maalauksiin, se on tullu huomattua. Jos malttais oottaa heinäkuun lämpimät sateettomat kelit, pressukatos päälle ym. Mutta kukapa sitä malttaa, suit sait huhtikuussa ja vene veteen. :lol:
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: ari, Bing [Bot], htc_81, k-pyörä ja 44 vierailijaa