Työkaluja "Liiteristä"

[JP]

Tuohan oli hyvä vinkki
Tuossa plasmasta:
https://stesbintegrationprod.blob.core. ... 592502.pdf

[linkomies]

150e Plasmoja on taas huomisesta tarjolla, automaattimaski 30 eur, jiirisaha metallille 59

Maskin sain rouvan mukana kotiin ja tuntuu ihan puikon kanssa toimivan. Paremmista en tiedä, niin kelpaa mulle.

[A-P]

Enkä käytä myyjättäristä sanaa horisko. Se on alentavaa ja kertoo nimittelijästä paljon.

Nyt häm mää vasta hokasin että minua tässä oletettavasti sukupuolisesta nimittelystä syytetään. Ei ne kassahenkilöt niitä numeroita luettele! Eikä horisko tarkoita sitä mitä tässä sukupuolisidonnaisesti sen oletetaan tarkoittavan.

horisko
adjektiivi
murteellinen huonomuistinen, vanha ja muistamaton, seniili

[JP]

Mitä te nyt sielä horisette, eikös tuo ole aivan joutavaa puhetta

https://fi.wiktionary.org/wiki/horina

[Tui]

Enkä käytä myyjättäristä sanaa horisko. Se on alentavaa ja kertoo nimittelijästä paljon.

Nyt häm mää vasta hokasin että minua tässä oletettavasti sukupuolisesta nimittelystä syytetään. Ei ne kassahenkilöt niitä numeroita luettele! Eikä horisko tarkoita sitä mitä tässä sukupuolisidonnaisesti sen oletetaan tarkoittavan.

horisko
adjektiivi
murteellinen huonomuistinen, vanha ja muistamaton, seniili

Nykyään ei saa asioita kutsua niiden oikeilla nimillä. Stockmannin hullut päivätkin ovat nyt sitten mielenvikaispäivät.

[luminpe1]

Pahoittelen ja pyydän anteeksi!
Olin tulkinnut tuon horisko - nimityksen tarkoittavan huo.. -sanasta tehtyä muunnosta. Asiallinen korjaus, kiitos siitä.

Muuten, kun kirjoitin tätä vastausta, niin joku Masinisti -sivujen sensuuri poisti tuon käyttämäni alkuperäisen sanan ja korvasi sen sanalla työläisnainen. Katsoin moneen kertaan, että enhän minä noin kirjoittanut, mutta aina vain sensuuri korjasi ja muutti kirjoittamaani sanaa. Hyvä niin.

[ihmehitsari]

Vieläkö on rahalla maksavia? Se ei enää edes kelpaa maksuvälineenä joissakin paikoissa? Ainakaan minä en ymmärrä miten tähän kortti ja kännykällä maksamiseen olla päädytty? Omasta lompakosta näkee aina onko johonkin varaa muilla maksutavoilla ollaan sitten helpommin heräte ostoksia tekemässä, kun se ei heti lompakossa näy eikä tunnu. Sen kun on kasvatuksessa saanut opiksi mitä se raha on ja mistä se itselle tulee ja samalla tavalla sitten sen tuhlaaminen tuntuu heti, eikä sitten vasta kuukauden tai vieläkin pitemmän ajan päästä, kun iskee sitten se katumuskrapula, oliko tuokin pakko ostaa.

Hep, käsi ylhäällä
Raha nimittäin korvaa hetkelliset muistinmenetykset.
Olin kapunkikaupassa maksamassa noin 60€ laskua, ei mennyt lähimaksulla. Kortti koneeseen, syötä PIN.
Mutta tulikin ilmoitus että väärä pin! Vaikka muka satavarmasti oikeat painallukset. Päähän pasahti blackout, jono takana piteni...
Kaivoib sitte setelit esille ja poistuin niskat kyyryssä paikalta.
Sata km kotiin ajellessa mietin kuumeisesti, mikä on kortin koodi. Tiesin sormen paikat näppäimistöllä mutta mikä on oikea järjestys. Epävarmuus kalvoi mieltä.
Ennen kotiin menoa auto pensamittarin viereen ja vetäisin lihasmuistilla koodin näppäimistöön samalla sormien asemointia katsoen. En siis välttämättä töki yhdellä sormella jos tilaa on useamman käyttöön. Heti meni oikein. Nyt taas muistan/ tiedän koodin.

[Ajomies]

Vieläkö on rahalla maksavia? Se ei enää edes kelpaa maksuvälineenä joissakin paikoissa? Ainakaan minä en ymmärrä miten tähän kortti ja kännykällä maksamiseen olla päädytty? Omasta lompakosta näkee aina onko johonkin varaa muilla maksutavoilla ollaan sitten helpommin heräte ostoksia tekemässä, kun se ei heti lompakossa näy eikä tunnu. Sen kun on kasvatuksessa saanut opiksi mitä se raha on ja mistä se itselle tulee ja samalla tavalla sitten sen tuhlaaminen tuntuu heti, eikä sitten vasta kuukauden tai vieläkin pitemmän ajan päästä, kun iskee sitten se katumuskrapula, oliko tuokin pakko ostaa.

Hep, käsi ylhäällä
Raha nimittäin korvaa hetkelliset muistinmenetykset.
Olin kapunkikaupassa maksamassa noin 60€ laskua, ei mennyt lähimaksulla. Kortti koneeseen, syötä PIN.
Mutta tulikin ilmoitus että väärä pin! Vaikka muka satavarmasti oikeat painallukset. Päähän pasahti blackout, jono takana piteni...
Kaivoib sitte setelit esille ja poistuin niskat kyyryssä paikalta.
Sata km kotiin ajellessa mietin kuumeisesti, mikä on kortin koodi. Tiesin sormen paikat näppäimistöllä mutta mikä on oikea järjestys. Epävarmuus kalvoi mieltä.
Ennen kotiin menoa auto pensamittarin viereen ja vetäisin lihasmuistilla koodin näppäimistöön samalla sormien asemointia katsoen. En siis välttämättä töki yhdellä sormella jos tilaa on useamman käyttöön. Heti meni oikein. Nyt taas muistan/ tiedän koodin.

Jännä ilmiö tuo aivojen lukkiintuminen joissakin tilanteissa. Lieneekö sitä ikälisää kun nykyään niitä tapahtuu useammin. Vaikka iski se nuoremmalla iälläkin, kun Iisalmessa piti nostaa pankkiautomaatilta rahaa, ja koodi hukassa ajattelukoneistossa, ja kolme yritystä koodin syöttämiselle, eikä korttia saanut poistettua. Kaikki kolme yritystä käytin ja tyly kone ilmoitti että kortin saa noutaa pankista maanantaina. Kiva juttu kun oli perjantai ilta. Koodi muistui mieleen kyllä, mutta peli oli menetetty.

[Matsikka]

Vieläkö on rahalla maksavia? Se ei enää edes kelpaa maksuvälineenä joissakin paikoissa? Ainakaan minä en ymmärrä miten tähän kortti ja kännykällä maksamiseen olla päädytty? Omasta lompakosta näkee aina onko johonkin varaa muilla maksutavoilla ollaan sitten helpommin heräte ostoksia tekemässä, kun se ei heti lompakossa näy eikä tunnu. Sen kun on kasvatuksessa saanut opiksi mitä se raha on ja mistä se itselle tulee ja samalla tavalla sitten sen tuhlaaminen tuntuu heti, eikä sitten vasta kuukauden tai vieläkin pitemmän ajan päästä, kun iskee sitten se katumuskrapula, oliko tuokin pakko ostaa.

Hep, käsi ylhäällä
Raha nimittäin korvaa hetkelliset muistinmenetykset.
Olin kapunkikaupassa maksamassa noin 60€ laskua, ei mennyt lähimaksulla. Kortti koneeseen, syötä PIN.
Mutta tulikin ilmoitus että väärä pin! Vaikka muka satavarmasti oikeat painallukset. Päähän pasahti blackout, jono takana piteni...
Kaivoib sitte setelit esille ja poistuin niskat kyyryssä paikalta.
Sata km kotiin ajellessa mietin kuumeisesti, mikä on kortin koodi. Tiesin sormen paikat näppäimistöllä mutta mikä on oikea järjestys. Epävarmuus kalvoi mieltä.
Ennen kotiin menoa auto pensamittarin viereen ja vetäisin lihasmuistilla koodin näppäimistöön samalla sormien asemointia katsoen. En siis välttämättä töki yhdellä sormella jos tilaa on useamman käyttöön. Heti meni oikein. Nyt taas muistan/ tiedän koodin.

Jännä ilmiö tuo aivojen lukkiintuminen joissakin tilanteissa. Lieneekö sitä ikälisää kun nykyään niitä tapahtuu useammin. Vaikka iski se nuoremmalla iälläkin, kun Iisalmessa piti nostaa pankkiautomaatilta rahaa, ja koodi hukassa ajattelukoneistossa, ja kolme yritystä koodin syöttämiselle, eikä korttia saanut poistettua. Kaikki kolme yritystä käytin ja tyly kone ilmoitti että kortin saa noutaa pankista maanantaina. Kiva juttu kun oli perjantai ilta. Koodi muistui mieleen kyllä, mutta peli oli menetetty.

Mulla on pankkikortin pin justiin sama kuin emännän kirjastokortissa. Tuli siitä kerran ohimennen puhetta ja mulle iski siinä samassa paniikki ja muistinmenetys että mikäs se nyt olikaan…

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Vieläkö on rahalla maksavia? Se ei enää edes kelpaa maksuvälineenä joissakin paikoissa? Ainakaan minä en ymmärrä miten tähän kortti ja kännykällä maksamiseen olla päädytty? Omasta lompakosta näkee aina onko johonkin varaa muilla maksutavoilla ollaan sitten helpommin heräte ostoksia tekemässä, kun se ei heti lompakossa näy eikä tunnu. Sen kun on kasvatuksessa saanut opiksi mitä se raha on ja mistä se itselle tulee ja samalla tavalla sitten sen tuhlaaminen tuntuu heti, eikä sitten vasta kuukauden tai vieläkin pitemmän ajan päästä, kun iskee sitten se katumuskrapula, oliko tuokin pakko ostaa.

Hep, käsi ylhäällä
Raha nimittäin korvaa hetkelliset muistinmenetykset.
Olin kapunkikaupassa maksamassa noin 60€ laskua, ei mennyt lähimaksulla. Kortti koneeseen, syötä PIN.
Mutta tulikin ilmoitus että väärä pin! Vaikka muka satavarmasti oikeat painallukset. Päähän pasahti blackout, jono takana piteni...
Kaivoib sitte setelit esille ja poistuin niskat kyyryssä paikalta.
Sata km kotiin ajellessa mietin kuumeisesti, mikä on kortin koodi. Tiesin sormen paikat näppäimistöllä mutta mikä on oikea järjestys. Epävarmuus kalvoi mieltä.
Ennen kotiin menoa auto pensamittarin viereen ja vetäisin lihasmuistilla koodin näppäimistöön samalla sormien asemointia katsoen. En siis välttämättä töki yhdellä sormella jos tilaa on useamman käyttöön. Heti meni oikein. Nyt taas muistan/ tiedän koodin.

Jännä ilmiö tuo aivojen lukkiintuminen joissakin tilanteissa. Lieneekö sitä ikälisää kun nykyään niitä tapahtuu useammin. Vaikka iski se nuoremmalla iälläkin, kun Iisalmessa piti nostaa pankkiautomaatilta rahaa, ja koodi hukassa ajattelukoneistossa, ja kolme yritystä koodin syöttämiselle, eikä korttia saanut poistettua. Kaikki kolme yritystä käytin ja tyly kone ilmoitti että kortin saa noutaa pankista maanantaina. Kiva juttu kun oli perjantai ilta. Koodi muistui mieleen kyllä, mutta peli oli menetetty.

Mulla on pankkikortin pin justiin sama kuin emännän kirjastokortissa. Tuli siitä kerran ohimennen puhetta ja mulle iski siinä samassa paniikki ja muistinmenetys että mikäs se nyt olikaan…

Hain uuden pankkikortin,viime syksynä,K-kaupan plussa ominaisuuden takia,meinasin että,olis kätevää kassalla sitten pelata yhden kortin kanssa,kun tämä uusi kortti tuli,niin heti olin ensimmäistä kertaa sen kanssa maksaessani pinteessä,perhana,kun vaihtoivat tunnusluvun tähän uuteen korttiin.
No,sainhan minä sen pankin sivuilta kaivettua esillle,pienen äheltämisen jälkeen ja sen olisi voinut siellä vaihtaakin,en kuitenkaan vaihtanut,kun meinasin että,kyllä minä sen opin ja paskat,kyllä kauan piti kuskata lunttilappua taskussa ja jonkun kerran kaivaa se esillekin,kun olin jotain kortilla maksamassa,liekö tuo aina vaan lisääntyvä ikä,tehdä osansa asiassa.

[Deippa]

Hain uuden pankkikortin,viime syksynä,K-kaupan plussa ominaisuuden takia,meinasin että,olis kätevää kassalla sitten pelata yhden kortin kanssa,kun tämä uusi kortti tuli,niin heti olin ensimmäistä kertaa sen kanssa maksaessani pinteessä,perhana,kun vaihtoivat tunnusluvun tähän uuteen korttiin.
No,sainhan minä sen pankin sivuilta kaivettua esillle,pienen äheltämisen jälkeen ja sen olisi voinut siellä vaihtaakin,en kuitenkaan vaihtanut,kun meinasin että,kyllä minä sen opin ja paskat,kyllä kauan piti kuskata lunttilappua taskussa ja jonkun kerran kaivaa se esillekin,kun olin jotain kortilla maksamassa,liekö tuo aina vaan lisääntyvä ikä,tehdä osansa asiassa.

Pankki vaihtui muuan vuosi sitten. Vaihdoin pankkikortin tunnusluvun samaksi ku entisessä. Ei mitään toivoa että ois yli 10v olleen luvun saanu lihasmuistiin vaihettua...