takalanan suunnittelua

[SPS1975]

Tuo sotkee hieman geometriaa kun työntövarren ja vetovarsien kiinnityspisteet eivät ole samassa linjassa pituussuunnassa, vaan vetovarsien korvakkeet ovat nyt ehkä n.15 cm työntövarren korvaketta taaempana.

[Jäärä]

Nousihan se tarpeeksi korkealle vaakaan, nätistikin, kun oikeasti mittaili (tarkasti). Nostovarret on ehkä 10 astetta yläviistoon.
Yllättävän isoja heittoja tulee summittaisilla mittauksilla, kun kulmat muuttuu ja virheet kertautuu
...

Kaivoin Mikko Karisaaren kandityön Traktoreiden nostolaitekonstruktiot ja käyttöjärjestelmät, joka kertoo traktoreiden nostolaitteiden geometriasta, standardeista ja toiminnasta. Varmaan hyödyllistä luettavaa traktorin nostolaitteiden ja työkoneiden kanssa askaroiville.

[sja]

Kyllä runko aisa pitää suunilleen olla vaakasuorassa muuten levy vinossa kyntää toisella reunalla. Ja on aika vittumaista aurata saatika yrittää jotain lanata. Ottavuus ois mielestäni hyvä olla säädettävä, mutta jos kiinteän haluaa niin ennemmin ottaa mallia vaikka vm levyistä kuin esim vaman. Vama on ihan hyvä levy mutta minä en sillä ainakaan osaa lanata mursketta kun aina kaivaa ittensä liian syvälle. Taas vain minun mielipide.

Ja myöskään en ottas alle 2.5m levyä, sekin on monesti turhan kapea jos levy vinossa vetelee.

Omat vuosien kokemukset murskeen lanaamisesta tasaiseksi takalanalla (esim Vama tmit) on se että onnistuu vain ja ainoastaan peruuttamalla, ts systeemin tukipyörien (lue: traktori) pitää kulkea mahdollisimman tasaista pintaa myöten. Heti kun traktori keinahtaa pinnan epätasaisuuksissa haukkaa lanan terä maata tai sitten kulkee osittain ilmassa. Vetokoneessa hydrauliset vetovarren kallistukset ja työntövarsi joten säätöjä kyllä saa helposti aikaiseksi mutta ei kuittaa vetopisteen keinuntaa.

Tukipyörästö tavan lanassa tietty auttais jonkin verran mutta kyllä se vaan niin on että tielanat pitää olla hinattavia

[Matsikka]

Kunnolla toimivalla vetovastussäädöllä pystyy tasailemaan maita ja sepelitä. Vaatii tietysti harjoitusta sekin.

[Jäärä]

Omat vuosien kokemukset murskeen lanaamisesta tasaiseksi takalanalla (esim Vama tmit) on se että onnistuu vain ja ainoastaan peruuttamalla, ts systeemin tukipyörien (lue: traktori) pitää kulkea mahdollisimman tasaista pintaa myöten. Heti kun traktori keinahtaa pinnan epätasaisuuksissa haukkaa lanan terä maata tai sitten kulkee osittain ilmassa. Vetokoneessa hydrauliset vetovarren kallistukset ja työntövarsi joten säätöjä kyllä saa helposti aikaiseksi mutta ei kuittaa vetopisteen keinuntaa.
...

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

[Antsuko]

Omat vuosien kokemukset murskeen lanaamisesta tasaiseksi takalanalla (esim Vama tmit) on se että onnistuu vain ja ainoastaan peruuttamalla, ts systeemin tukipyörien (lue: traktori) pitää kulkea mahdollisimman tasaista pintaa myöten. Heti kun traktori keinahtaa pinnan epätasaisuuksissa haukkaa lanan terä maata tai sitten kulkee osittain ilmassa. Vetokoneessa hydrauliset vetovarren kallistukset ja työntövarsi joten säätöjä kyllä saa helposti aikaiseksi mutta ei kuittaa vetopisteen keinuntaa.
...

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

Kannattaneeko yrittää keksiä pyörää uudelleen?
(klik)


Kuvan mukaisessa rakenteessa pituussuuntainen virtuaalinen eli toiminnallinen vetopiste on työntö- ja vetovarsilinjojen leikkauspisteessä taka-akselin etupuolella, kolmipistenostolaitteen geometria sivu 10. Lanan terää kannattavat tukipisteet ovat varsin kaukana toisistaan. Kun runkopalkin lukitustappi on pois paikaltaan, toimii hinattavan kaltaisena. Ylösnostettuna kuten nostolaitekone.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Kaivoin Mikko Karisaaren kandityön Traktoreiden nostolaitekonstruktiot ja käyttöjärjestelmät, joka kertoo traktoreiden nostolaitteiden geometriasta, standardeista ja toiminnasta. Varmaan hyödyllistä luettavaa traktorin nostolaitteiden ja työkoneiden kanssa askaroiville.

Hmmm....tämä ei liity nyt lanan rakentamiseen mitenkään mutta,kuinka moni tietää/muistaa valmet 359 ja 361:ssä tämän,traktorin puoleisen työntövarren kiinnitys kohdan,sehän on sellainen yhdistelmä,voimanottoakselin suojuksen kanssa,myynnissä olevissa em. traktoreissa on aika usein tämä suojuksen osa poltettu pois tai,koko yhdistelmää ei ole lainkaan.....

Esim. https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /115276576

No tässä on työntövarren kiinnitys tallella

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /117294435

No niin ja hukassa

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /116954483

Jonkun selityksen,kun sais miksi se kiinnike pitää hukata,,,

[Pyöränpyörittäjä]

Kaivoin Mikko Karisaaren kandityön Traktoreiden nostolaitekonstruktiot ja käyttöjärjestelmät, joka kertoo traktoreiden nostolaitteiden geometriasta, standardeista ja toiminnasta. Varmaan hyödyllistä luettavaa traktorin nostolaitteiden ja työkoneiden kanssa askaroiville.

Hmmm....tämä ei liity nyt lanan rakentamiseen mitenkään mutta,kuinka moni tietää/muistaa valmet 359 ja 361:ssä tämän,traktorin puoleisen työntövarren kiinnitys kohdan,sehän on sellainen yhdistelmä,voimanottoakselin suojuksen kanssa,myynnissä olevissa em. traktoreissa on aika usein tämä suojuksen osa poltettu pois tai,koko yhdistelmää ei ole lainkaan.....

Esim. https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /115276576

No tässä on työntövarren kiinnitys tallella

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /117294435

No niin ja hukassa

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /116954483

Jonkun selityksen,kun sais miksi se kiinnike pitää hukata,,,

Oisko hukkaamisen syynä että esim noissa kuvissa mistä puuttuu kuuluisi vielä olla samanlainen jännä lenksutin kuin 33 ja 359 malleissa? Noi korvakkeet joiden välistä se puuttuu ainakin ovat samat,ilmeisesti se lenksutin ei hyvä kun monesta poistettu.

[Matsikka]

Kaivoin Mikko Karisaaren kandityön Traktoreiden nostolaitekonstruktiot ja käyttöjärjestelmät, joka kertoo traktoreiden nostolaitteiden geometriasta, standardeista ja toiminnasta. Varmaan hyödyllistä luettavaa traktorin nostolaitteiden ja työkoneiden kanssa askaroiville.

Hmmm....tämä ei liity nyt lanan rakentamiseen mitenkään mutta,kuinka moni tietää/muistaa valmet 359 ja 361:ssä tämän,traktorin puoleisen työntövarren kiinnitys kohdan,sehän on sellainen yhdistelmä,voimanottoakselin suojuksen kanssa,myynnissä olevissa em. traktoreissa on aika usein tämä suojuksen osa poltettu pois tai,koko yhdistelmää ei ole lainkaan.....

Esim. https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /115276576

No tässä on työntövarren kiinnitys tallella

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /117294435

No niin ja hukassa

https://autot.tori.fi/kuljetuskalusto-j ... /116954483

Jonkun selityksen,kun sais miksi se kiinnike pitää hukata,,,

Oisko hukkaamisen syynä että esim noissa kuvissa mistä puuttuu kuuluisi vielä olla samanlainen jännä lenksutin kuin 33 ja 359 malleissa? Noi korvakkeet joiden välistä se puuttuu ainakin ovat samat,ilmeisesti se lenksutin ei hyvä kun monesta poistettu.

Tuo lenksutin varmaan liittyy jotenkin vetovastussäädön tunnustelijaan. Tuskin on uutenakaan toiminut kunnolla, tuo ylimääräistä väljyyttä nostolaitteeseen ja laittamalla työntövarren rungon yläkorvaan voidaan käyttää pidempää työntövartta.

[Antsuko]

Oisko hukkaamisen syynä että esim noissa kuvissa mistä puuttuu kuuluisi vielä olla samanlainen jännä lenksutin kuin 33 ja 359 malleissa? Noi korvakkeet joiden välistä se puuttuu ainakin ovat samat,ilmeisesti se lenksutin ei hyvä kun monesta poistettu.

Tuo lenksutin varmaan liittyy jotenkin vetovastussäädön tunnustelijaan. Tuskin on uutenakaan toiminut kunnolla, tuo ylimääräistä väljyyttä nostolaitteeseen ja laittamalla työntövarren rungon yläkorvaan voidaan käyttää pidempää työntövartta.

Ei 50-luvun Valmeteissa ollut vetovastussäätöä, kuten ei useimmissa muissakaan traktorimalleissa. Liekö 50-luvun puolella ollut muissa kuin Ferguissa ja Dextassa. Paineensäätö 33:n ja 359:n nostolaitteessa oli.

[Matsikka]

Oisko hukkaamisen syynä että esim noissa kuvissa mistä puuttuu kuuluisi vielä olla samanlainen jännä lenksutin kuin 33 ja 359 malleissa? Noi korvakkeet joiden välistä se puuttuu ainakin ovat samat,ilmeisesti se lenksutin ei hyvä kun monesta poistettu.

Tuo lenksutin varmaan liittyy jotenkin vetovastussäädön tunnustelijaan. Tuskin on uutenakaan toiminut kunnolla, tuo ylimääräistä väljyyttä nostolaitteeseen ja laittamalla työntövarren rungon yläkorvaan voidaan käyttää pidempää työntövartta.

Ei 50-luvun Valmeteissa ollut vetovastussäätöä, kuten ei useimmissa muissakaan traktorimalleissa. Liekö 50-luvun puolella ollut muissa kuin Ferguissa ja Dextassa. Paineensäätö 33:n ja 359:n nostolaitteessa oli.

No mahtoiko tuo liittyä sitten siihen paineensäätöön.
David Brown 950 tuli Implematic vuonna 1959, meillä oli -58 mallinen ja siinä ei ollut.

[valtsu864]

Omat vuosien kokemukset murskeen lanaamisesta tasaiseksi takalanalla (esim Vama tmit) on se että onnistuu vain ja ainoastaan peruuttamalla, ts systeemin tukipyörien (lue: traktori) pitää kulkea mahdollisimman tasaista pintaa myöten. Heti kun traktori keinahtaa pinnan epätasaisuuksissa haukkaa lanan terä maata tai sitten kulkee osittain ilmassa. Vetokoneessa hydrauliset vetovarren kallistukset ja työntövarsi joten säätöjä kyllä saa helposti aikaiseksi mutta ei kuittaa vetopisteen keinuntaa.
...

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

Alusterä olisi parempi takalanaan verrattuna. Traktorin ja alusterän yhdistelmä jäljittelee hieman tiehöylän rakennetta. Huonoja puolia on kallis hinta ja pieni maavara.
Muutama vuosi sitten rakentelin takalanaan pyörät, niin tulee tasaisempaa jälkeä tietä lanatessa.

[sja]

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

Tai sitten hyppää kerralla perinteiseen tiekarhu-ratkaisuun

[Kuuskakkone]

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

Tai sitten hyppää kerralla perinteiseen tiekarhu-ratkaisuun

Tai sitten tuollainen välimalli, eli onko tuo nyt sitten etulana? Samaan ratkaisuun toki päästään Antsukon tukipyöräsysteemillä, ja ajamalla traktoria peruuttaen.

[Jäärä]

Kun tielanan suunnittelu näyttää herättävän paljon kiinnostusta, niin ajattelinpa lisätä vielä yhden lähteen tielanan suunnittelusta. Siinä on esitelty erilaisia suunnittelulähtökohtia ja niiden tuottamia toteutusratkaisuja.

[porhaltaja]

Mietiskelin tuota keinunnan ja heilahtelun kompensointia. Periaatteessa, jos lisättäisiin lanaan sopiva anturointi ja sähköinen hydrauliikan ohjaus, niin lanan vetokarttu ja vetokolmio saataisiin pysymään suunnassaan. Varmaan vetovarsien korkeuskin tulisi vielä pitää vakiona. Siinä oli sopivan haastava projekti elektroniikkaan orientoituneelle masinistille!

Mutta eikö traktorin alaterä olisi takalanaa stabiilimpi ratkaisu? Siinähän traktorin takapyörät kulkevat jo tasoitetulla pinnalla.

Tai sitten hyppää kerralla perinteiseen tiekarhu-ratkaisuun

Täältä ääni tälle!

Toki tiekarhulla ja perälevyllä molemmilla on omat käyttökohteet, mutta jos kyse on tien lanauksesta tiekarhu on ainut oikea kone. Traktorin tai kuorma-auton alaterällä ei pääse tarpeeksi syvälle ja kallistusten teko taitaa olla melko vaikeaa niillä. Tiekarhun terää painetaa alaspäin niin se pystyy kovaankin pintaan ja sen saa kallelleen eli tien muoto saadaan sillä oikeaksi. Ja tiekarhussa vanhassakin terä on kuskin etupuolella, ei tarvitse niskat väärällään kurkia taakse mitä tapahtuu.

Jos taas pitää aurata pihassa lunta tai tai pellolla tasata kyntövakoja tms. niin silloin takalana ilman muuta.

[Tiimo]

Sipaisin skitsin ajatuksesta:



Tuo on siis vain periaatekuva, ei mittakaavassa. Ja se on automaatiomiehen, ei mekaniikkasuunnittelijan piirtämä

Palikat hitsattaisiin siis kasaan niin, että siinä olisi kaksi kiinteää pakettia (kuvassa oikeassa laidassa. Purkaminen ei tietysti onnistu leikkelemättä, mutta tokko tuolle tarvettakaan on.

Mutta millaisia välyksiä tuohon pitäisi jättää? Akselin ja kääntökehän eri pinnoille?

Mittakaavasta sen verran, että käsillä olevasta materiaalista johtuen nuo kääntökehän osien maksimihalkaisija olisi jotain luokkaa 250mm. Paksuutta niillä voi olla vaikka sen 40mm.

Jos itse lähtisin tekemään perälevyä, laittaisin käännön "tuennan" toisin päin. Eli runkoon piirretty kiinnike terän puolelle jne. .
Nyt, kuten kuvassa hyvin näkyy, se on todellinen kura ja hiekkapesä. Kuluminen on sitten sen mukaista.

[Antsuko]

Tai sitten hyppää kerralla perinteiseen tiekarhu-ratkaisuun

Täältä ääni tälle!

Toki tiekarhulla ja perälevyllä molemmilla on omat käyttökohteet, mutta jos kyse on tien lanauksesta tiekarhu on ainut oikea kone. Traktorin tai kuorma-auton alaterällä ei pääse tarpeeksi syvälle ja kallistusten teko taitaa olla melko vaikeaa niillä. Tiekarhun terää painetaa alaspäin niin se pystyy kovaankin pintaan ja sen saa kallelleen eli tien muoto saadaan sillä oikeaksi. Ja tiekarhussa vanhassakin terä on kuskin etupuolella, ei tarvitse niskat väärällään kurkia taakse mitä tapahtuu.

Jos taas pitää aurata pihassa lunta tai tai pellolla tasata kyntövakoja tms. niin silloin takalana ilman muuta.

Joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu...

Jos kuitenkin on tarve tasottaa ja muotoilla tielle matoksi ajettua mursketta, ei heti tule mieleen parempaa ja edullisempaa laitetta kuin tuo, jonka viime keväänä itselleni rakensin. Käytetty Kipa maksoi muutama vuosi sitten alle tuhat euroa ja tukipyörärakennelmaan on käytetty romurautaa.

viewtopic.php?p=1478761#p1478761

[riude]

Sipaisin skitsin ajatuksesta:



Tuo on siis vain periaatekuva, ei mittakaavassa. Ja se on automaatiomiehen, ei mekaniikkasuunnittelijan piirtämä

Palikat hitsattaisiin siis kasaan niin, että siinä olisi kaksi kiinteää pakettia (kuvassa oikeassa laidassa. Purkaminen ei tietysti onnistu leikkelemättä, mutta tokko tuolle tarvettakaan on.

Mutta millaisia välyksiä tuohon pitäisi jättää? Akselin ja kääntökehän eri pinnoille?

Mittakaavasta sen verran, että käsillä olevasta materiaalista johtuen nuo kääntökehän osien maksimihalkaisija olisi jotain luokkaa 250mm. Paksuutta niillä voi olla vaikka sen 40mm.

Jos itse lähtisin tekemään perälevyä, laittaisin käännön "tuennan" toisin päin. Eli runkoon piirretty kiinnike terän puolelle jne. .
Nyt, kuten kuvassa hyvin näkyy, se on todellinen kura ja hiekkapesä. Kuluminen on sitten sen mukaista.

Vaan miksei missään tehdastekoisessa noin ole?

[nakki]

Eikös piirrustuksen mukainen kurapesä ole ainakin Vamassa.