aggrekaatin koko

[MaJK]

Morjens. Haulla koitin etsiä aiheesta tietoa mutta kauhean huonosti löysin.

Minulla olisi 3kW sähkömoottori kiinni sirkkelissä ja siihen pitäisi hommata aggrekaatti. Mittailin että virrat on n. 5A/vaihe, käynnistysvirtaa ei mittarilla ehdi mittaamaan.

Minkäköhän kokoista aggrekaattia tuohon tarvitsee hommailla? Mahtaakohan 5kW aggrekaattikaan vielä riittää? Katselin esimerkiksi tällaista; https://www.tavaratalohurrikaani.fi/agg ... uotekuvaus Missä virraksi ilmoitettu 400v/21A, eli n. 7A/vaihe. Tuon jatkuva teho kyllä riittäisi, mutta mitenköhän käynnistämisen laita.

[MOP]

Missähän maassa tuo Duro on valmistettu?

[MaJK]

Missähän maassa tuo Duro on valmistettu?

Valmistusmaa tuossa on kiina, otin tuon nyt lähinnä esimerkiksi kun siitä löytyi tiedot kätevästi.

Sähkömoottorit ilmeisesti ottavat käynnistysvirtaa 3-5x nimellinen eli tässäkin tapauksessa sitten 15-25A/vaihe. Eli genun koko menisi jo luokkaan 10-15kW? Onko tosiaan näin että noin pieni sähkömoottori vaatisi noin ison genun?

[jarikos]

Kokemuksesta 3kW moottorilla toimiva nosturi ei käynnisty 5kW aggregaatilla. Pitäisi olla 7,5kW. 200A MIG/MAG valovirtakonelle suositus on vähintään 7,5kW aggregaatti. Näihin tietoihin vedoten arvioisin 7,5kW olevan riittävä.

Olisiko helpompi vaihtaa joku 6,5HP paikallismoottori tuohon sirkkeliin?

[MaJK]

Kokemuksesta 3kW moottorilla toimiva nosturi ei käynnisty 5kW aggregaatilla. Pitäisi olla 7,5kW. 200A MIG/MAG valovirtakonelle suositus on vähintään 7,5kW aggregaatti. Näihin tietoihin vedoten arvioisin 7,5kW olevan riittävä.

Olisiko helpompi vaihtaa joku 6,5HP paikallismoottori tuohon sirkkeliin?

Näin se taitaa olla, sirkkelissä vielä on terän kuorma joka ottaa aika pitkänkin käynnistysvirran.

Itsekkin katselin että vaaka-akselinen paikallismoottori voisi olla helppo toteuttaa kun näyttää olevan niiden kiinnityksetkin likimain sähkömoottorin kanssa samanlaisia. Mitenköhän hyvin niihin on saatavilla erikokoisia kiilahihnapyöriä? Niissä kun kierrokset näytti olevan 3000rpm ja nykyisessä sähkömoottorissa n.1400rpm.

Vai saako niiden kierroksia laskettua vai kärsiikö voima?

[jarikos]

Kokemuksesta 3kW moottorilla toimiva nosturi ei käynnisty 5kW aggregaatilla. Pitäisi olla 7,5kW. 200A MIG/MAG valovirtakonelle suositus on vähintään 7,5kW aggregaatti. Näihin tietoihin vedoten arvioisin 7,5kW olevan riittävä.

Olisiko helpompi vaihtaa joku 6,5HP paikallismoottori tuohon sirkkeliin?

Näin se taitaa olla, sirkkelissä vielä on terän kuorma joka ottaa aika pitkänkin käynnistysvirran.

Itsekkin katselin että vaaka-akselinen paikallismoottori voisi olla helppo toteuttaa kun näyttää olevan niiden kiinnityksetkin likimain sähkömoottorin kanssa samanlaisia. Mitenköhän hyvin niihin on saatavilla erikokoisia kiilahihnapyöriä? Niissä kun kierrokset näytti olevan 3000rpm ja nykyisessä sähkömoottorissa n.1400rpm.

Vai saako niiden kierroksia laskettua vai kärsiikö voima?

Useimmissa maksimikierrokset taitaa olla 3600rpm mutta paras vääntö on alempana. Suurimman väännön alueelle kannattaa mitoittaa kiilahihnapyörät. Toisena vaihtoehtona voisi miettiä ehkä myös ketjua. Se on toki äänekkäämpi mutta kitkaan hukkaantuu vähemmän tehoa.

Etrassa on ainakin hyvät valikoimat voimansiirtoon osia, kiilahihnapyöriä sekä ketjuja erilaisilla keskiöiratkaisuilla. Noissa 5,5-6,5HP moottoreissa akselikoko on 3/4".

[mauri]

Oikosulkumoottorin käynnistysvirta on noin 6 x nimellisvirta. Katsoin vanhasta Strömbergin taulukosta 3 kW; 1500 1/min; 380 V moottorin nimellisvirraksi 7,0 A ja käynnistysvirran suuruudeksi juuri tuon 6 kertaisen, tämä jäykkään verkkoon, pienellä generaattorilla käynnistysvirta tietysti jää pienemmäksi (jos edes pystyy antamaan).
Dieselgeneraattorin kyky käynnistää oikosulkumoottori riippuu lähinnä kahdesta seikasta, generaattorin jännitteensäätimen kyvystä antaa hetkellisesti riittävästi magnetointia sekä moottorin tehonantokyvystä äkillisessä kuormanmuutoksessa, tähän vaikuttavat moottorin tehonsäätimen (ja moottorin) ripeys ja kokonaisuuden (moottori + generaattori) pyörivien osien hitausmassat. Ilman kuormaa (vain pienimassainen sirkkelinterä) käynnistettävä oikosulkumoottori on melko helppo käynnistettävä, lähinnä on kyse generaattorin magnetoinnin riiittävyydestä. On hyvä tiedostaa että moottorin kuorman suuruus ei vaikuta käynnistysvirran suuruuteen, ainoastaan käynnistysajan pituuteen. Virran suuruuden määräävät vain generaattorin, syöttöjohdon ja oikosulkumoottorin sähköiset ominaisuudet.

Eräs valmistaja on ilmoittanut esimerkiksi 20 kW/25 kVA laitteelleen suorassa käynnistyksessä 5,5 kW ja tähti/kolmiokäynnistys 15 kW, tällöin jännitteenalenema jää alle 30 %. Vastaavat arvot 34 kW koneelle ovat 7,5 kW/18,5 kW. Kyseessä on 1500 1/min dieselmoottorilaitteistot. Miten pienemmät 3000 1/min pyörivät (pienimassaiset?) ja ”huonommalla” magnetoinnilla ja jännitteensäädöllä varustetut generaattorit selviytyvät, vaikea arvailla.

Kun kyseessä on ilman kuormaa käynnistyvä moottori niin sen käynnistysvirtaa pienentää (generaattorin lisäksi) mahdollisesti pitkän syöttöjohdon resistanssi, tällöin heikompikin generaattori voi jaksaa käynnistää moottorin, vaikutus on samansuuntainen kuin tähti/kolmiokäynnistimellä.

Samaa mieltä jarikos kanssa. Alle 7,5 kW tai kVA konetta en edes harkitsisi. 10 kVA riittänee, jos kokeilemaan pääsee niin sirkkeli (tai ainakin 3 kW moottori) mukaan kaupalle niin voi kokeilla pienempääkin.

[MaJK]

Selvä, nämä selvensi asiaa. Täytyypä ottaa vaikka vuokraamosta 7.5kW kone ja katsoa lähteekö sirkkeli käymään sillä vai ei. Mikäli ei lähde niin paikallismoottori alkaa olemaan paljon fiksumpi ja halvempi ratkaisu.

[mauri]

Useimmissa maksimikierrokset taitaa olla 3600rpm mutta paras vääntö on alempana. Suurimman väännön alueelle kannattaa mitoittaa kiilahihnapyörät.

Sillä sirkkelinterällä on varmaan joku optimikehänopeus jota ei pitäisi ylittää, välityssuhde moottoriin sen mukaan. Näillä työkäyttöön tehdyillä paikallismoottoreilla on käsittääkseni melko laakea vääntömomenttikäyrä, polttoaineen kulutuksen/saatava teho kannalta on edullista käyttää pyörintänopeutta maksimimomentin paikkeilta. Valitsemalla moottorin pyörimisnopeus hieman sen yläosalta saa maksimoitua tehon saannin ja kulutuksen suhteen ja jää vielä varaa ylikuormituksessa kierrosnopeuden laskuunkin jolloin vääntömomentti lisääntyy eikä moottori nyykähdä niin helposti.

[MOP]

Naapuri teki meidän entisen puutarhajyrsimen 5 hv moottorista sirkkelin moottori. Toisessa päässä on vielä halkaisuruuvi. Hyvin se toimii, kun ottaa huomioon, että kustannukset oli tuskin kymppiäkään. Siis se moottori ja sirkkeli oli jo olemassa ennestään ja niillä oli ikää.

[Antsuko]

Samaa mieltä jarikos kanssa. Alle 7,5 kW tai kVA konetta en edes harkitsisi. 10 kVA riittänee, jos kokeilemaan pääsee niin sirkkeli (tai ainakin 3 kW moottori) mukaan kaupalle niin voi kokeilla pienempääkin.

Pelkällä moottorilla kokeilu ei paljon kerro, se hyrähtää niin nopeasti täysille kierroksille. Oli aikoinaan sadetuspumppuna Mako 712 11 kW moottorilla. Siitä hajosi erillinen (Katko) tähtikolmiokytkin, tein suorakytkennän kolmioon. Käynnistämisessä ei ollut mitään ongelmaa 25 A sulakkeilla.

Vaan kun 11 kW moottorin akselilla on metrin halkaisijainen potkuripuhallin, suora käynnistys kolmioon polttaa kaksi 25 A sulaketta välittömästi. 20 kVA traktorigeneraattorilla kokeiltiin käynnistää ja normaaliasetuksella ollut lämpörele laukesi lähes välittömästi. En viitsinyt kokeilla, olisiko amperiarvoa suurentamalla saanut kikkailtua käyntiin.

[mauri]

Pelkällä moottorilla kokeilu ei paljon kerro, se hyrähtää niin nopeasti täysille kierroksille. Oli aikoinaan sadetuspumppuna Mako 712 11 kW moottorilla. Siitä hajosi erillinen (Katko) tähtikolmiokytkin, tein suorakytkennän kolmioon. Käynnistämisessä ei ollut mitään ongelmaa 25 A sulakkeilla.

ABB:n taulukon mukaan 11 kW moottori vaatii 32 aM sulakkeet ja 7,5 kW pärjää 20 aM sulakkeilla. Nuo arvot on tarkoitettu teollisuuteen ja vahvoihin verkkoihin. Kyllä esimerkiksi maaseudun heikommissa verkoissa voi tulla pienemmälläkin toimeen, varsinkin jos varautuu siihen että sulake joskus palaakin. Se mitä tuollainen ison moottorin käynnistely maaseutuverkossa suoraan kolmioon vaikuttaa verkon jännitteeseen onkin sitten toinen juttu. Voi olla naapuruussuhteet kovilla jos ”Kauniiden ja rohkeiden” aikaan telkkarit pimentyy edes hetkellisesti, ei aikoinaan puimamoottoreita saanut ”Peyton Placen” tullessa saanut kaikkialla käyttää.

Pitää paikkansa että pelkkä moottori käynnistyy hyvin nopeasti, esimerkiksi 11 kW kokoluokkaa oleva 0,15...0,10 sekunnissa (isompi arvo 3000 1/min koneille) ja 3 kW moottori 0,08...0,06 s. Tarkoitus oli esittää että mikäli ei edes pelkän moottorin käynnistys onnistu, syynä esimerkiksi generaattorin kyvyttömyys antaa hetkellistäkään ylivirtaa, niin ei se oikeallakaan kuormituksella onnistu.

[jarikos]

Kustannuslaskentaa kannattanee myös harkita. Riittävän tehokas aggregaatti maksaa moninkertaisesti tuollaisen 5,5-6,5HP paikallismoottorin verran. Toki kiilahihnapyörätkin tulee huomioida laskelmassa.

[Universal Four]

Pelkällä moottorilla kokeilu ei paljon kerro, se hyrähtää niin nopeasti täysille kierroksille. Oli aikoinaan sadetuspumppuna Mako 712 11 kW moottorilla. Siitä hajosi erillinen (Katko) tähtikolmiokytkin, tein suorakytkennän kolmioon. Käynnistämisessä ei ollut mitään ongelmaa 25 A sulakkeilla.

ABB:n taulukon mukaan 11 kW moottori vaatii 32 aM sulakkeet ja 7,5 kW pärjää 20 aM sulakkeilla. Nuo arvot on tarkoitettu teollisuuteen ja vahvoihin verkkoihin. Kyllä esimerkiksi maaseudun heikommissa verkoissa voi tulla pienemmälläkin toimeen, varsinkin jos varautuu siihen että sulake joskus palaakin. Se mitä tuollainen ison moottorin käynnistely maaseutuverkossa suoraan kolmioon vaikuttaa verkon jännitteeseen onkin sitten toinen juttu. Voi olla naapuruussuhteet kovilla jos ”Kauniiden ja rohkeiden” aikaan telkkarit pimentyy edes hetkellisesti, ei aikoinaan puimamoottoreita saanut ”Peyton Placen” tullessa saanut kaikkialla käyttää.

Pitää paikkansa että pelkkä moottori käynnistyy hyvin nopeasti, esimerkiksi 11 kW kokoluokkaa oleva 0,15...0,10 sekunnissa (isompi arvo 3000 1/min koneille) ja 3 kW moottori 0,08...0,06 s. Tarkoitus oli esittää että mikäli ei edes pelkän moottorin käynnistys onnistu, syynä esimerkiksi generaattorin kyvyttömyys antaa hetkellistäkään ylivirtaa, niin ei se oikeallakaan kuormituksella onnistu.

Mikä sulakkeisiin liittyvä yksikkö on aM ?

[mauri]

Mikä sulakkeisiin liittyvä yksikkö on aM ?

Hyvä huomio, kirjoitin epätarkasti.
Kyseessä on sulaketyypin tunnus. Luku sen edessä on nimellisvirta ampeereina [A].
Sulaketyyppejä on mm
- yleissulake johdon suojaukseen (ylikuormitus- ja oikosulkusuojaus) tunnus gG
- moottorikäyttöihin (oikosulkusuojaus) tunnus aM
Sulakkeiden ominaisuudet on erilaiset koska moottorikäytöissä on ylikuormitussuojaus sulakkeesta erillisessä komponentissa, esimerkiksi lämpörele. Lisäksi oikosulkumoottorien suuri käynnistysvirta vaikuttaa sulake(langan tai liuskan) rakenteeseen.

[JKAVS]

Suurimman väännön alueelle kannattaa mitoittaa kiilahihnapyörät. Toisena vaihtoehtona voisi miettiä ehkä myös ketjua. Se on toki äänekkäämpi mutta kitkaan hukkaantuu vähemmän tehoa.

Kannattaa harkita myös moniurahihnaa. Sillekin löytyy pyöriä esim. kartioholkkikiinnityksellä.

[-Masa-]

Tuohon moottorin käynnistysvirtaan...

Torissa myydään halvalla käytettyjä invertterejä, noilla saadaan käynnistysvirta pieneksi ja samalla tulee nopeudensäätö. Et seuraavissa valutalkoissa ei mylläri voi enää valittaa, että mylly pyörii liian lujaa/hiljaa

Mulla on esimerkiksi kaksi invertteriä varustettu 16A pistokkeilla, voi siirtää tarvitsemaansa paikkaan.
Sitten sellainen huomio, että nuo invertterit voi olla (varsinkin isommat) "haasteellisia" saada toimimaan 30mA vikavirran takana

[mauri]

Tuohon moottorin käynnistysvirtaan...

Torissa myydään halvalla käytettyjä invertterejä, noilla saadaan käynnistysvirta pieneksi ja samalla tulee nopeudensäätö.

Sitten sellainen huomio, että nuo invertterit voi olla (varsinkin isommat) "haasteellisia" saada toimimaan 30mA vikavirran takana

Onko kokemuksia miten invertteri toimii pienen generaattorin antamalla sähköllä?
Niissä kun ei aaltomuoto aina ole kovin lähellä verkkosähköä. Lisäksi (huonon?) invertterin ottaman virran aaltomuoto voi olla epämääräinen mikä liitettynä pieneen (suurehko sisäinen impedanssi) generaattoriin tekee yhdistelmästä ”mielenkiintoisen”.
Tyypillisesti invertterit on suunniteltu käytettäväksi jäykissä verkoissa, pienen generaattorin impedanssit ovat paljon suuremmat kuin pienimmänkään 20/0,4 kV muuntajan.

[-Masa-]

Onko kokemuksia miten invertteri toimii pienen generaattorin antamalla sähköllä?

Mulla on sellaine pieni ABB 3-v invertteri, olisko 2,2kw vai 3kw ja jostakin vuosituhannen vaihteesta. Tuo toimii ok kiinalaisen invertterin perässä ja ei lauo vikavirtasuojaa. Toinen, 7,5kW Danfoss ei tahdo toimia vikavirran takana, tuohon mun pikku invertteriin en tuota ole edes koittanut.

[mauri]

Mulla on sellaine pieni ABB 3-v invertteri, olisko 2,2kw vai 3kw ja jostakin vuosituhannen vaihteesta. Tuo toimii ok kiinalaisen invertterin perässä ja ei lauo vikavirtasuojaa.

Oletan että tuo ”kiinalainen invertteri” tarkoittaa ns invertterigeneraattoria.
Niissä on tyypillisesti ollut hyvä siniaalto, tosin ylivirtakestoisuus saattaa olla tarkemmmin rajattu kuin perinteisissä generaattoreissa, mutta sehän ei haittaa koska moottoria syöttävän invertterin virta on rajoitettu.