Huonoimmat maatalouskoneesi

[Osmo_]

Kun kasvukausi on käynnissä ja työkoneet ovat perässä, heitetäämpä tälläinen ketju. Mikä on ollut huonoin maatalouskoneesi, jota et muistele vaikka aika kuulemma kultaa muistot.

Itsellä on trauma Junkkari NM245:sta. Työasentoon taittaminen oli kamalaa. Pelaa työntövarren ja nostolaitteen kaa että saat tapin nostettua ja peruuta kone auki. Toivoen että tappi putoaa reikään eikä runko mee yli niskojen. Eikä silläkään ollut yhtään vuotta, ettei olisi pitänyt tehdä jotain. Karhotuspellit rämisivät irti, samoten kuin voimansiirron suojapellit. Lautaset eivät pysyneet kiinni ees nylocilla ja vihreellä Loctitellä. Ja kaikenlisäks vaati aivan tolkuttomasti tehoa.

Toinen on Potila S340. Ykslohkonen ja 3,4m leveä. Runko ei kestä omaa painoaan ja painaa tolkuttomasti. Lisäksi se Potilan vetokarttu antaa koneen heilahtaa sivulle ihan kivasti mutkissa.

Tuhti 320 keskipakopöyhin oli kans tapaus. Toimi ihan hyvin, mutta aluperin siinä on ollut joku kääntyvä runkonivel ja se antautui kesken siirtoajon. Oli ihmeellinen näky kun meni taittamaan karhotuspiikkejä alas.

Ja Kalevan konepajan hankmo ja sen vetokarttu. Koitappa nostaa tiukassa paikassa. No ei se nouse kun tarvii peruuttaa vetorauta runkoon että nousee. Ja sitten konetta laskiessa on se ah-niin-ihana työntövarsikoukku. Kaunis ajatus siinä on ollut mutta käytännön kannalta... Ehhh

Ja jos mainittee oheistuotteet niin Michelin Bib X -renkaat. Voi jesusauta mistä PVC:stä nekin on tehty. Kuvio ei tahdo puhdistua ja ovat talvella liukkaat kuin sanonko mikä. Kelpaavat korkeintaan levikkeiksi.

[Matsikka]

No huonoin on Juko K2 250 cm leveä kylvölannoitin.
Syöttölaitteet väljät ja tehty onnettoman pehmeästä muovista. Koko keksinnön rakenne ihan hanurista, ei mitään hyvää.

Esa Delta 600 jyrä. Etujyrä paljon edempänä kuin takajyrät, ei kestä käännöksissä. Hytraulinen levitys ja pyörien nosto tarkkaa hommaa ettei osat taitu. Oikein kyläsepän tekoisen näköinen viritys.

Potila SK 450. Pyörät yhdellä rivillä, kun pehmoisessa kohdassa pitää keventää, niin äkeen etupää nousoo ja takapiikit sukeltaa syvälle. Sivulohkot piti aina laskea ulkosäilytyksessa alas ettei vesi mee sivulohkojen pyöränlaakereihin. Muokkausteho vaatimaton.
Potila S 340 oli sentäs äes tähän verrattuna. Osmon mainitsema vetolaite toimii hyvin ja kestävyyskin kohtuullinen, varpajyriä piti välillä hitsailla.

[porhaltaja]

Multiva disc master 400 lautasmuokkain oli kyllä sellainen hyppyheikki että ei pahemmasta väliä. Kone itsessään oli ihan siistiä tekoa ja muuten ihan on, mutta se pomppi tosi herkästi. Piti ajaa joko 5 tai 15km/h ettei se pomppinut. Laakerit oli osin väliä kun se meiltä lähti.

Aku viljaruuvit on kyllä myös melko heikkoja esityksiä. Niitä on kaksi meillä ja molemmat ovat katkenneet juuri samasta kohtaa. Iso äänisiäkin ovat. Ylipäätään viljakierukoissa on käyttötunteihin nähden luvattoman paljon vikoja. Ei ne Junkkarin ruuvitkaan mitä ennen oli saa täysiä pisteitä.

6850 Valtra Valmetissa on omat ominaisuudet (vuotava katto, jousituksen puute, varaosien saatavuus yms.) mutta ei se ihan huonokaan ole, kun se kerta edelleen meillä on. Ehkäpä sen voisi lähiaikoina johonkin vaihtaa, ehkä.

[Mutteriuuno]

Toinen on Potila S340. Ykslohkonen ja 3,4m leveä. Runko ei kestä omaa painoaan ja painaa tolkuttomasti. Lisäksi se Potilan vetokarttu antaa koneen heilahtaa sivulle ihan kivasti mutkissa.

Tuollaisella on paljon tahkottu, enkä kovin osaa moittia. Painoa pitääkin olla savimaan äkeessä. Toki paino aiheutti tiettyjä ongelmia takavetotraktorin perässä varsinkin kuoppaisella ja kapealla uralla metsäpellolle siirryttäessä. Tuli kaikki tien varren puut leimattua. Työssä ihan soiva peli eikä koskaan mistään hajonnut, edes varpajyrien laakerit. Tietenkin turha verratakaan neljänkymmenen vuoden takaisia nostolaiteäkeitä nykyaikaisiin välineisiin.

[SPS1975]

Remmivetoinen Nokka lautasniittokone. Isällä oli tuollainen 80-90-luvulla, ei mennyt yhtään kesää siten ettei olisi tarvinnut lautasten hihnaa vaihtaa palkin sisään. En tiedä mikä hihnan aina tuhosi, oliko palkki kiero, kenties hihnapyörissä jotain vikaa, tosin niitäkin siihen vaihdeltiin, mutta huonot muistot jäi tuosta koneesta ja senkin muistan, että hihna maksoi 600mk, eli oli melko kallis ostettava.

[Jammu]

Ylö ja Nokka lautasniittokoneet

[DexMasZet]

Kylläpä ne kaikki huonoimmat on Suomalaisia koneita ollut. Runnin konepajan koneet lie ainuita Suomalaisia omia koneita mitä ei voi moittia. 2000luvun koneita nyt ei hirveesti oo, mutta nekin vähät kuten Ismen kuormain olis saanu jäähä hommaamatta, mpliftin paalipihditkin muutamaan vuoteen väljät louskut rasvaamisesta huolimatta, kun ei puslia oo...

[Superdextaaja]

Yleensä itselle on kelvannut mikä tahansa romu melkeinpä kaikkiin hommiin mutta New Holland merkkinen pienpaalain oli kyllä niin toivoton, että ostin kohta vanhemman Welgerin apuun pikkupaaleja tekemään. New Hollandin ajoin koivuunkin pahki pihasta lähtiessä runko mutkalle ja sehän piru teki heti parempia paaleja tuon jälkeen, että pysyivät jopa kasassa. Mutta kyllä katkoi lankoja jatkuvasti ennen ja jälkeen haverin ja mutkalla olevia tois puoleisia paaleja teki vaikka olisi ajanut ylösalaisin koko konetta pellolla. Niin passka paalain, että en ole hirvinnyt edes myydä isollakaan rahalla koko värkkiä. Tulevat ostajat vielä seuraavassakin elämässä penäämään rahojaan takaisin ja antamaan selkään.

[MF265]

Ylö lannotteenlevitin ja niittokone huonoimpia mitä meillä ollu. Ei nyt ihan toivottoman huonoja. Viskassa kumma rako rungossa johon kertyy sankollinen lannotetta ym. Juko 2m kylyvölannotinkaan ei kovin hyvä ollu. N25:ssa runko heikko. Potila S310 ei minusta huono. New Holland pikkupaalain toimi aika hyvin, vaikka romuna ostettu muutamalla satasella.

[jake55]

Raju perälevyä ei ole vielä kukaan maininnut... Just eilen tuli silläkin vähän tietä raavittua. On kyllä surkein "tehdastekoinen" perälevy mitä on. Iso määrä on siihenkin rautaa saatu laitettua mutta ihan vääriin paikkoihin, ja materiaalikin ihan "hellinluukkua". Ei kyllä kestä yhtään ryskähommia. Erikoiset vetovarren korvakot. Kuinka voi olla kääntökehäkin niin onneton, ei pystyakselia ollenkaan. Pienet tappien reijät taajassa jotka ihan väljät (kuulemma oli jo uutena melko väljät), levy pyörii lukittunakin monta kymmentä astetta eri suuntiin. Teräkulmakin on onnistuttu ryssimään, oikeinpäin kun vetää niin levy sukeltaa samontein ties kuinka syvälle. Sitten kun väärinpäin vetää niin ei taas uppoa edes sulaan voihin. Siinä nyt alkuun ja mitä vielä lisäksi, ihmeen paljon näitäkin ovat saaneet myytyä pitkin maakuntia...

[Osmo_]

Ylö lannotteenlevitin ja niittokone huonoimpia mitä meillä ollu. Ei nyt ihan toivottoman huonoja. Viskassa kumma rako rungossa johon kertyy sankollinen lannotetta ym. Juko 2m kylyvölannotinkaan ei kovin hyvä ollu. N25:ssa runko heikko. Potila S310 ei minusta huono. New Holland pikkupaalain toimi aika hyvin, vaikka romuna ostettu muutamalla satasella.

Tuon kyseisen raon olen huomannut itsekkin. Oma Viska tarvis hieman tuoretta peltiä ja rungon pintakäsittelyn. Se rako on niin sukkelassa paikkaa että sitä ei muista aina edes puhdistaa säilönnän yhteydessä

[ihmehitsari]

Jos kellä lie tässä lähialueella huonoja maatalouskoneita niin voin aatella ostavani huonojen ominaisuuksien keksinnön, luonnollisesti huonolla hinnalla.
Jyrä voisi olla nyt tarpeen, jyrsinkin ehkä, kesantomurskain ja mitä näitä nyt pikku tarpeeseen tarvii....

[Aloittelija]

Sen kalevan pajan tai tammisillan vastaavan vetokarttutsydeemi on joo pahassa paikassa melko haastava. Mutta pellolla kun ei tarvitse kuljetusasentoja murehtia niin on painonsa ja kolmen peräkkäisen rullan ansiosta hyvä muokkaamaan. Aidosta hankmosta poiketen molemmat etummaiset akselit kääntyvät samaan suuntaan, sen myötä äes kulkee sivussa vetokoneen keskilinjasta n.10-20cm. Oikeastaan lähinnä etu niin saa ojanvieret paremmin muokattua.
Tästä huomattavasti huonompi on Velsan vauhti- taittuva hankmo, tai "kuljetusasennossa" kaventuu peräti 10cm työasennosta ja niiden puoliskojen nostajan tatvitsee olla jonkinmoinen kolmekäsinen bull mentula, jos ne haluaa lukitakkin yläasentoon. Lisäksi rullien terät melko lyhyet ja rungon alapalkki kulkee rullien laakeripesien alapuolella->maavara olematon, välillä ennemmin lana kuin äes käytännössä.

[sata10]

pomo lautasniittokone ja sampo 680 leikkuupuimuri.surkeimpia laitteita ihmiskunnan historiassa.

[MF265]

Fiskars kyntöaura, raskasvetonen eikä tullu niin hyvä kynnös kun Kvernelandilla. Lopulta vielä runko meni kieroks. Sampon puimuri ei voi kehua. Mf 16 eli Sampo 580 ei ollu niin paljon ongelmia kun 2045:ssa.

[Osmo_]

Sen kalevan pajan tai tammisillan vastaavan vetokarttutsydeemi on joo pahassa paikassa melko haastava. Mutta pellolla kun ei tarvitse kuljetusasentoja murehtia niin on painonsa ja kolmen peräkkäisen rullan ansiosta hyvä muokkaamaan.

Liian kevyt näille saville. Sais olla tuplaten painavempi metriä kohden

[Matsikka]

Yks huonoimmista maatalouskoneista mihin oon törmännyt, on paikalliselle maamiesseuralle hankittu Ylistaron Terästakomon (nykyinen Palax) heittopyöräperunannostokone. Täytyy myöntää että tämä 6 km päässä tehty tekele ei sopinut yhteiskäyttöön sitten ollenkaan. Heittopyörän piikit ovat liian pehmeää rautaa, toki menevät poikkikin, niiden tuenta ja kiinnitys ei ollut hyvä.

Näissä Terästakomon vanhoissa tuotteissa suunnittelu on onnistunut hyvin sikäli, että mahdollisimman vähällä rauralla on saatu toimiva kone. Rauta vaan pitäis olla vahvempaa ja parempilaatuista niin sitten olis ollut hyvä. Kuulemma Keskon kautta myytävät tuotteet piti saada mahdollisimman halvoiksi, toimivuus ja kestävyys oli toisarvoista.

Tämä laitos on vieläkin meillä larossa, kukaan ei oo käyttänyt sitä vuosikausihin.

[arsa]

Yleislinja kotimaisissa maatalouskoneissa oli halpa hinta asiakkaille. Keskusliikkeillä piti olla halvalla tarjontaa.
Hyvä esimerkki niittokoneet . Kotimaiset hihnavetoisia , pehmeän metallin koneita . Kalliit ulkolaiset ratasvetoisa , paremmasta metallista tehtyjä. Tietysti hinnassa iso ero. Itsellä oli Ylö, ei kehuttavaa,JF parempi.
Kylvökoneissa samaa ongelmaa , Horchilla kylvävät 20t hehtaaria tai yli kulutusosia vaihtamalla. VM näistä kotimaisista kestävin, tai sillä kylvetään eniten rytöpeltoja. Omassa käytössä ajettu yli 2000 hehtaaria . Vantaiston tukivarsi helat vaihettu, osa kiekko laakereista. Entiset Wärtsilä ja Jukot pehmeää metallia.

[DexMasZet]

Tuokin on totta, että 70-80luvuilla piti olla halpoja pienviljelijöille soveltuvia koneita saatavilla, koska käytettyjä koneita oli paljon vähemmän saatavilla, kuin tänä päivänä. Ja kyllähän ne hihnavetoiset peltihärvelit on aikansa silloin viljely käyttöä kestänyt, eli sen minkä on tarvinnutkin. Että ei oikein passaisi 2020luvulla moittia 40v vanhoja koneita joilla yrittää edelleen viljellä, mutta uusiakaan pienemmän pään koneita ei oikein järkevään hintaan saa, paitsi jotkut satunnaiset itä-eurooppalaiset koneet, kuten niittokoneet.

[SamiT]

Kaikilla muilla on maatalousvehkeillä pärjätty oikein hyvin tai ainakin kohtuullisen mukavasti mutta Jukon 2,5m harmaakantinen kevythinattava oli hyvin epätarkka syöttölaitteiltaan ja Jukon XJ200 juurikkaannostokone kyllä aivan hirvittävä viritelmä ainakin savimaalla kun vähänkin märempää. Ihan pieni 80-luvun alun Nokka/Esko perälevy on aika pehmoisista aineista tehty ja vaati korjauksia jo 502:n takana mutta niin vaan edelleen on pihassa käyttökelpoisena ja jopa hieman levennettynä keveisiin lumitöihin.